Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Artikkelit

19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

7.2.2024
Samuel Ikonen

Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnön­saajista 0,5 prosenttia sai vähintään miljoonan euron perintö­osuuden vuonna 2020. Nämä perinnönsaajat saivat maksettavaksi yli kuudenneksen perintö­veroista. Perintö­osuuden arvon lisäksi perintöverojen jakautumista on relevanttia tarkastella myös esimerkiksi sukulaisuus­suhteen, iän ja tulojen mukaan.

25.1.2024
Ella Pitkänen

Pojat ja nuoret miehet viettävät digitaalisten pelien parissa reilusti yli tunnin päivässä, kun koko väestön tasolla pelaamiseen käytetty aika on alle 20 minuuttia. Pelaamista syytetään usein lisääntyvästä pahoin­voinnista, rapistuvasta kunnosta ja huononevista PISA-tuloksista, mutta miten sille omistettu aika vertautuu sosiaaliseen kanssa­käymiseen, liikuntaan ja opiskeluun käytettyihin minuutteihin?

19.12.2023
Henna Attila, Marjut Pietiläinen

Suomessa asuvista joka neljäs on kohdannut verkossa väkivaltaa tai häirintää – naiset hieman miehiä useammin. Verkossa tapahtuvan väkivallan tai häirinnän todistaminen on tätäkin yleisempää. Lähisuhdeväkivaltaa kokeville verkkoväkivalta on usein jatkumoa muulle läheisten tekemälle väkivallalle. Yleistyvä digitaalinen väkivalta on uhka ihmisten hyvinvoinnille, avoimelle keskustelulle ja demokratialle.

4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

8.11.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

In recent years, inflation, rising interest rates and the tumult in the housing markets have tested different households in a variety of ways. Families with a high variable-rate housing loan and significant essential costs have faced the most difficulty. Statistics Finland’s experts examine the life of three example families.

26.10.2023
Ella Pitkänen

Taiteen parissa työskenteleville on arkipäivää työskennellä freelancerina, osa-aikaisesti, apurahan varassa, useammassa työssä ja erilaisissa peräkkäisissä työsuhteissa. Vaikka epätyypilliset työn muodot tuovat vapautta ja joustavuutta, ne tarkoittavat usein myös epävarmempaa toimeentuloa sekä kamppailua sosiaali- ja työttömyysturva­järjestelmän kanssa.

25.10.2023
Henri Lukkarinen, Eljas Tuomaala

Suomen digitaalitalouden osuus arvonlisäyksestä on reilut seitsemän prosenttia. Suomessa on korostunut etenkin digitaalisten palveluiden tuotanto, kertovat ensimmäiset kattavat laskelmat digitaalisesta taloudestamme. Laskelmat ovat vielä luonteeltaan kokeellisia.

17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

11.10.2023
Pertti Kangassalo

Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli syyskuussa poikkeuksellisesti miinuksella kaikissa väestöryhmissä. Ikääntyneiltä, eläköityneiltä, työttömiltä, kouluttamattomilta tai pienituloisilta ei juuri löytynyt myönteistä arviota tai näkymää taloudesta. Eri sosioekonomisten ryhmien luottamus on systemaattisesti eri tasolla, mutta talouskriisit ovat koskettaneet kaikkia yhtä paljon suhteellisesti.

28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

30.6.2023
Marjut Pietiläinen, Joonas Toivola, Minna Wallenius

Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 4 323 saman sukupuolen parin muodostamaa perhettä. Näiden perheiden määrä kasvoi edellisvuodesta 303 perheellä. Neljännes saman sukupuolen parien perheistä oli lapsiperheitä. Perhetilaston mukaan 1 807 lasta kasvaa sateenkaariperheissä. Vaikka osa kirjosta jää yhä piiloon, on sateenkaariperheiden näkyvyys lakimuutosten myötä parantunut.

30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

29.6.2023
Hanna Sutela

Alustatyöstä puhutaan monin eri määritelmin. Tämä hankaloittaa niin ilmiön mittaamista kuin siitä käytävää keskustelua. Tilastokeskus osallistui vuonna 2022 toteutettuun Eurostatin koordinoimaan pilottitutkimukseen, jossa pyrittiin mittaamaan alustatyön yleisyyttä. Mitä ja miten kysyä alustatyöstä? Entä mitä alustatyö oikeastaan on ja mitä se ei ole? Hanna Sutela avaa artikkelissaan Tilastokeskuksen tiedonkeruuta ja tehtyjä linjauksia.

9.6.2023
Kimmo Haapakangas, Markus Kaakinen

Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.  

2.2.2023
Pasi Piela

30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.

29.12.2022
Ella Pitkänen

Esittävän taiteen digi­seuraaminen kasvoi pandemia-aikana marginaali-ilmiöstä kulttuuri­harrastamisen henki­reiäksi. Ilmiö herätti tilastoijatkin. Onko teatterin, tanssin ja elävän musiikin seuraaminen kotisohvilta tullut jäädäkseen, vai näivettyykö ilmiö hengiltä, kun kulttuurista voi taas palata nauttimaan paikan päällä?

20.12.2022
Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen

Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.

18.11.2022
Marjut Pietiläinen

Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.

14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

1.11.2022
Johanna Lahtela

Lasten hyvinvointia koskevaa tietoa tuotetaan Suomessa paljon, mutta kehitettävää on. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän subjektiivista tietoa on saatavissa. Myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnista on vain vähän tietoa. Lapsilähtöisyys on keskeisessä osassa hyvinvoinnin indikaattoreiden kehittämisessä.

4.10.2022
Hanna Heljala, Kasperi Lavikainen, Merja Myllymäki

Kiinan kanssa kauppaa käyvien suomalais­yritysten määrä on moninkertainen verrattuna Venäjän-kauppaa tehneisiin yrityksiin. Kiina on Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa. Etenkin metalli­teollisuus hyödyntää viennissään paljon kiinalaisia tuontipanoksia.

23.9.2022
Marianne Rautelin

Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolminkertaisesti oman tarpeensa verran viljaa vuonna 2020. Väkirikkaista maista mm. Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta. Yli puolet maailman­markkinoille tulleesta viljasta on peräisin Yhdysvalloista, Argentiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.

16.9.2022
Tapio Kuusisto, Ulla Virtanen

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

26.8.2022
Heidi Pirtonen

Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.

13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

7.7.2022
Jukka Hoffren

Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhan­omaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilö­kohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seuranta­raportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen korona­pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten elatusmaksujärjestelyt ovat 2010-luvulla harvinaistuneet selvästi aiemmasta. Yhä useammassa eroperheessä lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa kodeissa ja lasten kulutusmenot jakautuvat tasaisesti ns. lähi- ja etävanhemman kesken. Kotitalouspohjainen tilastointi ei kuitenkaan tavoita tätä ilmiötä kunnolla. Asumisjärjestelyjen parempi huomioiminen tarkentaa kuvaa perheiden tulotasosta. 

8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.

24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

28.4.2022
Kasperi Lavikainen, Sini Liukkonen, Merja Myllymäki, Matti Paavonen, Kristian Taskinen

Vientimarkkinana Venäjä on pienentynyt jo pitkään, tuonnin osalta rooli on pysynyt tasaisena. Jotta voidaan arvioida viennin merkitystä taloudellemme, on tarkasteltava viennin kotimaisen arvonlisän merkitystä suhteessa kokonaisuuteen, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Tieto&trendit-artikkelissa. 

25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

22.4.2022
Ossi Kohvakka

Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.

14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

24.3.2022
Tuomas Parikka

Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.

18.3.2022
Markus Haakana, Sini Niinistö, Paula Ollila, Tarja Silfver, Tarja Tuomainen, Sofia Vikfors

Metsäkadon ja metsityksen nettopäästöt ylittivät metsänhoidosta tulevan hyvityksen Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella. Maankäyttösektorin toimista aiheutui näin Suomelle lisätaakkaa päästövähennysvelvoitteen täyttämiseen, kirjoittavat päästöasiantuntijat.

11.3.2022
Mika Ronkainen, Arja Tiihonen

Pientaloasuminen on lapsi­asuntokuntien suosituin asumismuoto, joka yleistyy lasten iän karttuessa, kun perheen asumisvalinnat vakiintuvat. Kerrostalo­asuminen on kuitenkin yleistynyt etenkin kouluikäisten lasten asuntokunnilla. Samalla lapsi­asuntokuntien ahtaasti asuminen on yleistynyt kerrostaloissa.

3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

11.2.2022
Eetu Toivanen

Vuosi 2017 näyttää jäävän putki­remonttien huippu­vuodeksi. Remontteja kyllä tulee jatkossakin paljon, kun 1980-luvulla rakennetut taloyhtiöt tulevat korjausikään. Näitä taloyhtiöitä on lukumääräisesti eniten, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi rivitalo­yhtiöitä eikä niissä huoneisto­pinta-alaa ole yhtä paljon kuin 1970-luvun taloyhtiöissä.

31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

17.12.2021
Ella Pitkänen, Kaisa Saarenmaa

Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.

14.12.2021
Harri Kananoja, Pertti Kangassalo, Kristiina Nieminen, Tuomas Parikka

Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.

26.11.2021
Timo Nikander

Avoliitot ovat vuosi vuodelta yleistyneet. Samalla avopariperheiden erilleen muutoissa näkyvä kehitys on kuitenkin ollut vakaata 2010-luvulla. Avoparien eronneisuus oli itse asiassa hieman yleisempää 1990-luvun puolivälissä – tuolloin 12 prosenttia pareista muutti vuosittain erilleen. Valtaosa erilleen päätyneistä on yhä avopariperheitä, joissa ei ole lapsia.

29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

5.10.2021
Meri Raijas

Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

13.8.2021
Tiina Tuomaala

Tilastolaitoksemme ensimmäinen naispuolinen aktuaari oli merkittävä vaikuttaja Suomessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Hän toimi 16 vuotta kansan­edustajana mutta reilusti pidempään Tilastollisessa päätoimistossa, jossa hän muun muassa laati köyhäinhoito­tilastoja ja vaali­tilastoja. Hän myös kartoitti yötyötä tekevien naisten määrää ja työ­olosuhteita Teollisuus­hallituksen toimesta.

