tk-icons
Sivuston näkymät

Uusien tietolähteiden hyödyntäminen tarkentaa koti­talouksien velkaantumis­astetta alaspäin

27.9.2019
Twitterissä: @TL_Koivisto
Kuva: shutterstock

Kotitalouksien osuus taloyhtiöiden laina­kannasta saadaan nyt laskettua aiempaa tarkemmin. Vanha laskenta­malli on hiukan liioitellut koti­talouksien velkaantumisen määrää ja vauhtia.

Suomalaisten kotitalouksien velka on kasvanut merkittävästi 2000-luvun alusta alkaen. Velkaantumis­aste, jota mitataan usein koti­talouksien velan suhteella käytettävissä oleviin tuloihin, on kasvanut yhtä­jaksoisesti.

Asuntolainojen lisäksi kotitalouksien velan määrää ovat lisänneet kulutus­luotot sekä taloyhtiö­lainat, joilla rahoitetaan asunto-osake­yhtiöiden uudis- tai korjaus­rakentamista. Koti­talouksien laina­velkojen aikasarjaa on korjattu uusimmassa kansan­talouden tilinpidon aikasarja­tarkistuksessa.

Muutokset asuntomarkkinoilla vaativat uutta laskenta­mallia

Rahoitustilinpidossa kotitalouksien laskennallinen osuus asunto-osake­yhtiöiden laina­kannasta on kirjattu kotitalous­sektorin laina­velaksi vuodesta 2010 lähtien. Tähän­astinen malli osuuden määrittämiseksi perustui tausta­tietoon pääosin arava­lainoista ja korko­tuetuista lainoista. Malli oli staattinen, ja taannoisen toiminta­ympäristön mukaiset oletukset ovat erkaantuneet vähä vähältä yhä kauemmaksi markkinoilla tapahtuvasta kehityksestä.

Malli ei ole pystynyt riittävästi arvioimaan asuntosijoitus­rahastojen, asunto­sijoituksia tekevien yritysten sekä muiden institutionaalisten sijoittajien merkityksen kasvua asuntojen omistajina. Mallissa ei myöskään ole pystytty ottamaan riittävästi huomioon uusia käytettävissä olevia lähde­aineistoja. Esimerkiksi vuokra­talojen lainojen kehitys on aikaisemman mallin mukaisesti ollut epä­uskottavan tasaista. Tästä syystä koti­talouksien velkojen kokonais­määrä ja kasvu­vauhti ovat näyttäytyneet liian suurina.   

Kansantalouden tilinpidon syyskuun aikasarja­tarkistuksen yhteydessä on kehitetty uusi menetelmä, jossa hyödynnetään uusia lähteitä koti­talouksien taloyhtiö­lainaosuuden laskennassa. Mallissa jyvitetään laskennallinen osuus koti­talouksille kuuluvasta yhtiölaina­osuudesta koti­talouksien laina­velaksi.

Uusi malli ottaa huomioon Suomen Pankin raha­laitosten tase­tietojen lisäksi aiempaa kattavammin Tilasto­keskuksen yritys­tietokannan sisältämiä tilinpäätös­tietoja sekä verottajan varainsiirto­vero- ja elinkeinovero­aineiston. Aikaisemmin näitä kaikkia lähde­aineistoja yhdessä ei ole voitu riittävän kattavasti käyttää. 

Kotitalouksien taloyhtiö­lainaosuus vähenee

Uudella menetelmällä laskettaessa koti­talouksien osuus yhtiölainoista pienenee 1–6 miljardia euroa vuodesta riippuen. Tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla osuudeksi laskettiin vielä 21,3 miljardia euroa, kun uusien lähde­aineistojen myötä lainakanta tarkentuu 16,2 miljardiin euroon.

Kotitaloussektorin koko lainakanta on 150,1 miljardia euroa, joten menetelmä­uudistuksen myötä tapahtuva muutos suhteessa koko koti­talouksien laina­kantaan on –3,4 prosenttiyksikköä. Ero menetelmien välillä oli suurimmillaan vuosina 2015–2017, jolloin uudiskerros­taloasuntojen aloitukset lähtivät merkittävään kasvuun. Vuonna 2018 ero pieneni hieman ja vakiintui viiden miljardin tasolle.

