Suomalaisten liikuntatottumuksissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut sekä kielteistä että myönteistä kehitystä. Päivittäin liikuntaa harrastavia on entistä vähemmän. Toisaalta täysin liikuntaa harrastamattomia on vähemmän kaikissa ikäryhmissä, kuten esimerkiksi 65 vuotta täyttäneissä.
Vapaa-aika on suomalaisille työtäkin tärkeämpää. Vapaa-aikatutkimus kertoo digitaalisuuden ja verkon tuomista muutoksista mutta myös pysyvistä asioista ihmisten arjessa. Tämä artikkeli aloittaa vapaa-aikatutkimuksen tulosten julkistamisen.
Poliisin tilastoissa rikosepäilyjen määrä on selvästi lisääntynyt, mutta uhritutkimusten mukaan hyväksikäytöksi luokiteltavat seksuaalikokemukset ovat vähentyneet. Ilmiön tiedostaminen ja nostaminen julkiseen keskusteluun on lisännyt ilmoitusalttiutta ja valmiutta ilmoittaa vanhemmistakin teoista, arvioivat tutkijat.
Rakennetun ympäristön tietokokonaisuus tarjoaa tulevaisuudessa tiedot rakennusten ja huoneistojen elinkaaresta, kun yhteisiä tietovarantoja kehitetään viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisellä on laaja-alaiset vaikutukset rakennetun ympäristön tilastointiin.
Vaikuttaako lasten määrä perheiden kokonaisveroasteeseen? Kulutustutkimuksen aineiston perusteella ei.
Vuonna 2018 ulosotossa oli lähes 580 000 suomalaista, mikä oli noin 80 000 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Velalliset ovat useimmiten työikäisiä, vähän koulutettuja ja yksinasujia – ja enenevässä määrin naisia.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Suomalaisten suosimat vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta ja vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin.
Ylioppilasvuotena ammattikorkeakouluopintoihin siirtyviä oli vuonna 2017 lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vastaavasti yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon aloittaneita oli 12 prosenttiyksikköä vähemmän.
Kaivosten 124 miljoonan tonnin kokonaisnostosta 46 miljoonaa tonnia rikastettiin tai muuten jalostettiin vuonna 2017. Jäljelle jäi noin 78 miljoonaa tonnia sivukiveä ja poistettua maata.
Suomalaiset liikkuvat edelleen pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla kulkevilla henkilöautoilla. Vuonna 2018 Suomessa rekisteröidyillä henkilöautoilla ajettiin 40 718 miljoonaa kilometriä, mikä oli 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.
Palvelujen viennin osuus Suomen kokonaisviennistä on tuplaantunut parinkymmenen viime vuoden aikana. Viennin pohja on laajentunut ja jalostusarvo sekä kotimaisuusaste noussut. Vienti sisältää nyt enemmän suomalaista työtä, innovaatioita ja raaka-aineita kuin vuosituhannen alussa.
Tammikuun tiedoista lähtien liikevaihtokuvaajien laskennassa otetaan käyttöön aikasarjamallinnusta hyödyntävä estimointimenetelmä, jonka ansiosta indeksit voidaan julkaista kuukautta nopeammin kuin aiemmin. Uudistuksen myötä tieto suhdannekehityksestä tarkentuu.
Globalisaation myötä yritykset sirpaloituvat rakenteiltaan muodostaen entistä monimutkaisempia kokonaisuuksia ja verkostoja. Samalla teollisesta tuotannosta siirrytään datapohjaiseen yritystalouteen ja palveluiden tuotantoon. Valmisteilla oleva lainsäädäntöuudistus pyrkii ratkomaan yritystoimintaa kuvaavien tilastojen haasteita ja parantaa yritystilastojen valikoimaa.
Viisi vuotta jatkunut uudisrakentamisen kasvu on taittumassa. Vielä rakennetaan paljon, mutta käänne näkyy hankkeiden aloituksissa.
Vuoden 2019 alussa kaikissa uusissa ensirekisteröitävissä autoissa otettiin käyttöön uusi päästömittausmenetelmä. Ensimmäisten tulosten mukaan sen merkitys päästöarvoihin on merkittävä.
Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutualueille. Syrjäseutuja tyhjentävää maassamuuttoa maahanmuutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kantasuomalaiset.
EU:n asettama päästövähennys ja kansallinen energia- ja ilmastostrategia edellyttävät liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on selvä, mutta haastava ja sen saavuttaminen edellyttää myös kovia poliittisia päätöksiä.
Tuloluokka on yhteydessä sairauskuluvakuutuksen hankintaan. Alimmassa tuloluokassa vakuutus on 8 prosentilla kotitalouksista, ylimmässä 30 prosentilla. Rahallisesti vakuutus kannatti parhaiten ylimmässä tuloluokassa ja huonoiten lapsiperheille.
Tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmastotalkoissa. Investointien kohdentamisessa auttaa tieto siitä, millä investoinneilla saadaan päästöt vähenemään talouskasvua haittaamatta.
Kulutukseen kohdistuvia arvonlisäveroja maksetaan Suomessa noin 17 miljardia euroa, josta yli puolet on kotitalouksien maksamaa. Suhteessa tuloihin pienituloisimmat maksavat niitä eniten, mikä heikentää kokonaisveroasteen progressiota.
Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?