13.8.2021
Olli-Pekka Aaltonen

Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.

7.7.2021
Sami Hautakangas, Heidi Pirtonen

Ilmastonmuutosta, luonnonvarojen ylikulutusta ja luontokatoa yhdistää monimutkaisuus – niin ilmiöiden kuin ratkaisujenkin osalta. Ratkaisu yhteen voi pahentaa toista tai tuloksena voi olla ennakoimattomia yhteisvaikutuksia. Kiertotalouden mittarit tarjoavat eri näkökulmia seurantaan ja päätöksenteon tueksi, mutta eivät huomioi ongelmien keskinäisiä kytköksiä. Päätöksiä on silti tehtävä, epävarmuudenkin vallitessa.

6.7.2021
Sami Hautakangas, Heidi Pirtonen

Tänä päivänä on tunnistettavissa kolme keskeistä globaalia ihmistoiminnan voimistamaa ympäristökriisiä: ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja luontokato. Vaikka kaikki kolme ympäristökriisiä ovat globaaleja ongelmia, on niillä myös paikalliset ulottuvuutensa. Ihmisen toiminta on nopeuttanut ympäristömuutoksia niin vakavalla tavalla, ettei muu luonto ehdi reagoimaan.

30.6.2021
Johanna Lahtela, Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.

29.6.2021
Ossi Nurmi

Kansainvälisten alustojen kautta majoitusvarauksia tekevät enimmäkseen ulkomaiset matkailijat. Suurin ulkomaisten osuus oli Helsingissä, 83 prosenttia yöpymisistä. Lähes joka neljäs alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä kirjattiin venäläisille, kertovat Eurostatin ensimmäistä kertaa julkaisemat tiedot alustojen kautta tehdyistä varauksista.

22.6.2021
Pekka Laine

Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.

18.5.2021
Laura Lipasti

Vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia. Naisenemmistöisen henkilöstön pörssiyhtiöissä yli kolmannes hallituspaikoista oli naisilla. Henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten kesken muita yhtiötyyppejä tasaisemmin.

10.5.2021
Mika Ronkainen

Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan toukokuussa 2021 käyttöön Rakennusluokitus 2018. Uudessa luokituksessa myös erityisryhmien asuminen lasketaan osaksi asuinrakennuksia. Samalla kesämökkien laskentatapa uudistuu. Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, mutta niiden keskinäinen järjestys hieman muuttuu.

28.4.2021
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta on ainakin yksi elossa oleva isovanhempi. Vaikka isovanhempia ei löytyisikään Suomesta, voi heitä olla ulkomailla. Puolella 58-vuotiaista naisista ja 61-vuotiaista miehistä on lapsenlapsia. Isovanhemmat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat aiempaa useammin erillään.

27.4.2021
Miia Huomo

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

16.4.2021
Kimmo Haapakangas, Salla-Tuulia Tuominiemi

Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.

26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

12.3.2021
Jere Immonen, Hanna Sutela

Development and influencing possibilities, social environment and work intensity appear to be more important factors in terms of well-being at work, job satisfaction and commitment than flexibility of working hours and physical factors in the work environment. Differences in job satisfaction, well-being and showing symptoms between the profiled groups are explained by real differences in working conditions.

9.3.2021
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Joka toinen sosiaalisen median käyttäjä näkee verkossa vihapuhetta. Nettikiusaaminen ja epäasialliset lähestymiset puolestaan rasittavat erityisesti nuoria. Tilastokeskus on kartoittanut suomalaisten kokemaa nettihäirintää ja verkossa havaitsemia vihamielisiä viestejä nyt kolmena vuotena.

4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

15.1.2021
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.

13.1.2021
Salla-Tuulia Tuominiemi

Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?

22.12.2020
Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Korona-aika on lisännyt naisilla huolia terveydestä ja hyvinvoinnista, miehillä taas toimeentulosta, kertovat Kansalaispulssi-kyselyn tulokset. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemukset näyttävät kasvaneen hieman, naisilla miehiä useammin. Huoli työn ja perheen yhdistämisestä on yhteinen.

15.12.2020
Ossi Nurmi

Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.

9.12.2020
Niko Olsson

Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni.  Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.

18.11.2020
Riitta Hanifi, Miia Huomo, Marjut Pietiläinen

Lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on ystäviä, mutta yhteyttä pidetään nyt tapaamisen sijaan entistä enemmän sähköisesti. Netti on tuonut nuorille aiempaa enemmän ystäviä, mutta yksinäisyyttäkin koetaan. Lapset ja nuoret osallistuvat aktiivisesti kansalais­toimintaan, erityisesti urheiluseuroissa mutta myös vapaaehtoistyössä.

17.11.2020
Pontus Lindroos, Sini Liukkonen, Merja Myllymäki, Satu Nurmi

Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistus­taustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaan­kauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.

16.11.2020
Miina Keski-Petäjä, Marjut Pietiläinen

Lasten määrä ja osuus Suomen väestössä ovat vähentyneet ennätyksellisen pieniksi. Tilastoissa se näkyy muun muassa lapsiperheiden vähenemisenä ja perhekoon pienenemisenä sekä huoltosuhteen heikkenemisenä. Joka kolmas lapsi syntyy Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Nykyisin noin joka kymmenes lapsi on ulkomaalaistaustainen.

12.11.2020
Paavo Kokkonen, Paula Paavilainen

Yksiöiden hintakehitys kasvukolmion kaupungeissa kertoo tarjontaa suuremmasta kysynnästä. Silti yksiöiden osuus kerrostaloasunnoille myönnetyistä rakennusluvista on tänä vuonna vähentynyt. Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla. Vantaa on ohittanut Helsingin yksiöiden osuudessa, mutta yksiöitä on jäänyt Vantaalla myös paljon tyhjiksi.

29.10.2020
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Anu Rämö, Elina Vuorio

Sekä asuntokaupan että asuntokannan perusteella sijoitusasunnoiksi pääteltävistä asunnoista yli 85 prosenttia on yksiöitä tai kaksioita. Asumisen ja rakentamisen tilastojen asiantuntijat kertovat asuntosijoittamisesta mm. seuraavaa:

- Lähes viidennes vuonna 2019 sijoitusasunnoiksi myydyistä yksiöistä sijaitsi Helsingissä. Helsingin keskustayksiöissä neliöhinta ylittää 10 000 euroa joka neljännessä kaupassa.

- Vuokra-asuntojen tuotoissa on suuret erot niin kaupunkien kuin niiden osa-alueiden välillä.

- Asunnon hintaa vastaavaan vuokratuottoon vaaditaan Helsingin keskustassa yli 10 vuotta enemmän aikaa kuin kaupungin reuna-alueilla.

29.10.2020
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Anu Rämö, Elina Vuorio

Asuntokauppa on toipunut varsin nopeasti kevään shokista, mutta uusien asuntojen rakentaminen on vähenemässä. Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen asiantuntijat kertovat kehityksestä myös, että

 

- Asuntojen hinta- ja vuokrakehityksessä erot alueiden välillä ja sisällä kasvavat edelleen.

- Vanhojen asuntojen kauppa kävi heinä-syyskuussa hyvin.

- Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovat korkealla tasolla, mutta pientä pudotusta syyskuun huipuista.

- Tyhjien asuntojen määrä lisääntyy edelleen koko maassa.

13.10.2020
Pertti Taskinen

Suomalaisista noin 70 prosenttia kokee työssään, että he voivat päättää joko täysin tai jossain määrin työpäivänsä alkamis- ja päättymisajoista, kun EU:ssa vastaava osuus on 40 prosenttia. Toisaalta Suomessa koetaan muuta EU:ta selvästi enemmän, että työaikoihin vaikuttavat työn sanelemat vaatimukset.

2.10.2020
Mira Kuussaari, Reetta Moilanen, Eetu Toivanen

Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.

11.9.2020
Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Vuonna 2019 Suomessa oli perhetilaston mukaan 873 sateenkaariperhettä. Näistä saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien lapsiperheistä miltei kaikki oli naisparien lasten muodostamia perheitä. Yksilapsisten perheiden osuus on sateenkaariperheissä suurempi kuin lapsiperheissä yleensä, ja sateenkaariperheiden lapset ovat myös nuorempia.

9.9.2020
Jere Immonen, Hanna Sutela

Kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen ympäristö sekä työn intensiivisyys näyttävät työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kannalta merkittävämmiltä tekijöiltä kuin työaikajoustot ja työympäristön fyysiset tekijät. Profiloitujen ryhmien väliset erot työtyytyväisyydessä, hyvinvoinnissa ja oirehtimisessa selittyvät todellisilla eroilla työoloissa.

7.7.2020
Pontus Lindroos

Kansainväliset tuotanto­ketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.

4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

14.4.2020
Mira Kuussaari, Reetta Moilanen, Mervi Niemi

Suomen asema tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla ei ehkä olekaan niin heikko kuin mitä pelkkä kansallisen t&k-tilaston tarkastelu antaisi ymmärtää. T&k-toiminnan vaikutuksista Suomen talouteen syntyy tarkempi kuva, kun seuraamme useita eri tilastomittareita ja laajennamme näkökulmaa yritysten globaaleihin toimintoihin.

9.4.2020
Pertti Kangassalo

Koronarajoitusten astuttua voimaan pessimismi valtasi nopeasti kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ja työttömyyden kasvua ennakoivien osuus lisääntyi voimakkaasti. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa.

8.4.2020
Kristian Taskinen

Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssi­kriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärki­kymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaate­teollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.

26.3.2020
Juho Keva

Korona koettelee työmatkalaisia, kun julkisen liikenteen vuoroja on peruttu ja yhteis­kunnan toiminnan kannalta kriittisien ammattien työntekijät käyvät edelleen työ­paikoillaan. Työmatkojen keskipituus kasvoi lähes kilometrin vuosina 2013-2017, mutta edelleen 46 prosenttia matkoista on pyöräillen alle seitsemän kilometrin mittaisia.

