Tilastokeskuksen kehittämä kokeellinen suhdanne­kuvaaja on suunniteltu julkaistavaksi ensi keväänä. Koelaskelma kertoo, että korjaus­rakentamisen kasvu on ollut vahvaa.

Sopimuskorotukset nostivat suomalaisten palkansaajien ansiotasoa vuodesta 2005 vuoteen 2018 yli 25 prosenttia, kun taas palkkaliukumien summa jäi alle kymmeneen prosenttiin. Toimialoittaiset vaihtelut palkkaliukumissa olivat kuitenkin merkittäviä. Palkkaliukumia oli yleensä enemmän kuukausipalkkaisilla palkansaajilla.

Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjois­maihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi moni­puolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.

Nopeasti kasvavia kasvuyrityksiä, ns. scale-up-yrityksiä, on Suomessa suhteellisen vähän verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kasvukaudella 2014–2017 ne olivat kuitenkin liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mitattuna Pohjoismaiden suurimpia ja kasvoivat hyvää vauhtia.

Perhevapaiden työuravaikutukset koskevat lähinnä naisia, koska he käyttävät suurimman osan perhevapaista. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimukseen vastanneista naisista enemmistö koki, että perhevapaa ei vaikuttanut työuraan. Korkea-asteen suorittaneet kokivat perhevapaan kuitenkin vaikuttaneen kielteisemmin palkkaan ja uramahdollisuuksiin kuin muut naiset. He myös jättivät yleisemmin etenemismahdollisuudet käyttämättä hoivavastuiden vuoksi verrattuna muihin naisiin tai miehiin.  

Monet vanhemmat kokevat, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin. Työaikakysymykset ovat kuitenkin keskeisiä  lapsiperheen vanhempien jaksamisen kannalta. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia työaikajoustoista.

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja pääministeri Rinteen hallitus puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoiset tavoitteet vaativat merkittäviä toimenpiteitä kaikilta toimijoilta. Tilastojen valossa tehtävää on vielä paljon.

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.  

Kiky-sopimus ei pidentänyt työaikaa miehillä odotetussa määrin. Sopimus tehtiin parantamaan kilpailu­kykyä perinteisesti mies­valtaisessa vienti­teollisuudessa. Koko kansan­taloudessa tehtyjä työtunteja on kasvattanut työllisten määrä lisääntyminen.

Suomalaisten musiikkimaku on selvästi moni­puolistunut 2000-luvulla uusien vaikutteiden myötä. Pop­musiikki on 50 vuodessa noussut yhdestä inhotuimmasta kaikkein suosituimmaksi musiikin­lajiksi, eikä taannoista tango-Suomea enää ole. Eri sukupolvilla ja -puolilla on omat suosikkinsa ja inhokkinsa.

Kansainväliset tutkimustulokset paljastavat, että laudat häviävät ympäristöystävällisyydessä esimerkiksi bussille, silloin kun se on täynnä matkustajia. Sähköpotkulautojen käyttäjille tapahtuneet onnettomuudet puhuttavat myös Suomessa. Tieliikenneonnettomuustilastoihin ne eivät toistaiseksi vielä päädy. 

Suomen työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia työllisyydessä. Virtatilastoista käy ilmi, että vuoden 2018 alussa virta työttömyydestä työllisyyteen oli korkeimmillaan ja että vuoden 2018 loppupuolella työllisyyden kasvua ylläpiti ensisijaisesti virta työvoiman ulkopuolelta työllisyyteen. Virta työllisyydestä työttömyyteen on pysynyt suhteellisen vakaana vuosien 2008 ja 2018 välillä.

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

Yli 40 prosenttia isistä oli harrastanut lastensa kanssa liikuntaa tai urheilua vuoden aikana, kertoo vuoden 2017 vapaa-aikatutkimus. Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen.  

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.

Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.

Päivityksellä ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen nettoluoton­antoon eli alijäämään, eikä julkis­yhteisöjen arvon­lisäys käypä­hintaisena muutu.

Ravintoloiden vapautuneet aukioloajat lienevät hiukan lisänneet aamuöisiä pahoinpitelyitä. Kokonaisuudessaan kuitenkin yöaikaan tapahtuneet pahoinpitelyt ovat vähentyneet.