Kuvio 1. Kotitaloussektorin taloyhtiö­lainojen kehitys vuosina 2000–2019/1. neljännes
Kuvio 1. Kotitaloussektorin taloyhtiö­lainojen kehitys vuosina 2000–2019/1. neljännes Lähde: Rahoitustilinpito, Tilasto­keskus
Lähde: Rahoitustilinpito, Tilasto­keskus

Vaikutukset velkaantumis­asteeseen maltillisia

Kotitalouksien velkaantumis­aste lasketaan suhteuttamalla niiden lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosi­neljänneksen yhteen­laskettuun käytettävissä olevaan tuloon.

Velkaantumisaste on noussut 2000-luvun alusta alkaen, se oli aikaisemmassa julkistuksessa vuoden 2019 ensimmäisen kvartaalin laskenta­kierroksella 129,3 prosenttia. Uusien lähde­aineistojen myötä velkaantumis­aste vuoden 2019 ensimmäiselle kvartaalille tarkentui 127,2 prosenttiin. Laskennassa on käytetty koti­talouksien käytettävissä olevia tuloja kesäkuun 2019 laskenta­kierrokselta.

Menetelmäuudistuksen vaikutus kotitalouksien velkaantumis­asteeseen on 1–4 prosentti­yksikköä vuodesta riippuen. Vertailussa on käytetty 2019 kesäkuun julkistuksen tietoja koti­talouksien käytettävissä olevista tuloista.

Kotitalouksien ulkomailta ottama velka on jäänyt aikaisemmin tilastojen ulkopuolelle, rahoitus­tilinpidon lähde­aineistot eivät ole sisältäneet tietoa ulkomaisten toimijoiden myöntämistä lainoista. Vuodesta 2016 lähtien koti­talouksien ulkomailta ottamista lainoista tietolähteenä on käytetty Suomen Pankin laskelmia.

Ulkomaisten lainojen kasvuvauhti viime vuosina on ollut merkittävä. Vuonna 2014 kotitaloudet olivat velkaa 500 miljoonaa euroa, vuoden 2019 toisella neljänneksellä jo noin 2,2 miljardia euroa. Tämän kehityksen saaminen tilinpitoon kasvattaa velkaantumis­astetta ja pienentää siis osaltaan taloyhtiö­lainojen laskenta­tavan tuomaa muutosta velkaantumisasteeseen.

Kuviossa 2 on esitetty yhtiölainojen laskennan menetelmä­uudistuksen ja koti­talouksien ulkomaisen lainakannan vaikutukset velkaantumis­asteeseen. Kokonais­vaikutukset ovat erityisesti viimeisimpien vuosi­neljännesten osalta vähäisiä.

Kuvio 2. Kotitalouksien velkaantumis­asteen kehitys vuosina 2000–2019/1. neljännes
Kuvio 2. Kotitalouksien velkaantumis­asteen kehitys vuosina 2000–2019/1. neljännes Lähde: Rahoitustilinpito, Tilasto­keskus
Lähde: Rahoitustilinpito, Tilasto­keskus

Tiedot tarkentuvat jatkossakin

Uudella menetelmällä laskettaessa yhdistelemme verottajan eri aineistoja, Suomen Pankin rahalaitosten tiedonkeruusta saatavaa tietoa asunto­yhteisöjen rahalaitos­lainoista sekä yritys­tietokantamme sisältävää tilinpäätös­aineistoa.

Suomen Pankin rahalaitosten­tiedonkeruun tiedot tuotetaan kvartaaleittain, kun taas tilinpäätös­aineisto on vuositasoista tietoa. Tämän johdosta tulemme vuoden ensimmäisen neljänneksen tilinpäätös­aineiston valmistuttua päivittämään tarvittaessa edellisen vuoden tietoja ajantasaisiksi. Mahdollisten muutosten arvioimme olevan hyvin pieniä suhteessa koti­talouksien osuuteen taloyhtiöiden laina­kannasta.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilasto­keskuksen rahoitus­tilinpidossa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.