24.3.2020
Paula Paavilainen

Uuden luokituksen käyttöönotto rakennus- ja asuntotuotantotilastossa sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksissä on nyt saavutettu. Uudistus toteutettiin laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskentajärjestelmä yhdistää kansallisen rakennusluokituksen, Digi- ja väestötietoviraston rekisterin rakennusten rakennusvaihe- ja ominaisuustiedot sekä rakennusluokkakohtaiset uudishinnat.

3.3.2020
Tuomas Koivisto, Roope Rahikka

Ns. SPE-yritysten vaikutus kansan­talouden raha­virtoihin vaihtelee merkittävästi EU-maiden välillä. Kiinnostus SPE-yrityksiä kohtaan onkin kasvanut viime vuosina suorien sijoitusten tilastossa, joita SPE-yritykset voivat vääristää.

2.3.2020
Ilkka Lehtinen

Terveydenhoito syö entistä enemmän vähä­varaisten eläkeläisten tuloista mutta entistä vähemmän palkan­saajilta. Hinta­kehitys on ollut 2000-luvulla varsin eriytynyttä myös terveysalan palveluissa ja tuotteissa. Silmälasit ovat halventuneet roimasti kilpailun myötä, mutta sairaala­maksut nousseet sote-uudistusta ennakoiden, kirjoittaa Ilkka Lehtinen.

19.2.2020
Hannu Pääkkönen

Vaikka valtaosalle suomalaisista arki näyttäytyy yhä mielen­kiintoisena, on arki muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi, kertoo vapaa-aika­tutkimus. Sekä ansiotyö että sen puute heijastuvat arjen kokemiseen. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksin­kertaistunut 15 vuodessa.

14.2.2020
Kaisa Saarenmaa

Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kieli­taitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan media­sisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilasto­keskuksen vapaa-aika­tutkimuksesta. Korkea­koulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin netti­sisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttö­tapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.

18.12.2019
Harri Nummila

Sopimuskorotukset nostivat suomalaisten palkansaajien ansiotasoa vuodesta 2005 vuoteen 2018 yli 25 prosenttia, kun taas palkkaliukumien summa jäi alle kymmeneen prosenttiin. Toimialoittaiset vaihtelut palkkaliukumissa olivat kuitenkin merkittäviä. Palkkaliukumia oli yleensä enemmän kuukausipalkkaisilla palkansaajilla.

18.12.2019
Hanna Ahtonen, Hanna Jokimäki, Satu Nurmi

Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjois­maihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi moni­puolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.

17.12.2019
Pontus Lindroos, Sini Liukkonen

Nopeasti kasvavia kasvuyrityksiä, ns. scale-up-yrityksiä, on Suomessa suhteellisen vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kasvukaudella 2014–2017 ne olivat kuitenkin liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mitattuna Pohjoismaiden suurimpia ja kasvoivat hyvää vauhtia.

5.12.2019
Marianne Keyriläinen

Perhevapaiden työuravaikutukset koskevat lähinnä naisia, koska he käyttävät suurimman osan perhevapaista. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimukseen vastanneista naisista enemmistö koki, että perhevapaa ei vaikuttanut työuraan. Korkea-asteen suorittaneet kokivat perhevapaan kuitenkin vaikuttaneen kielteisemmin palkkaan ja uramahdollisuuksiin kuin muut naiset. He myös jättivät yleisemmin etenemismahdollisuudet käyttämättä hoivavastuiden vuoksi verrattuna muihin naisiin tai miehiin.  

 

5.12.2019
Tarja Nieminen

Monet vanhemmat kokevat, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin. Työaikakysymykset ovat kuitenkin keskeisiä  lapsiperheen vanhempien jaksamisen kannalta. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia työaikajoustoista.

29.11.2019
Juha-Pekka Konttinen

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja pääministeri Rinteen hallitus puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoiset tavoitteet vaativat merkittäviä toimenpiteitä kaikilta toimijoilta. Tilastojen valossa tehtävää on vielä paljon.

28.11.2019
Riitta Hanifi

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.  

13.11.2019
Matti Kokkonen, Juha-Pekka Konttinen, Eetu Toivanen

Kansainväliset tutkimustulokset paljastavat, että laudat häviävät ympäristöystävällisyydessä esimerkiksi bussille, silloin kun se on täynnä matkustajia. Sähköpotkulautojen käyttäjille tapahtuneet onnettomuudet puhuttavat myös Suomessa. Tieliikenneonnettomuustilastoihin ne eivät toistaiseksi vielä päädy. 

12.11.2019
Henri Lukkarinen

Suomen työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia työllisyydessä. Virtatilastoista käy ilmi, että vuoden 2018 alussa virta työttömyydestä työllisyyteen oli korkeimmillaan ja että vuoden 2018 loppupuolella työllisyyden kasvua ylläpiti ensisijaisesti virta työvoiman ulkopuolelta työllisyyteen. Virta työllisyydestä työttömyyteen on pysynyt suhteellisen vakaana vuosien 2008 ja 2018 välillä.

12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.

28.10.2019
Hannu Pääkkönen

Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.

24.9.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Foreign trade can magnify gender segregation. Women participate – as employees and entrepreneurs – in profitable foreign trade activities far less than men. This finding is based on new information on gender equality in trade which Statistics Finland compiled by combining data from different statistical and administrative registers.

11.9.2019
Kristian Taskinen

OECD’s ADIMA database shows that measured by sales and number of personnel, the American retail chain Wal-Mart is the largest enterprise in the world. Measured by sales and number of personnel, Wal-Mart is the same size as Finland’s national economy.

30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

26.8.2019
Kristian Taskinen

Amerikkalainen vähittäistavara­kauppaketju Wal-Mart on myynniltään ja henkilöstö­määrältään maailman suurin yritys, kertoo OECD:n ADIMA-tietokanta. Wal-Mart on myynniltään ja työntekijämäärältään Suomen kansantalouden kokoinen.

14.8.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

18.7.2019
Ilkka Lehtinen

Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.  

4.7.2019
Miia Huomo

Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.

27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.

24.5.2019
Ville Vertanen

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.

23.5.2019
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.

18.4.2019
Timo Ruuskanen

Suomalaisten liikuntatottumuksissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut sekä kielteistä että myönteistä kehitystä. Päivittäin liikuntaa harrastavia on entistä vähemmän. Toisaalta täysin liikuntaa harrastamattomia on vähemmän kaikissa ikäryhmissä, kuten esimerkiksi 65 vuotta täyttäneissä.

17.4.2019
Noora Ellonen, Monica Fagerlund, Kimmo Haapakangas

Poliisin tilastoissa rikos­epäilyjen määrä on selvästi lisääntynyt, mutta uhri­tutkimusten mukaan hyväksi­käytöksi luokiteltavat seksuaali­kokemukset ovat vähentyneet. Ilmiön tiedostaminen ja nostaminen julkiseen keskusteluun on lisännyt ilmoitus­alttiutta ja valmiutta ilmoittaa vanhemmistakin teoista, arvioivat tutkijat.

9.4.2019
Rauli Kohvakka

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Suomalaisten suosimat vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta ja vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin.

3.4.2019
Anna Loukkola, Mika Tuononen

Ylioppilasvuotena ammattikorkeakouluopintoihin siirtyviä oli vuonna 2017 lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vastaavasti yliopistoissa alemman korkeakoulu­tutkinnon aloittaneita oli 12 prosentti­yksikköä vähemmän.

22.3.2019
Juha-Pekka Konttinen

Suomalaiset liikkuvat edelleen pää­asiassa fossiilisilla poltto­aineilla kulkevilla henkilö­autoilla. Vuonna 2018 Suomessa rekisteröidyillä henkilö­autoilla ajettiin 40 718 miljoonaa kilo­metriä, mikä oli 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

6.3.2019
Reetta Moilanen

Globalisaation myötä yritykset sirpaloituvat rakenteiltaan muodostaen entistä moni­mutkaisempia kokonaisuuksia ja verkostoja. Samalla teollisesta tuotannosta siirrytään datapohjaiseen yritystalouteen ja palveluiden tuotantoon. Valmisteilla oleva lainsäädäntö­uudistus pyrkii ratkomaan yritys­toimintaa kuvaavien tilastojen haasteita ja parantaa yritystilastojen valikoimaa.

1.2.2019
Juha-Pekka Konttinen

EU:n asettama päästövähennys ja kansallinen energia- ja ilmastostrategia edellyttävät liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on selvä, mutta haastava ja sen saavuttaminen edellyttää myös kovia poliittisia päätöksiä.

3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?

14.12.2018
Reetta Moilanen

Suhdannetilannetta seurataan nyt silmä kovana etsien merkkejä käänteestä. Ekonomisteilla on tahosta riippuen erilainen käsitys siitä, miten hyvänä talous­kasvu vielä jatkuu. Mitä kertovat yritysten tilanteesta liikevaihto­kuvaajat?

5.12.2018
Jukka Ekholm

Helsingin kaupunginkirjasto sai ensimmäisen oman kirjasto­rakennuksen Rikhardin­kadulle vuonna 1882. Nyt kaupungin­kirjaston toimi­pisteitä on kaikkiaan 46 kirjasto­autot mukaan lukien. Oodi vahvistaa Helsingin keskustan asemaa kirjasto­palvelujen tarjoajana.

4.12.2018
Juha-Pekka Konttinen

Viime vuoden joulukuussa Lapissa ja Rovaniemellä kirjattiin ennätysmäärä yöpymisiä. Tämän vuoden puolella ulkomaisten yöpymisissä on ollut pientä hiipumista toukokuusta lähtien niin koko maassa kuin Lapissakin, mutta joulu­sesonkina Napapiirin varauskirjat näyttävät täyttyvän entiseen tapaan.

13.11.2018
Pekka Lith

Ikääntyneiden määrän kasvu ja laitos­hoidon purku ovat synnyttäneet yksityisen palvelu­asumisen markkinat. Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan kysynnän kasvuun omalla palvelu­tarjonnallaan. Ulkoistuksilla on haluttu turvata palvelujen säilyminen ja pienentää kiinteistöjen omistamiseen liittyviä riskejä.

9.11.2018
Tarja Seppänen

Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.

31.10.2018
Henri Lukkarinen

Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.