Suomalainen ravintolakulttuuri on muuttunut viimeisten vuosi­kymmenten aikana. Ravintoloissa syöminen on lisääntynyt, tansseissa käyminen ja ravintola­illanvietto muuten on vähentynyt. Eniten ravintoloissa ja kahviloissa viihtyvät nuoret kaupungeissa asuvat.

Työssäkäynnin muutoksia on tilastoitu jo sukupolven ajan. Siinä missä vuonna 1987 kolmekymppiset olivat jo tukevasti työelämässä, nykyisin yhä useampi 30-vuotias on opiskelija. Etenkin päätoimisesti opiskelevien 30-vuotiaiden naisten määrä on kasvanut.

Kotitalouksien osuus taloyhtiöiden laina­kannasta saadaan nyt laskettua aiempaa tarkemmin. Vanha laskenta­malli on hiukan liioitellut koti­talouksien velkaantumisen määrää ja vauhtia.

Rikoksen uusijoiden osuus tuomituista on ollut viime vuosina kasvu­suunnassa. Keitä uusijat ovat?

Foreign trade can magnify gender segregation. Women participate – as employees and entrepreneurs – in profitable foreign trade activities far less than men. This finding is based on new information on gender equality in trade which Statistics Finland compiled by combining data from different statistical and administrative registers.

Pelaaminen on perinteisesti ollut erityisesti lasten ja nuorten hupia. Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan erilaiset pelit ovat suosittuja myös vanhemmissa ikäryhmissä. Intensiivisintä pelaaminen on edelleen pojilla ja nuorilla miehillä, joille muiden muassa strategia- ja ammuskelu­pelit ovat merkittävä ajanviete.  

OECD’s ADIMA database shows that measured by sales and number of personnel, the American retail chain Wal-Mart is the largest enterprise in the world. Measured by sales and number of personnel, Wal-Mart is the same size as Finland’s national economy.

Vähintään kolme kertaa vuodessa elokuvissa kävi vajaa kolmannes vapaa-aikatutkimukseen 2017 vastanneista. Elokuvissa käymisen suosio on kasvanut lähes kaikissa ikäryhmissä verrattuna 1990-luvun alkuun. Samanaikaisesti elokuvien katsominen televisiosta on vähentynyt tarjonnan laajenemisesta huolimatta. 

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

Joka toinen vapaa-aikatutkimukseen vastannut ilmoitti opiskelleensa vapaa-ajallaan vuonna 2017. Kaikkein nuorimpien opiskeluun osallistuminen on lisääntynyt, samoin kuin 65 vuotta täyttäneiden, joilla osallistuminen on lähes kaksinkertaistunut vuosiin 2002 ja 1991 verrattuna.  

Amerikkalainen vähittäistavara­kauppaketju Wal-Mart on myynniltään ja henkilöstö­määrältään maailman suurin yritys, kertoo OECD:n ADIMA-tietokanta. Wal-Mart on myynniltään ja työntekijämäärältään Suomen kansantalouden kokoinen.

Suuret ikäluokat täyttävät pian 75 vuotta. Jo nyt vähintään 75-vuotiaita on puoli miljoonaa, joista enemmistö asuu pientaloissa. Kolmasosa ikääntyneistä omakotiasujista asuu yksin.

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.  

Luontoon liittyvät harrastukset ovat suosittuja ja tavoittavat monipuolisesti eri väestöryhmiä. 1990-luvun alkuun verrattuna luontoharrastajien osuus on vähentynyt.

Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.

Lakimuutosten myötä kuva suomalaista perheistä on tilastojen valossa hieman värikkäämpi, monipuolisempi ja osittain myös todenmukaisempi kuin aiemmin. Tilastoissa näkyvät kuitenkin yhä vain sellaiset sateenkaariperheet, joissa vanhemmat ovat avioliitossa tai rekisteröineet parisuhteensa.

Lähiörakentamisen huippu­vuosien asunnot ovat tulleet putki­remontti-ikään. Muitakin remontteja riittää.

Innovaatioiden yhteiskehittäminen on kasvussa, mutta yliopistoyhteistyön toimialakohtaiset erot ovat suuret, kertoo yritysten innovaatiotoimintaa kartoittanut kyselytutkimus. Ulkomaisten yliopistojen kanssa innovaatioyhteistyötä tekevät eniten kaivannaisalan sekä kemian- ja lääketeollisuuden yritykset.

