Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Aikasarjapäivityksessä kuntasektorin menot vähenivät ja julkisten menojen suhde bkt:hen pieneni

22.10.2019
Kuva: shutterstock

Päivityksellä ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen nettoluoton­antoon eli alijäämään, eikä julkis­yhteisöjen arvon­lisäys käypä­hintaisena muutu.

Kansantalouden tilinpidon aikasarja­tarkistuksen yhteydessä poistettiin paikallishallinto­sektorin sisäisiä ostoja ja myyntejä, jotka vähentävät sektorin markkina­tuotosta (tuloja) ja välituote­käyttöä (menoja) vuosina 2004-2014. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Paikallishallintosektorin tulot ja menot, miljoonaa euroa
Kuvio 1. Paikallishallintosektorin tulot ja menot, miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilin­pito (2019)
Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilin­pito (2019)

Viime vuosikymmenellä kunta­yhtymissä yleistyivät erilaiset yhtiöt ja liike­laitokset, joiden tarkoitus on palvella lähinnä kunta­yhtymää ja kunta­yhtymään kuuluvia kuntia. Tällaisten yhtiöiden ja liike­laitosten määrän kasvu on lisännyt kunta­sektorin sisäisiä ostoja, joita ei kaikilta osin saatu eliminoitua kuten Olli Savela on blogikirjoituksessaan aiemmin todennut.

Aikasarjapäivityksessä vähennetyt kirjaukset koostuvat pääasiassa terveyden­huollon kunta­yhtymien sisäisistä erikois­sairaanhoidon palvelujen ostoista, jotka kunta­yhtymät ovat ostaneet omilta liike­laitoksiltaan. Tällöin kirjaus on tapahtunut sekä kunta­yhtymän kuluna että liike­laitoksen tulona.

Terveydenhuollon kunta­yhtymien liike­laitoksien määrän lisääntyminen on kasvattanut sisäisiä ostoja, jotka puolestaan ovat lisänneet kunta­sektorin markkina­tuotosta (tuloja) ja välituote­käyttöä (menoja) vuosina 2004-2014. (Kuvio 2) Vuodesta 2015 alkaen kirjaukset ovat eliminoituneet kuntataloustilasto­uudistuksen yhteydessä. 

Kuvio 2. Paikallishallinto­sektorin markkina­tuotos ja välituote­käyttö terveys­palveluiden toimi­alalla, miljoonaa euroa
Kuvio 2. Paikallishallinto­sektorin markkina­tuotos ja välituote­käyttö terveys­palveluiden toimi­alalla, miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilin­pito (2019)
Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilin­pito (2019)

Korjaus ei poista kaikkia kuntasektorin sisäisiä eriä, mutta se yhtenäistää vuosien 2004-2014 aineiston uudistetun kaltaiseksi.

Kuntien lähdeaineisto on muuttumassa tilasto­vuodesta 2021 alkaen, mikä tulee jatkossa mahdollistamaan sisäisien erien tarkemman erittelyn. 

Eliminoidut kirjaukset ovat aiemmin sisältyneet myös julkis­yhteisöjen kokonais­meno- ja tulo­laskelmiin

Julkisyhteisöjen sulautetut tulot ja menot koostuvat EU:n tilasto­virasto Eurostatin nykyisen laskentakaavan määrittelemänä valtion­hallinnon, paikallis­hallinnon, työeläke­laitosten ja muiden sosiaaliturvara­hastojen menoista.

Kuntasektorin kirjausten eliminointi puolestaan vähentää julkis­yhteisöjen markkina­tuotosta (tuloja) ja välituote­käyttöä (menoja). Eliminoinnit kohdistuvat kyseisiin eriin saman­suuruisina, jolloin eliminoinneilla ei ole vaikutusta julkis­yhteisöjen netto­luotonantoon eli alijäämään.

Julkisyhteisöjen menoja ja tuloja kuvaava taulukko löytyy Tilasto­keskuksen StatFin-tilasto­tieto­kannoista kansantalous­-osiosta. Taulukon 1 julkisten menojen ja tulojen erittely on poimittu tästä taulukosta.