30.10.2018
Atro Andersson, Martti Korhonen, Jose Lahtinen, Elina Vuorio

Kerrostalo­rakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asunto­markkinoilla:      

- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.

- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.

- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.

15.10.2018
Juha Nurmela

Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitusten­välinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

7.9.2018
Ilari Aula

Tavaratuotannon arvoketjuja analysoidaan usein valtiontalouden tai yrityksen tulevaisuudennäkymiä ajatellen. Arvoketjujen kartoittamisella on kuitenkin kriittiset juuret ja monenlaisia sovelluksia.

28.8.2018
Katri Soinne

Länsimaisen ostokuluttamisen katsotaan syntyneen kolmesataa vuotta sitten Britanniassa, Ranskassa, Alanko­maissa sekä osissa Saksaa ja Italiaa. Suomessa kulutus­tavarat yleistyivät vasta 1910-luvulla, viisikymmentä vuotta myöhemmin syntyi hyvinvointi­yhteiskunta.

28.8.2018
Veli-Matti Törmälehto

Varallisuus- ja tuloerot ovat oleellisia lähtökohtia eriarvoisuuksien tutkimuksessa – määritelläänpä eriarvoisuus miten tahansa. Varallisuuden ja siitä saatavien tulojen yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Ainakin lyhyellä aikavälillä varallisuus­erot ja tuloerot voivat muuttua eri tavoin. 

28.8.2018
Timo Matala

Asumistukia maksetaan eniten nuorille, yksinhuoltajille ja nuorille lapsi­perheille. Viime vuonna kotitaloudet saivat 1 261 miljoonaa euroa yleistä asumis­tukea, mistä 97 prosenttia kohdistui vuokralaisille. Asumisen tukijärjestelmä ja sen vaikutukset kotitalouksille ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosi­kymmeninä.

 

9.7.2018
Tiina Tuomaala

Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunki­laskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkiluku­tiedot perustuivat kirkon­kirjojen ja henki­kirjojen tietoihin.

27.6.2018
Virve Rouhiainen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pientalojen öljylämmitys on jo selvästi vähäisempää ja maalämpö yleisempää kuin mitä rakennuskantarekisterin tiedot kertovat. Tämä käy ilmi pientalojen lämmitysenergiaa kartoittaneesta selvityksestä, joka toteutettiin Luken ja Tilastokeskuksen yhteisprojektina.

19.6.2018
Liina Arhosalo, Eetu Toivanen

Indeksi julkaistaan jatkossa luokiteltuna kuluerien ja rakennustyyppien mukaan. Uudistuksen yhteydessä myös perusvuosi vaihtui ja painorakenteet päivitettiin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistiin uudistetuilla tiedoilla 19.6.2018.

8.6.2018
Jukka Hoffren, Ari Tyrkkö

Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.

8.5.2018
Kimmo Haapakangas

Pojista on polvi parantunut myös rikos­tilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikos­epäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikä­luokissa.

4.5.2018
Pekka Lith

Kuntien lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat lähes kolminkertaiset avohuollon palveluihin verrattuna. Panostukset lapsiperheiden arjessa selviytymisen palveluihin, vanhemmuuden tukemiseen ja tehostettuun perhetyöhön tulisivat kuitenkin inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti halvemmiksi. 

3.5.2018
Olli Savela

Pienellä budjetilla elävän kulutus kohdistuu asioihin, jotka ovat 2000-luvulla kallistuneet virallista inflaatiota enemmän, analysoi Olli Savela. Raskaimmin köyhien kukkaroa on kurittanut vuokralla asuminen.   

3.4.2018
Ilkka Lehtinen

Palveluiden ja tuonti­tavaroiden reaal­ihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkö­kulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.

28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

14.3.2018
Juha Nurmela

Muutosten samankaltaisuus hämmästyttää, kirjoittaa Kulutustutkimuksen vetäjä Juha Nurmela. Kolmen vuosikymmenen trendit kulutuksessa ovat samanlaisia tulojen suuruudesta riippumatta.

7.3.2018
Jaana Hellman

Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?  

 

5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

1.3.2018
Pekka Lith

Yksityisten sosiaali- ja terveys­palvelujen hintoihin sisältyy piilevää arvonlisä­veroa keski­määrin kahdeksan prosenttia. Alvittomia palveluja tarjoavat palvelun­tuottajat eivät voi vähentää tavara- ja palvelu­ostoihin tai investointi­hyödykkeisiin sisältyviä arvonlisä­veroja omassa verotuksessaan. Vastaava ilmiö koskee myös oppilaitos­ruokailua tarjoavia yksityisiä palvelun­tuottajia.

27.2.2018
Pekka Lith

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

19.1.2018
Ilkka Lehtinen

Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutus­määrät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautas­mallin aines­osien hinta­kehitykseen ja kulutukseen.

20.12.2017
Juha Hedman, Osmo Kivinen

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.

20.12.2017
Teija Tiilikainen

Vaalit, puolueet ja media – ja niiden myötä poliittinen julkisuus – ovat edelleen kansallisia siitä huolimatta, että suuri osa vallankäytöstä on siirtynyt EU-tasolle, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

19.12.2017
Otto Kannisto

Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumis­paikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.

18.12.2017
R. Moilanen, M. Niemi, P. Nurmela, A-M. Paakki, K. Rautio, A. Rouvinen, Rauno Viita

Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.

14.12.2017
Ilkka Kallio

Harari ansaitsee tunnustuksen erityisesti siitä, että on oivaltanut isot yhteis­kunnat fiktion tuotteiksi, vaikkei hän fiktion mekanismia ja ajoitusta kohdalleen saakaan, kirjoittaa Ilkka Kallio arviossaan Yuval Noah Hararin menestysteoksista Sapiens – Ihmisen lyhyt historia ja Homo Deus – Huomisen lyhyt historia.

14.12.2017
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti

Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on noussut selvästi kymmenessä vuodessa, mutta viime vuosina kehitys on ollut jokseenkin hidasta tai olematonta. Johtajien tasa-arvokehityksen seurantaan tarvitaan systemaattisesti tuotettua, vertailukelpoista tietoa.

8.12.2017
Jaana Huhta, Merja Kallio-Peltoniemi

Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?

5.12.2017
Viveka Palm

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

5.12.2017
Sami Pirkkala

Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

22.11.2017
Kaisa Saarenmaa, Tuomo Sauri

A downturn has plagued the mass media markets since 2012. The coming few years will show whether publishing – and the media field more broadly – will be able to renew in the midst of the transition and rise from financial difficulties.

16.11.2017
Merja Kiljunen, Jarkko Niemistö

Niin kuin yrityskentässä yleensäkin myös kuntosali­bisneksessä yritykset onnistuvat parantamaan asemaansa laajentamalla toimintaansa, yritys­ostoin, hinta­kilpailulla ja hyvällä asiakas­palvelulla. Muutaman yrityksen onnistuneiden investointien ansiosta kunto­keskusten Top10 on elänyt vuoden takaisesta.

2.11.2017
Aleksi Kalenius, Hannu Karhunen

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

12.10.2017
Pekka Myrskylä

Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.

4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

20.9.2017
Marianne Keyriläinen

Robotit, tekoäly, big data, algoritmit, digitaaliset alustat, 3D-tulostus – asiantuntijoiden mukaan työ on suuressa murroksessa. Uusi teknologia ja digitalisaatio muuttavat tapojamme oppia, työskennellä, toimia ja kommunikoida. Niiden myötä uusiutuvat myös käsityksemme työstä ja työnteosta. Perinteisiä tehtävä- ja ammattirakenteita muuttuu ja vanhoja tehtäviä häviää sekä uusia syntyy.

20.9.2017
Henri Lukkarinen

Osana kilpailukykysopimusta sovittiin 24 tunnin lisäyksestä palkansaajien työaikoihin. Työaikojen lisäys on kuitenkin toteutettu hyvin vaihtelevasti eri toimialoilla ja työnantaja­sektoreilla. Yksityisellä sektorilla paikallisen sopimisen rooli on korostunut työaikojen muutoksissa: joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja ilmoitti jääneensä työajan lisäysten ulkopuolella. Työajan lisäykset ovatkin kohdentuneet erityisesti julkisen sektorin työntekijöille.

10.8.2017
Pasi Piela

Puolet pääkaupunkiseutulaisista kulkisi työpaikalleen pyörällä puolessa tunnissa ja koko maan asukkaista muutaman minuutin nopeammin. Sen sijaan julkisen liikenteen käyttö on sekä pyöräilyä että etenkin yksityis­autoilua hitaampaa. Tiedot perustuvat työmatka-aikaa eri kulkuvälineillä vertaileviin laskenta­malleihin, jotka nojaavat sekä perinteisiin että modernimpiin tietolähteisiin.

3.8.2017

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

4.7.2017
Kristian Taskinen

The description of global value chains advances as international statistical projects are completed. According to the preliminary results of the OECD and WTO’s joint initiative TiVA (Trade in Value Added), Finland's dependency on international trade does not differ much from other OECD countries.

28.6.2017
Miia Huomo

Erilaisten talouksien asumispreferenssejä voi tarkastella postinumeroalueittain käyttämällä Tilastokeskuksen veloituksetonta Paavo – postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelua. Siitä saa tilastotietoa muun muassa talouksien koosta ja elämänvaiheesta sekä asumisesta.

27.6.2017
Ilkka Lehtinen

Talouskasvuennusteita on nostettu ja inflaatio­­ennusteita laskettu. Lukuja lyödään pöytään syksyn palkka­neuvotteluissa. Inflaatio­asiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi inflaation painuvan alle yhden prosentin.

21.6.2017
Jarkko Niemistö

Kasvupanostukset voivat syödä yritysten tulosta, mutta Suomessa kasvuyritykset ovat tuoreiden tietojen valossa kasvaneet erittäin kannattavasti. Joka toisen kasvuyrityksen kasvu on niin sanotusti aitoa. Toisen puolikkaan kasvu liittyy yritysjärjestelyihin.