Köyhyys, kipeys ja yksinäisyys kietoutuvat yhteen, kertoo elinolo­tutkimus. Tilasto­kuvaus ei kuitenkaan selitä syy­suhteita eli mikä johtuu mistäkin.

Jääkiekon suosio on viimeisen viidentoista vuoden aikana pysynyt vakaana, mutta lähes kaikkien muiden urheilulajien seuraaminen paikan päällä on vähentynyt. Myös kilpailijana osallistuminen on vähentynyt.

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.

Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.

Miehet käyttävät rahaa ruokaan sekä kokonaisuudessaan että ulkona syömiseen ja eineksiin selvästi enemmän kuin naiset. Ravintola-aterioihin kului yksin asuvilla miehillä keskimäärin 28 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Naisilla vastaava summa oli 18 euroa.

Tilastokeskuksen tutkimusaineistojen käyttö on kasvanut huimasti viime vuosina. Uusi omistaja-aineisto johdattaa yrittäjyyden ytimeen ja mahdollistaa esimerkiksi maahanmuuttaja­taustaisten yritysten merkityksen tarkastelun.

Joka viidennellä ammattikorkeakoulutuksen opinnot päivätoteutuksessa aloittaneella oli vuonna 2017 pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16 prosenttia.

Euroopan unioni seuraa kestävän kehityksen toteutumista Euroopassa omilla SDG-indikaattoreillaan. Myönteisintä kehitys on ollut terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueella. Merkittävin globaali haaste on ilmastonmuutos, joka koskettaa erityisesti Eurooppaa.

Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,3 prosenttia, mutta talouskasvu ja hyvä työllisyyskehitys eivät vauhdittaneet vanhojen osakeasuntojen kauppaa. Suuressa osassa Suomen kuntia asuntokauppojen määrä on vähentynyt vuosikymmenen vaihteeseen verrattuna.

Hintojen nousu oli ripeintä Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Hinnat puolestaan laskivat eniten Kokkolassa, Hyvinkäällä ja Lappeenrannassa.

Jakelutekniikan muutokset ovat vaikuttaneet monin tavoin televisio­markkinoihin ja ohjelmien katseluun. Varsinkin nuoret ovat vähentäneet lineaari­television katselua, mutta ikä­ryhmittäiset erot ovat suuria. Onko perinteinen televisio näivettymässä pois? Vapaa-aika­tutkimuksessa kysyttiin television ja netti­television katselu­tavoista.

Viimeisimmän EU-innovaatiotutkimuksen mukaan joka neljäs Suomessa tutkituista yrityksistä toi vuosina 2014–2016 markkinoilleen tuoteinnovaatioita, joiden kaltaisia ei ollut niiden markkinoilla aiemmin. Innovaatiotoiminta on suomalaisyrityksissä selkeästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin.

Suomalaisten liikuntatottumuksissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut sekä kielteistä että myönteistä kehitystä. Päivittäin liikuntaa harrastavia on entistä vähemmän. Toisaalta täysin liikuntaa harrastamattomia on vähemmän kaikissa ikäryhmissä, kuten esimerkiksi 65 vuotta täyttäneissä.

Vapaa-aika on suomalaisille työtäkin tärkeämpää. Vapaa-aika­tutkimus kertoo digitaalisuuden ja verkon tuomista muutoksista mutta myös pysyvistä asioista ihmisten arjessa. Tämä artikkeli aloittaa vapaa-aika­tutkimuksen tulosten julkistamisen. 

Poliisin tilastoissa rikos­epäilyjen määrä on selvästi lisääntynyt, mutta uhri­tutkimusten mukaan hyväksi­käytöksi luokiteltavat seksuaali­kokemukset ovat vähentyneet. Ilmiön tiedostaminen ja nostaminen julkiseen keskusteluun on lisännyt ilmoitus­alttiutta ja valmiutta ilmoittaa vanhemmistakin teoista, arvioivat tutkijat.

Rakennetun ympäristön tietokokonaisuus tarjoaa tulevaisuudessa tiedot rakennusten ja huoneistojen elinkaaresta, kun yhteisiä tietovarantoja kehitetään viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisellä on laaja-alaiset vaikutukset rakennetun ympäristön tilastointiin.