Taulukko 1. Julkisyhteisöjen tulot ja menot vuonna 2018, käypiin hintoihin, miljoonaa euroa
Välituotekäyttö 25 028   Markkinatuotos 10 899
Investoinnit 10 036   Tuotos omaan loppukäyttöön 2 178
Palkat 28 802   Markkinattomien tuotteiden myynnit 2 394
Muut tuotantoverot 6   Tuotannon ja tuonnin verot 33 092
Tukipalkkiot 2 749   Muut tuotantotukipalkkiot 0
Omaisuusmenot 2 087   Omaisuustulot 7 044
Tulo-, varallisuus-, ym. välittömät verot, pl. Pääomaverot 229   Tulo-, varallisuus-, ym. välittömät verot, pl. Pääomaverot 37 364
Rahamääräiset sosiaalitetuudet 43 054   Sosiaaliturvamaksut 27 947
Yksilöllisiä markkinattomia tavaroita ja palveluita vastaavat tulonsiirrot 6 655      
Muut tulonsiirrot 5 604   Muut tulonsiirrot 761
Pääomansiirrot 407   Pääomansiirrot 806
Valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen nettohankinta -237      
Julkisyhteisöjen menot yhteensä 124 420   Julkisyhteisöjen tulot yhteensä 122 485
 Julkisyhteisösektorin nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (–)
–1 935

Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilinpito (2019)

Miten muut julkisen talouden tunnusluvut reagoivat aikasarja­päivitykseen?

Kun julkisyhteisöjen menot suhteutetaan brutto­kansantuotteeseen, saadaan yksi julkisen talouden kokoa kuvaava tunnusluku, jonka avulla menojen kehitystä voidaan vertailla eri ajankohtina ja kansain­välisesti. (Kuvio 3) 

Kuvio 3. Julkista taloutta kuvaavien tunnus­lukujen kehitys Suomessa 1975-2018
Kuvio 3. Julkista taloutta kuvaavien tunnus­lukujen kehitys Suomessa 1975-2018 Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilinpito (2019)
Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilinpito (2019)

Kuntasektorilta eliminoitavat kirjaukset pienentävät julkisten menojen bkt-suhdetta, koska eliminoinnit vähentävät julkis­yhteisöjen menoja.

Kuntasektorin sisäisien osto- ja myyntikirjausten eliminoinnit kohdistuivat saman suuruisina sekä julkis­yhteisöjen markkina­tuotokseen että välituote­käyttöön, jolloin näiden erotuksena muodostuva julkis­yhteisöjen arvonlisäys ei käypä­hintaisena muutu.

Julkisyhteisöjen kansantuotteen osuudesta kertova tunnusluku saadaan, kun julkis­yhteisöjen käypä­hintainen arvon­lisäys suhteutetaan brutto­kansantuotteeseen. Koska arvon­lisäys ei käypä­hintaisena muutu, myös julkis­yhteisöjen arvon­lisäyksen osuus kansan­tuotteesta pysyy ennallaan.

Koska bkt koostuu pääasiassa yksityisestä ja julkisesta arvon­lisäyksestä, on kyse julkis­yhteisöjen arvon­lisäyksen osuudesta brutto­kansantuotteesta. Julkiset menot eivät puolestaan ole osa brutto­kansantuotetta, jolloin kyse on pikemminkin lukujen välisestä suhteesta. 

Kuntasektorin kirjausten eliminoinnin vaikutus julkisten menojen bkt-suhteeseen on korkeimmillaankin alle prosentin vuosina 2004-2014.

Lisäksi on hyvä muistaa, että brutto­kansantuotteeseen suhteutettuihin tunnus­lukuihin vaikuttaa myös bkt:n kehitys. Kansantalouden tilinpidon aikasarjapäivityksen yhteydessä bkt:n taso nousi vuosina 2010-2018.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen talous ja ympäristö­tilastot -yksikössä julkinen talous ja sektori­tilinpito -vastuu­alueella.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
1.12.2022
Markus Korhonen, Anna Mustonen

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.

Blogi
23.3.2022
Tuomas Rothovius

YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpito­järjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

tk-icons