14.6.2017
Kristian Taskinen

Globaalien arvoketjujen kuvaus edistyy kansain­välisten tilasto­hankkeiden valmistuessa. OECD:n ja WTO:n yhteis­hankkeen TiVA:n (Trade in Value Added) alustavien tulosten mukaan Suomen riippuvuus ulkomaan­kaupasta ei poikkea suuresti muista OECD-maista.

7.6.2017
Anna Loukkola, Riikka Rautanen

Toisen asteen koulutukseen hakivat lähes kaikki peruskoulun päättäneistä vuonna 2015. Koulutusten ulkopuolelle heistä jäi vajaa kolme prosenttia, vieras­kielisistä silti yhdeksän prosenttia. Uusista ylioppilaista vain joka kolmas aloittaa jatko-opinnot ylioppilas­vuonna.

31.5.2017
Ilkka Lehtinen

Sodat, devalvaatiot, öljykriisit ja riippuvaisuus ulkomaan­kaupasta yhdistettynä omaan talous­politiikkaan ovat tehneet Suomesta korkean hinta­tason maan. Reippaasta hintojen noususta huolimatta taloutemme on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana, Ruotsiakin nopeammin viime vuosiin asti. EU-kaudella inflaatio on talttunut mutta myös talous­kasvu hidastunut.

31.5.2017
Kaisa Saarenmaa, Tuomo Sauri

Laskusuhdanne on koetellut joukkoviestintämarkkinoita vuodesta 2012. Seuraavat vuodet näyttävät onnistuuko kustannusala – ja media-ala laajemminkin – uudistumaan murroksen keskellä ja nousemaan talous­vaikeuksista.

31.5.2017
Jose Lahtinen

Helsingissä ja Tampereella lähivuosien asunto­tuotannolle asetettuja tavoitteita on jo lähestytty, Turussa siitä jäädään kauas. Tuotanto­määrien olisi kuitenkin noustava useita kymmeniä prosentteja, jotta kaupungistumis­skenaarion vaatimaan asunto­tarpeeseen voitaisiin vastata.

11.5.2017
Pekka Lith

Sosiaali- ja terveyden­huollon uudistus avaa suun terveyden­hoidossa laajat markkinat, kun potilaat voivat valita julkisella rahoituksella haluamansa yksityisen tai julkisen hammas­hoidon 2020-luvulla. Soteen liittyy suun terveyden­huollon osalta kuitenkin hankaluuksia, jotka voivat viivästyttää uudistuksen toteutumista.

6.4.2017
Harri Nummila

Uuden mallin mukaan sekä kuukausi- että tuntipalkkaisille palkansaajille lasketaan ansiot kuukausiansioina. Työajan pidennys ei näy ansiotasoindeksissä, mutta lomarahojen leikkaukset näkyvät. Alustavien arvioiden mukaan sopimus hidastaa ansiotasoindeksin kehitystä 0,3 prosenttia ja työvoimakustannusindeksin kehitystä 3,1 prosenttia. Säännöllisen ansion indeksiin sopimuksella ei ole vaikusta.

8.3.2017
Marja-Liisa Helminen

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.

7.3.2017
Miina Keski-Petäjä

Nykynuoret elävät aiempaa vauraammassa, kaupunki­maisemmassa ja monikulttuurisemmassa Suomessa. Nuorten elintaso ja terveys ovat kohentuneet, kuolleisuus on vähentynyt ja koulutus on tuonut lisää tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hyvinvoinnissa on kuitenkin eroja, joihin vaikuttavat mm. sukupuoli ja perhetausta.

7.3.2017
Jani Erola, Hannu Lahtinen, Hanna Wass

Nuorten poliittinen osallisuus eriytyy pysyvästi, kun kotoa omaksuttu käsitys itsestä yhteiskunnallisena toimijana ”jää päälle”. Hyväosaisten yliedustus äänestäneissä johtaa helposti hyväosaisia huono-osaisten kustannuksella suosivaan politiikkaan luoden otollisen kasvualustan populismin kannatuksen nousulle.

7.3.2017
Hannu Karhunen

Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilas­tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopisto­koulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.

3.3.2017
Reetta Moilanen

Tammikuusta alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, voivat ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Suhdannetilastoissa on tämän vuoksi varauduttu aineistomuutokseen. Pulmallisinta muutoksenhallinnassa on, ettei maksutapaa vaihtavia yrityksiä pystytä varmuudella tunnistamaan.

 

10.1.2017
Antti Katainen

Yksinyrittäjien lukumäärä on viime aikoina lisääntynyt, mutta työnantajayrittäjien polkenut paikallaan. Jotta voitaisiin arvioida, millainen vaikutus tällä on työllisyyteen, tarvitaan useita tietolähteitä.

5.1.2017
Heidi Lauttamäki

Digitalisaatiota runsaasti hyödyntävät yritykset peittoavat digiä hyödyntämättömät yritykset monella eri uudistumisen mittarilla. Onko digi­aktiivisuus yrityksen keino selviytyä murroksesta?

19.12.2016
Minna Wallenius

Työ- ja elinkeino­ministeriön ja Tilasto­keskuksen tuottamat tilastot avoimista työ­paikoista poikkeavat huomattavasti toisistaan. Taustalla on lähde­aineistojen ja rajauksien eroavaisuuksia, jotka johtuvat tilastojen erilaisista lähtö­kohdista. Molemmille on omat käyttö­tarpeensa työvoiman kysynnän mittareina.

13.12.2016
Antti Katainen

Suomessa yrittäjät ovat melko iäkkäitä ja toimivat perinteisillä aloilla. Nuorten yrittäminen vilkastui 2000-luvun alun tienoilla. Nyt tarvitaan lisää uskoa tulevaisuuteen, jotta tämä kehitys voimistuisi jälleen.

7.12.2016
Kaija Ruotsalainen

Suuret 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja heidän määränsä on vähenemässä. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä muilla vuosi­kymmenillä syntyneitä alkaa olla jo enemmän kuin suuria ikäluokkia.

7.12.2016
Jaana Huhta

SOTE- ja maakunta­uudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstö­rakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistys­tehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaali­toimeen.

19.10.2016
Eero Savolainen

Suomen yrityssektorin suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa. Kasvua selittävät lähinnä ulkomaiset ja kotimaisten yritysten väliset lainat, sillä velkaantuminen on ollut hitaampaa ilman niitä.

12.10.2016
Pertti Taskinen

Kuinka paljon suomalaisten palkansaajien viikkotyöaika eroaa Saksasta tai EU-maista keskimäärin? Vastausta on etsittävä lukujen lisäksi niiden taustalta. On myös oltava varovainen johtopäätösten tekemisessä.

28.9.2016

Suomalaisten velkaantuminen oli nopeaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosi­kymmenellä. Sittemmin kasvu on hidastunut. Etenkin nuoret ovat muuttuneet varovaisiksi lainanottajiksi. Velkojen sitoutuminen pääosin asuntoihin ja vähäiset rahoitus­varat ovat koti­talouksien velkaantumisen riskejä.

28.9.2016
Kaisa-Mari Okkonen

Opintotuen muuttaminen nykyistä lainapainotteisemmaksi vaikuttaisi tilastojen antamaan kuvaan pienituloisuudesta. Tulonjako­tilaston käsitteitä tulisikin tuolloin miettiä uudelleen.

31.8.2016
Tero Luhtala

Usealla palvelutoimialalla yritykset ovat pärjänneet parhaiten viime vuosien taantumassa. Heikommin on kuitenkin mennyt kaupan toimialalla sekä koulutuksen alan yrityksissä. Yhä useampi yritys työllistää aiempaa vähemmän. Investoinneissa laskusuhdanne on jo taittunut.

30.6.2016
Tero Luhtala

EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.

28.6.2016
Marianne Rautelin

Maatalouden tuotantokustannukset ovat kallistuneet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen. Maatalouden rakennemuutokselle ei näy loppua, vaikka viljelijän nykyahdinkoon kuluvana vuonna onkin luvassa pientä helpotusta. 

22.6.2016
Kaija Ruotsalainen

Suomessa huoltosuhde eli elätettävien ja elättäjien välinen suhde heikkenee ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvulle asti. Alueelliset erot nykyisessä huoltosuhteessa ja sen heikkenemisessä ovat suuret. Kehityksen kääntäminen edellyttää suurta määrää uusia työpaikkoja ja väestörakenteen nuorentumista.

22.6.2016
Kaija Ruotsalainen

Suomen väestö ei ikäänny yksin. Koko Euroopan väestörakenne on vanhentunut viimeisten vuosi­kymmenten aikana, ja väestöllinen huoltosuhde on noussut. Edullinen taloudellinen huoltosuhde on kuitenkin mahdollista saavuttaa väestön ikääntymisestä huolimatta. Tällaisista maista esimerkkeinä ovat Norja, Ruotsi ja Tanska.

23.5.2016
Pekka Ruotsalainen

Taloudellinen toimeliaisuus on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulle on myös keskittynyt entistä suurempi osa maan varakkaasta väestä. Tuloerot ovatkin kasvaneet nopeammin tällä alueella kuin muualla maassa.

19.5.2016
Ari Leppälahti

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

10.5.2016
Miina Keski-Petäjä, Mika Witting

Lapset päätyvät usein samoille koulutuksen ja työn aloille kuin vanhempansa. Valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä, mikä heijastuu työmarkkinoiden segregaationa. Vanhempien malli ohjaa lapsia kouluttautumaan myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille.

6.5.2016
Pasi Saukkonen

Moni­kulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja se hankaloittaa moni­kulttuurisuuden rauhallista tarkastelua ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät helposti sekaisin moni­kulttuurisuus väestöllisenä tosi­asiana ja poliittisena ideologiana.

27.4.2016
Mira Kajantie

Julkisilla hyvinvointipalveluilla on keskeinen merkitys kotitalouksien toimeentulon ja kulutus­edellytysten kannalta. Toisin kuin Britanniassa Suomessa palveluita käytetään tasaisemmin kaikissa tuloluokissa.