Vaikuttaako lasten määrä perheiden kokonaisveroasteeseen? Kulutustutkimuksen aineiston perusteella ei.

Vuonna 2018 ulosotossa oli lähes 580 000 suomalaista, mikä oli noin 80 000 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Velalliset ovat useimmiten työikäisiä, vähän koulutettuja ja yksinasujia – ja enenevässä määrin naisia.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Suomalaisten suosimat vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta ja vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin.

Ylioppilasvuotena ammattikorkeakouluopintoihin siirtyviä oli vuonna 2017 lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vastaavasti yliopistoissa alemman korkeakoulu­tutkinnon aloittaneita oli 12 prosentti­yksikköä vähemmän.

Kaivosten 124 miljoonan tonnin kokonaisnostosta 46 miljoonaa tonnia rikastettiin tai muuten jalostettiin vuonna 2017. Jäljelle jäi noin 78 miljoonaa tonnia sivukiveä ja poistettua maata.

Suomalaiset liikkuvat edelleen pää­asiassa fossiilisilla poltto­aineilla kulkevilla henkilö­autoilla. Vuonna 2018 Suomessa rekisteröidyillä henkilö­autoilla ajettiin 40 718 miljoonaa kilo­metriä, mikä oli 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Palvelujen viennin osuus Suomen kokonais­viennistä on tuplaantunut parin­kymmenen viime vuoden aikana. Viennin pohja on laajentunut ja jalostus­arvo sekä kotimaisuus­aste noussut. Vienti sisältää nyt enemmän suomalaista työtä, innovaatioita ja raaka-aineita kuin vuosi­tuhannen alussa.

Tammikuun tiedoista lähtien liikevaihtokuvaajien laskennassa otetaan käyttöön aikasarjamallinnusta hyödyntävä estimointimenetelmä, jonka ansiosta indeksit voidaan julkaista kuukautta nopeammin kuin aiemmin. Uudistuksen myötä tieto suhdannekehityksestä tarkentuu.

Globalisaation myötä yritykset sirpaloituvat rakenteiltaan muodostaen entistä moni­mutkaisempia kokonaisuuksia ja verkostoja. Samalla teollisesta tuotannosta siirrytään datapohjaiseen yritystalouteen ja palveluiden tuotantoon. Valmisteilla oleva lainsäädäntö­uudistus pyrkii ratkomaan yritys­toimintaa kuvaavien tilastojen haasteita ja parantaa yritystilastojen valikoimaa.

Viisi vuotta jatkunut uudisrakentamisen kasvu on taittumassa. Vielä rakennetaan paljon, mutta käänne näkyy hankkeiden aloituksissa.

Vuoden 2019 alussa kaikissa uusissa ensi­rekisteröitävissä autoissa otettiin käyttöön uusi päästömittaus­menetelmä. Ensimmäisten tulosten mukaan sen merkitys päästöarvoihin on merkittävä.

Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutu­alueille. Syrjä­seutuja tyhjentävää maassa­muuttoa maahan­muutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulko­puolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kanta­suomalaiset.

EU:n asettama päästövähennys ja kansallinen energia- ja ilmastostrategia edellyttävät liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on selvä, mutta haastava ja sen saavuttaminen edellyttää myös kovia poliittisia päätöksiä.

Tuloluokka on yhteydessä sairauskuluvakuutuksen hankintaan. Alimmassa tuloluokassa vakuutus on 8 prosentilla kotitalouksista, ylimmässä 30 prosentilla. Rahallisesti vakuutus kannatti parhaiten ylimmässä tuloluokassa ja huonoiten lapsiperheille.

Tehokkaat investoinnit ovat tie onnistumiseen ilmasto­talkoissa. Investointien kohdentamisessa auttaa tieto siitä, millä investoinneilla saadaan päästöt vähenemään talous­kasvua haittaamatta.

Kulutukseen kohdistuvia arvonlisä­veroja maksetaan Suomessa noin 17 miljardia euroa, josta yli puolet on koti­talouksien maksamaa. Suhteessa tuloihin pieni­tuloisimmat maksavat niitä eniten, mikä heikentää kokonais­veroasteen progressiota.

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?