tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Palveluista nostetta vientiin

22.1.2013
Samuli Rikama

Ulkomaankaupan rakennemuutos on heijastunut palvelujen viennin kasvuna viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelujen suhteellinen osuus viennissä on kasvanut useimmissa EU-maissa.

Ulkomaankaupan rakennemuutos on heijastunut palvelujen viennin kasvuna viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelujen suhteellinen osuus viennissä on kasvanut useimmissa EU-maissa. EU-maat ovat myös globaalisti keskeisiä palvelujen tuottajia.

EU-maiden viennistä noin neljännes koostuu palveluista. Yhdysvalloissa palveluviennin osuus on 30 prosentin tuntumassa, mutta tavaraviennistä vahvasti riippuvainen Japani jää jälkeen EU:n palveluviennistä.

Palvelujen vienti EU:ssa on epätasaisesti jakautunut maittain. Maat voidaan tyypitellä erilaisiin ryhmiin. Italia, Ranska ja Saksa ovat perinteisesti nojanneet teollisuuteen; teollisuustuotteiden vienti on ollut näille maille tärkeää. Näissä maissa palvelujen vientiosuudet ovat selvästi alle EU:n keskiarvon noin 20 prosentissa – Saksassa jopa alle 15. Palveluviennin osuus kokonaisviennistä ei myöskään ole kasvanut 2000-luvulla. Myös useat itäisen EU:n maat ovat vahvoja teollisuudessa, mutta eivät niinkään palvelujen viennissä.

Vahvasti palvelujen vientiin orientoituneita maita ovat Britannia ja Tanska. Nämä maat ovat myös kasvattaneet tuntuvasti palvelujen vientiosuutta viimeisen vuosikymmenen aikana. Britanniassa palvelut edustavat jo yli 40 prosenttia kokonaisviennistä, ja Tanskassakin osuus on lähellä tätä.

Britannian palveluviennin kasvun takaa löytyy rahoitus- ja vakuutussektori, joka vastaa jo lähes 10 prosentista maan bkt:sta. Palvelujen vientiosuuksien huomattava kasvu heijastaa nimenomaan palvelujen viennin reaalista kasvua eikä johdu pelkästään tavaraviennin supistumisesta.

Suomessa ja Ruotsissa palvelujen osuus viennistä on kasvanut selvästi vuosina 1999–2011. Suomen viennistä neljännes on palveluita, Ruotsissa osuus on jo 30 prosenttia.

Kuvio 1. Palvelujen osuus viennistä

Lähde: European Competitiveness Report 2012.

Artikkelin lähteenä on käytetty EU:n komission (DG Enterprise and Industry) tuoreen 2012 kilpailukykyraportin analyysiä palvelujen viennin kehityksestä 1999–2011.

 

Kommentit