27.4.2016
Mika Gissler, Liisa Larja, Marko Merikukka, Reija Paananen, Tiina Ristikari, Liisa Törmäkangas

NEET-indikaattorilla mitataan niiden nuorten määrää, jotka eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa. Työn ja opiskelun ulko­puolelle olevien määrää on tärkeää seurata, sillä NEET-status on yhteydessä jatko­koulutuksen puutteeseen sekä useisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.

6.4.2016
Mari Heikkinen, Ilmo Mäenpää, Ari Nissinen, Marja Salo

Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kulutuksen hiili­jalan­jäljestä valtaosan. Viime vuosina asumisen ja henkilö­auto­liikenteen hiili­jalan­jäljet ovat pienentyneet, mutta elin­tarvikkeiden jalan­jälki on pysynyt ennallaan.

22.3.2016
Tero Luhtala

Tilastoissa yritykset usein luokitellaan pk-yrityksiksi ainoastaan henkilöstömäärän perusteella. Tämä voi antaa harhaanjohtavan kuvan pk-yritysten roolista taloudessa, sillä pk-yrityksiksi tulee näin määritellyksi iso joukko konserneihin kuuluvia yrityksiä.

22.3.2016
Simo Vahvelainen

Revimme luonnonvaroja maastamme joka vuosi 180 miljoonaa tonnia, suhteellisesti enemmän kuin muut EU-maat. Mitä saamme aikaan – päästöjen lisäksi?

4.3.2016
Markku Wilenius

Kaikesta siitä mitä olen tutkinut, kuullut ja ymmärtänyt globaalin ympäristömme tilasta, vedän sen johtopäätöksen, että meillä on 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Sen jälkeen on yksin­kertaisesti liian myöhäistä. Meidän on toimittava nyt.

3.3.2016
Eljas Tuomaala

Seutukuntien tuloerot ovat tasoittuneet – syyt vaan eivät ole toivottuja. Teknologia­teollisuuden tuhon myötä erot tuottavuudessa ovat pienentyneet, rikkaimpien seutujen tulo­kehitys on heikentynyt ja väestö edelleen virrannut keskuksiin. Finanssi­kriisistä lähtien pääoma­tulojen osuus koti­talouksien tuloista on laskenut ja tulon­siirtojen kasvanut.

3.3.2016
Riitta Pipatti

Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen tähtääviä toimia voidaan Pariisin sopimuksen ansiosta toteuttaa laajemmin ja saavuttaa suuria päästö­vähennyksiä uudempaa ja tehokkaampaa teknologiaa hyödyntäen. Vapaaehtoisuus ja kansalliset lähtökohdat päästöjen hillintä­toimissa tuovat liikkuma­varaa, mutta niihin liittyy myös monenlaisia riskejä kuten ilmasto­rahoituksen riittävyys kehittyvissä maissa.

3.3.2016
Leo Kolttola

YK:n vuosituhattavoitteet tuottivat maailman historian onnistuneimman köyhyyden vastaisen ohjelman 15 vuoden ajaksi. Vuodelle 2030 asetetut jatkotavoitteet koskevat koko maailmaa – ja rima on entistä korkeammalla.

3.2.2016
Maija Metsä-Pauri

With the ongoing data revolution, the world calls for statistical experts. But what kinds of experts does the field of statistics need? The directors of Eurostat and OECD’s Directorate of Statistics draw a picture of their employees today, as well as envision the future statistician.

8.1.2016
Petri Godenhjelm, Jussi Rouhunkoski

Myös ison datan aikakaudella tarvitaan lomaketutkimuksia. Tietolähteet ovat toisiaan täydentäviä, eivät poissulkevia. Tiedon alkuperä ja tuotanto­vaiheet on kuitenkin aina tunnettava, ettei niiden pohjalta synny virheellisiä tulkintoja ja johtopäätöksiä.

21.12.2015
Hanna Putkuri, Eero Savolainen

Pankkisektorin kyky kestää suuriakin tappioita on yksi rahoitusvakauden kulmakivistä. Hyvän tappionkantokyvyn turvaamiseksi pankeilla tulee olla riittävästi omaa pääomaa suhteessa kantamansa kokonaisriskin määrään. Finanssikriisin jälkeen pankeilta on vaadittu aiempaa enemmän korkealaatuisia omia varoja myös koko rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi.

 

17.12.2015
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yksin asuvien määrä on noin kaksin­kertaistunut runsaassa kahdessa­kymmenessä vuodessa. Nuorten yksin asuminen on yleistynyt merkittävästi. Suurin osa yksin asuvista asuu Uudella­maalla, Pirkan­maalla ja Varsinais-Suomessa.

15.12.2015
Satu Ojala, Pasi Pyöriä

Kotona tehdään yhä useammin ansiotyötä. Nykyisin jo kaksi viidestä palkansaajasta tekee joskus tai osittain päätyöhönsä liittyviä töitä kotona. Kokoaikaisesti kotona työskentelee kuitenkin vain prosentti palkansaajista.

9.12.2015
Juha Honkkila

Omistusasuminen ja sen rahoittaminen velkarahalla on Suomessa yleistä. Alhaisen korkotason vallitessa kotitalouksien riski on suhteellisen pieni, mutta korkotason mahdollinen nousu, asuntovelan korkovähennyksen poisto ja työttömyyden kasvu lisäävät riskiä tulevaisuudessa.

2.12.2015
Olli Savela

Kotitaloudet sekä julkis­yhteisöistä kunnat ja työeläke­rahastot ovat kasvattaneet nettovarallisuuttaan viime vuosina. Työeläkerahastojen varat ovat jopa kaksin­kertaistuneet 10 vuodessa, kirjoittaa Olli Savela.

30.11.2015
Marjo Bruun

Vuosi tilasto­viraston perustamisen jälkeen, kun ensimmäinen kauppatilasto­katsaus oli julkaistu, senaattori J. V. Snellman kirjoitti katsauksen laatijalle: ”…sen kaltaiset tarkastelut eivät kuulu viralliseen tilastoon…" Mitä tilastojen tekeminen sitten on?

25.11.2015
Veli-Matti Törmälehto

Varallisuuserot Suomessa ovat kasvaneet, mutta varallisuus ei ole meillä niin keskittynyttä kuin monessa muussa maassa. Suomessa tiedot varallisuuden jakautumisesta perustuvat nykyisin tulonjako­tilaston otokselle kerättyihin rekisteritietoihin, joita täydennetään eri menetelmin.

29.10.2015
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä

Työelämän hierarkian suuret linjat ovat muuttuneet ajan saatossa harmillisen vähän: miehet ovat edelleen enemmistönä niin yhteiskunnan johtotehtävissä kuin toisaalta työelämän ulkopuolella. Tasa-arvon mallimaassa on kirittävää molemmilla sukupuolilla.

21.10.2015
Anna Pärnänen

Koulutuksesta ja ammatista riippumatta itsensätyöllistäjien tulotaso jää alhaisemmaksi kuin palkansaajilla. Joillakin aloilla kuten tietotyössä ja rakentamisessa itsensä­työllistäjien tulotaso saattaa muodostua korkeaksikin.

14.10.2015
Antti Katainen

Jopa kolmannes ihmisten tekemistä töistä on vaarassa kadota Suomen työmarkkinoilta seuraavien vuosikymmenten aikana, mikäli ETLAn tekemät arviot käyvät toteen. Tietokoneis­tumisesta aiheutuvan työttömyyden uhka on suurin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

16.9.2015
Olli Pusa

Hallituksen ajaman kilpailukykyloikan voisi tehdä myös alentamalla eläkemaksuja. Eläkerahastojen ylijäämä on ollut viime vuosina 10 miljardin luokkaa. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, ja järjestelmä toimii lähes ilman rahastoja. Ketä varten rahastoja kerätään, kysyy pitkän linjan eläkeasiantuntija Olli Pusa kolumnissaan.

18.8.2015
Anne Perälahti

SISU-mallia käytetään lainsäädännön ja erilaisten politiikka­vaihtoehtojen suunnittelun välineenä. Laajoja vero- ja sosiaaliturva­reformeja on käytännössä mahdotonta tehdä ilman simulointi­mallia.

4.8.2015
Antti Katainen

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä tietotarve on laajaa, mutta vertailu­kelpoisia tietoja on vain vähän saatavissa. Tilapäisen ulkomaisen työvoiman rekisteröintiä ja tilastointia kehitetään parhaillaan.

28.7.2015
Paula Koistinen-Jokiniemi

Monikansalliset yritykset eriyttävät toimintonsa maailman­laajuisesti, ja työvoima ja pääoma liikkuvat rajojen yli. Miten moni­mutkaisten globaali­talouden ilmiöiden kuuluisi kuvautua kansan­talouden tilinpidossa, ja mistä saadaan laadukasta tietoa kirjausten pohjaksi?

17.6.2015
Marja-Liisa Helminen

Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on pohjois­maisessa vertailussa vielä pieni. Väkilukuun suhteutettuna jopa Islannissa on enemmän ulkomaalais­taustaisia kuin Suomessa. Ruotsi erottautuu liberaalilla maahan­muutto­politiikallaan muista Pohjoismaista.

11.5.2015
Jari Nieminen

Aineistojen yhdistäminen on yksi tapa uudistaa ja tehostaa tilastointia. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemus rekisteriaineistoista tarjoaa iso data -aineistojen hyödyntämisessä etulyöntiaseman verrattuna maihin, joissa ollaan riippuvaisia kyselyaineistoista.

4.5.2015
Marjo Bruun

Pahin hypetyspöly big datan, eli suomalaisittain ison datan, ympärillä on hiljalleen laskeutumassa ja tilalle on nousemassa tilastoinninkin kannalta mahdollisuuksia. Iso data tarjoaa vakavasti otettavan lisän tilastotuotannon modernisoimiseksi.

29.4.2015
Topias Pyykkönen

Pääkaupunkiseudulla tehdään päivittäin yli miljoona työmatkaa. HSL:n Reittioppaan ja Tilastokeskuksen työssä­käynti­tilaston avulla on mahdollista laskea työmatkojen kesto julkisilla liikennevälineillä. Tyypillinen työmatka kestää julkisilla liikennevälineillä 34 minuuttia.

29.4.2015
Pasi Piela

Iso data haastaa monessakin mielessä perinteistä tilastotietoa. Ylivoimaisin se on nopeutensa vuoksi. Perinteisen tilastotiedon vahvuuksia ovat tiedon ajallinen vertailtavuus ja edustavuus. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia tiedontuotannon muotoja hyödyttäviä etuja.

29.4.2015
Martti Pykäri

Suomalaisten koti­talouksien varallisuus perustuu omistusasumiseen. Asuntojen hintojen nousu on taannut nettovarallisuuden kasvun viime vuosi­kymmeninä. Varallisuuden rakenteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvun aikana, vaikka sijoitusrahasto-osuuksien suosio onkin kasvanut.

26.3.2015
Jari Kannisto, Topias Pyykkönen

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavat tekevät töitä useimmiten työntekijä­ammateissa. Asiantuntija­tehtävissä työskentelevät ovat puolestaan muita useammin osa-aikaeläkkeellä. Vanhuus­eläkkeellä työskentelevät miehet toimivat useimmiten autonkuljettajina tai huoltotöissä, naiset hoiva-ammateissa ja myyntityössä.

19.3.2015
Veli-Matti Törmälehto

Suomessa tulonjako on polarisoitunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pieni- ja suurituloisten väestöosuudet ovat kasvaneet ja keskituloisten osuus on pienentynyt. Tulonjaon merkityksen arviointi eriarvoisuuden kannalta edellyttää tulonjako­indikaattoreiden arvosidonnaista tarkastelua.

4.3.2015
Olli Savela

Taloudellisen hyvinvoinnin mittarina bruttokansantuote ei ole paras mahdollinen. On olemassa vaihtoehtoisia mittareita, jotka ottavat huomioon mm. julkisesti rahoitetut hyvinvointi­palvelut ja palkattoman työn arvon. Myös tulonjaolla on suuri merkitys.

27.2.2015
Ilkka Niiniluoto

Vuonna 1988 pitämässään tyylikkäässä esitelmässä 'Edistyksen myytti' akateemikko Georg Henrik von Wright totesi, että uudelle ajalle on ollut ominaista optimistinen usko välttämättömään, rajoittamattomaan ja ikuisesti jatkuvaan edistykseen.

23.2.2015
Juha Honkkila

Toimeentulolla ja koetulla hyvinvoinnilla on selvä yhteys. Hyvin toimeentulevat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä elämäänsä ja heikosti toimeentulevat keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä. Tulojen riittävyydellä on kuitenkin keskeisempi merkitys kuin tulojen suuruudella.

23.2.2015
Mika Maliranta

Työpaikkojen uudistuminen on nykykriisissä ollut selvästi vähäisempää kuin 1990-luvun alun laman yhteydessä. Monta heikosti tuottavaa työpaikkaa pitää vielä tuhoutua ja monta tuottavaa työpaikkaa syntyä tilalle, jotta Suomen talous nousisi kuopastaan.

23.2.2015
Riitta Hanifi

Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt. Yhtenä syynä tähän on yksinasumisen yleistyminen, mutta myös ajanvietto perheen kanssa on vähentynyt. Sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan välttämättä ole heikentynyt. Ennemminkin voidaan ajatella sosiaalisuuden järjestäytyvän uudella tavalla.

23.2.2015
Sami Borg

Puoluejäsenten määrä on huvennut jo pitkään ja jäsenistöt harmaantuvat. Eduskuntavaaleissa äänestysprosenttien lasku on toistaiseksi pysähtynyt 70 prosentin tuntumaan. Yleisödemokratia voimistuu ja samalla kansalaisten yleinen kiinnostus politiikkaa kohtaan näyttää lisääntyneen.

23.2.2015
Osmo Soininvaara

"On varsin ilmeistä, että vauraiden yhteiskuntien talouskasvu on jatkossa yhä enemmän laadullista ja yhä vähemmän määrällistä".

12.2.2015
Samuli Rikama

Suomen talouskehitys on ollut viime vuodet vaisua, ja luvassakin on tuoreimpien luottamus­indikaattorien valossa parhaimmillaankin vain heikkoa kasvua. Voimakkaasti kasvuhakuiset ja aidosti kasvuun kykenevät ovat niitä yrityksiä, joiden varaan yritys­sektorimme kasvu ja odotukset pitkälti nojaavat.

19.12.2014
Marjo Bruun

Virallinen tilasto on aina pyrkinyt sovittautumaan yhteiskunnan ja talouden merkittäviin muutoksiin. Tämän päivän muutostarpeen käynnistäjiä ovat datavallankumous, globalisaation vaatimat uudet mittarit, tilastotuotannon kustannukset ja tulevaisuuden haasteiden vaatima tietopohja.

19.12.2014
Aku Alanen

Pelialan kehitys on ollut kaikilla mittareilla vaikuttavaa. Ei se kuitenkaan vedä edes kulttuurialojen taloutta, saati koko kansantaloutta, nousuun. Peliala työllisti 1 400 henkeä vuonna 2013.

19.12.2014
Jukka Hytönen, Paula Koistinen-Jokiniemi

Julkisen talouden kansainväliseen vertailuun ja johtopäätösten tueksi on tarjolla niin yksittäisiä tunnuslukuja kuin laajempia tilastokokonaisuuksia. Aina tilastojen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa, kuten Suomessa viime aikoina käyty keskustelu julkisen sektorin koosta osoittaa. Yksi luku, etenkin väärintulkittuna, johtaa helposti harhaan.

16.12.2014
Matti Kokkonen

Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaostolta on juuri valmistunut tutkimus vuosien 2010 ja 2011 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista.Tutkimus valmistui yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja se linjaa myös tilastoinnin kehittämisen suuntaviivoja. EU suosittaa, että kaikki jäsenmaat raportoisivat vakavasti loukkaantuneiden määrän vuodesta 2014 lähtien.

30.10.2014
Vesa Puoskari

Veden kysyntä kasvaa rajusti tulevina vuosikymmeninä. Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja lisääntyvä energiantarve pakottavat valtiot yhä tiiviimpään yhteistyöhön vedenkäytön hallinnassa.

2.10.2014
Topias Pyykkönen, Jussi Pyykkönen

Suurimmalla osalla työttömistä on taustallaan yksi tai kaksi työllistymistä heikentävää rakenteellista tekijää. Ilmiö liittyy perinteisesti miesvaltaisten toimialojen heikkoon menestykseen. Lähes 80 prosenttia työttömistä, joiden työkokemus oli taantuvalta toimialalta, on miehiä.

22.8.2014
Pekka Lith

Muotoilualan osaaminen on Suomessa laadukasta ja suunnittelubisnes vahvasti kansainvälistymässä. Kuitenkaan suurin osa kotimaisesta pk-teollisuudesta ei panosta muotoiluun, vaikka muotoilu tukisi liiketoiminnan kehittämistä ja brändien rakentamista.

11.7.2014
Päivi Linna-Koski

Bkt:n laskenta uudistuu kaikissa EU-maissa. Merkittäviäkin tasomuutoksia eri maissa on jo nähtävissä, mutta lopullisia seurauksia on vielä maltettava odottaa, sanoo kehittämispäällikkö Paula Koistinen-Jokiniemi.

10.7.2014
Marjo Bruun

Tuotamme kaikki päivittäin dataa, joka tallentuu palvelujen tarjoajien muistiin suunnattomiksi määriksi digitaalista tietoa, big dataa. Roolimme sosiaalisessa mediassa, modernina kuluttajana tai luotettavana pankkiasiakkaana määräytyy pitkälti sen mukaan, millainen profiili meistä piirtyy erilaisiin järjestelmiin.

17.6.2014
Mari Niemi

Tilastokeskus avaa tieliikenne­onnettomuuksien paikkatietoaineistoa veloituksetta avoimeen käyttöön. Esimerkiksi koululaisten vanhemmat voivat jatkossa tarkastella henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenne­onnettomuuksien määriä kartalla ja koulujen alkaessa arvioida eri reittien turvallisuutta.

6.6.2014
Ilkka Lehtinen

Ruoka halpeni Suomessa reilusti yli kymmenen prosenttia EU-jäsenyyden alkuvuosina. Viime vuosina hintaetu on lähes kokonaan hukattu. Miten näin pääsi käymään?

26.5.2014
Mika Sainio

Kansantalouden tilinpidon uudistus astuu voimaan kuluvan vuoden syyskuussa. Suomessa ensimmäiset uudistuksen mukaiset aikasarjat julkaistaan 11. heinäkuuta. Merkittävin osa uudistusta on tutkimus- ja kehittämismenojen käsittely investointeina eikä enää juoksevina kuluina. Muutos kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta.

16.5.2014
Vesa Puoskari

Euroopan komissio julkaisi alkuvuodesta ehdotuksen EU:n energia- ja ilmastotavoitteiksi. Vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet eivät velvoita jäsenmaita. Uusiutuvan energian kannattajat pelkäävätkin vihreän energian investointien ja innovaatioiden karkaavan Euroopasta.

 

22.4.2014
Pekka Myrskylä

Työelämä on mullistunut perinpohjaisesti maamme itsenäisyyden aikana, etenkin sotien jälkeen. Työuran alkamista ja toisaalta päättymistä onkin nykyisin hankala määrittää.

15.4.2014
Juha Nurmela

Suomalaiset satsaavat lemmikkieläimiin. Niistä kyseltiin kulutustutkimuksessa nyt ensi kerran, mutta muista tiedoista voi päätellä, että lemmikit ovat nouseva trendi. Taantumasta huolimatta niitä on ja niihin kulutetaan entistä enemmän.

10.4.2014
Jussi Melkas

Epäluottamus poliittiseen järjestelmään ja koko yhteiskunnan toimivuuteen on levinnyt viime vuosina niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Luottamuspula vaikuttaa jo lähes kaikilla elämänalueilla.

 

10.4.2014
Anna-Maija Lehto

Tuoreimman työolotutkimuksen mukaan yli 50-vuotiaista palkansaajista yhä useampi arvioi jäävänsä eläkkeelle vanhempana kuin 63-vuotiaana. Osuus on kasvanut tuntuvasti – lähes 10 prosenttiyksikköä – pelkästään vuodesta 2008.

9.4.2014
Maija Metsä-Pauri

Tieto&trendit-lehden blogi lanseerattiin reilu vuosi sitten. Käynnistimme tuolloin artikkelijulkaisemisesta poikkeavan viestintäkanavan – keskusteluun ja vaikuttamiseen tähtäävän asiantuntijablogin.

6.3.2014
Samuli Rikama

Suomen talouden tila on OECD:n tuoreen maaraportin mukaan varsin haastava suhdanteiden ja syvän rakennemuutoksen kourissa. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset asemoida itsensä globaalien arvoketjujen erikoistumista vaativiin tehtäviin. Uusia mahdollisuuksia on etsittävä koko ajan.

13.2.2014
Anna Pärnänen

Vuonna 2013 työmarkkinoilla oli noin 152 000 itsensä työllistävää 15–64-vuotiasta. Maatalousyrittäjien määrä on vuodesta 2000 lähtien vähentynyt roimasti, mutta ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä on kaksinkertaistunut.

27.1.2014
Marjo Bruun

Viime aikoina julkisuudessa on käsitelty julkisen sektorin kokoa tavalla, josta voi syntyä virheellisiä tulkintoja. Esimerkiksi YLEn Pressiklubissa (17.1.2014) esitettiin, että ”brutto­kansan­tuotteesta menee 58 prosenttia julkisen talouden ylläpitämiseen”. Väite ei pidä paikkaansa.

17.12.2013
Leena Storgårds

Varsovassa käytiin marraskuussa ilmastoneuvottelut, joissa Tilastokeskuksen kehittämis­päällikkö Riitta Pipatti toimi EU:n neuvottelijana kasvihuone­kaasujen raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Pipatin vastuulla oli maaraportin ja kaksivuotis­raportin tarkastusohjeita käsittelevien kokousten puheenjohtajuus.

17.12.2013
Pasi Pyöriä

Nuorisosta on aina oltu huolissaan. Nykyisin suuri huoli kohdistuu nuorten pitkiin opiskeluaikoihin, työttömyyteen ja työasenteisiin. Nykynuoret eivät kuitenkaan poikkea arvoiltaan ja asenteiltaan merkittävästi vanhemmista ikäluokista.

17.12.2013
Jyrki Krzywacki, Kaisa Saarenmaa

Ulkomaisten matkailijoiden matkustajaliikenne Suomeen on lähes kaksin­­kertaistunut 2000-luvulla. Erityisesti venäläisten matkailu on lisääntynyt tuntuvasti. Tilastokeskuksen toteuttaman rajahaastattelu­tutkimuksen mukaan yhä useammat ovat Suomessa lomamatkalla.

 

24.10.2013
Anna-Maija Lehto

Suomessa siirrytään eläkkeelle entistä myöhemmin. Pääasiallinen syy tähän on vuoden 2005 eläkeuudistus, jonka nojalla eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68 vuoden iässä. Eläkeikää lähestyvien työllisyysaste on parempi mittari työurien todellisen pidentymisen tarkasteluun kuin 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote.

24.10.2013
Heli Mikkelä

Avoin data rantautui rytinällä Suomeen 2000-luvun alussa. Tuli ja pesiytyi niin yleiseen tietopoliittiseen keskusteluun, tietotekniikan verkostoihin, valtion virastojen ja organisaatioiden sanastoon, tutkijoiden agendalle kuin hallitus­ohjelmaankin. Avoimuus on päivän sana myös hallinnossa, johtamisessa, vuorovaikutuksessa.

1.10.2013
Pekka Myrskylä

Suomalaisten työikäisten määrä vähenee vuosittain noin 25 000 hengellä. Maahanmuutto puolittaa vähennyksen, mutta siitä huolimatta työikäisten väheneminen jatkuu ainakin seuraavat 20 vuotta. Maahanmuuttajissa on työvoimapotentiaalia: 78 prosenttia heistä on työikäisiä.

13.9.2013
Marjo Bruun

Tiedon etsijälle on tarjolla enemmän tietoa kuin koskaan ennen. Toisaalta saatavilla oleva tieto ei varmaan milloinkaan ole ollut laadullisesti niin monenkirjavaa kuin tänä päivänä.

12.9.2013
Ilkka Lehtinen

Ruoka oli vuonna 2012 Suomessa reilun kymmenyksen kalliimpaa kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Kun hinnoista poistetaan laskennallisesti arvonlisävero, hintaero pienenee neljään prosenttiin. Hintaerosta 60 prosenttia selittyy Suomen korkeammalla arvonlisäverolla.

11.9.2013
Vesa Puoskari

Baltian maiden taloudet ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina toipuen lähes vuoden 2008 alkaneen talouskriisin tasolle. Maat ovat osoittaneet, että taloudet voivat kasvaa tiukasta budjettipolitiikasta ja eurokytköksistä huolimatta.

 

10.9.2013
Reijo Lilius

Tietotekniikka­palvelut työllistävät Suomessa runsaat kolme kertaa niin paljon kuin ohjelmisto­tuotteiden tuotanto. Julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa IT-palveluyritykset ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle.

30.7.2013
Samuli Rikama

Teollisuusyritykset ovat olleet tuotannon siirtymisessä ulkomaille etujoukkoa. Etenkin teollisuuden perustuotannossa Suomen ja muiden länsimaiden on ollut yhä vaikeampi kilpailla Aasian ripeästi kasvavien talouksien kanssa.

11.7.2013
Pekka Myrskylä

Jos luokalla on 20 oppilasta, yksi on vaarassa syrjäytyä. Ilman koulutusta on nykyään monin verroin vaikeampaa päästä työuran alkuun kuin muutama vuosikymmen sitten.

29.5.2013
Marjo Bruun

Yksittäisen kansalaisen matkustaminen on helpottunut. Tuotteet eri puolilta maailmaa saavuttavat meidät nopeasti ja edullisesti. Työvoima ja työpaikat liikkuvat, ja yritystoiminta järjestäytyy uudelleen kansallisista rajoista välittämättä.

29.5.2013
Jyrki Ali-Yrkkö, Samuli Rikama

Tuotekehityksellä, brändin rakennuksella ja muilla aineettomilla investoinneilla yritykset pyrkivät erottautumaan kilpailijoistaan ja siten mahdollistamaan suuremman arvonlisän luomisen. Monien tuotteiden arvonlisästä entistä pienempi osa syntyy valmistuksessa.

10.4.2013
Samuli Rikama

Kansainvälisten sijoittajien ja yritysten kiinnostusta Suomeen voidaan mitata suorien sijoitusten määrällä. Näiden tilastojen valossa Suomi ei mitenkään loista ulkomaisten sijoittajien kohdemaana.

4.4.2013
Ilkka Lehtinen

Ravinnon kallistuminen on suurin tekijä Suomen muita euromaita nopeammassa inflaatiossa. Se uhkaa yhdessä pienten palkankorotusten kanssa kääntää kuluttajien ostovoiman laskuun.

4.4.2013
Aku Alanen

Talous on kehittynyt parhaiten viime vuosina maakunnissa, jotka eivät perinteisesti ole Suomessa menestyneet. Huolestuttavan kehityksen alueissa puolestaan on aiempia menestyjiä.

13.3.2013
Jussi Melkas

Objektiivisuus on käsitteenä vanhanaikainen. Näin rämäkästi torppaa Raimo Möysä, Valittujen Palojen kansainvälisten painosten päätoimittaja, vuosisataisen keskustelun tiedon objektiivisuudesta Helsingin Sanomissa 20.12.2012.

13.3.2013
Samuli Rikama

Taantuma on kurittanut kansainvälisiä markkinoita viime vuosina. Myös suomalaisyrityksillä on ollut vaikeuksia heikoilla vientimarkkinoilla. Tämä on heikentänyt suoraan Suomen kauppatasetta.

18.2.2013
Mika Idman

Nelikymppiset saavat useimmilla aloilla parasta palkkaa. Ikääntyneempien keskiansiot ovat pienempiä kaikissa muissa ammattiryhmissä paitsi erityisasiantuntijoilla. Nuorempien ansioita kasvattavat erilaiset lisät.

18.2.2013
Markus Rapo

Kun tärkeitä työvuosia menetetään työurien keskeltä, ei niitä kokonaan voida korvata alku- tai loppupäätä paikkaamalla. Taloudellisen huoltosuhteen kannalta huomattavasti suurempi merkitys on sillä, että työllisyysaste kohentuisi kaikissa ikäryhmissä.

24.1.2013

EU:n veroaste nousi 40 prosenttiin (+0,4 %-yksikköä) vuonna 2011. Tanskassa verotaakka oli jälleen korkein, 48,6 prosenttia bkt:sta. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaali­turva­maksujen suhdetta brutto­kansan­tuotteeseen.

22.1.2013
Samuli Rikama

Ulkomaankaupan rakennemuutos on heijastunut palvelujen viennin kasvuna viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelujen suhteellinen osuus viennissä on kasvanut useimmissa EU-maissa.

18.1.2013
Vesa Puoskari

"Suurin osa talouskasvusta perustuu korkeasti koulutetun työvoiman tuottavuuteen. Ilman tätä kasvua tilanne olisi Euroopassa nykyistäkin heikompi", sanoo OECD:n koulutusosaston varapääjohtaja Andreas Schleicher.

20.12.2012
Hanna Putkuri, Eero Savolainen

Vuonna 2007 alkanut maailmanlaajuinen finanssikriisi on osoittanut, kuinka nopeasti ja laajasti rahoitusjärjestelmässä syntyvät ja voimistuvat riskit voivat levitä rahoituslaitoksesta ja maasta toiseen. Näiden systeemisten riskien varhainen tunnistaminen on tärkeää useastakin syystä.

17.12.2012
Marjo Bruun

Tilastot ovat oleellinen osa talouden hallintaa ja ohjausta. Siksi Euroopan talouskriisi ja sen vauhdittamat politiikan uudelleenpainotukset sekä talouden ohjausjärjestelmän muutokset heijastuvat myös tilastoviranomaisten toimintaan.

tk-icons