tk-icons
Sivuston näkymät

Tasa-arvo ja tulonjako ulkomaankaupassa – globalisaatio on miehistä touhua

14.8.2019
Twitterissä: @HenriLuomaranta, @SNurmiS
Kuva: Shutterstock

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle globalisaation ja ulkomaan­kaupan hyödyt ovat kiistämättömät. Viennin osuus Suomen bkt:sta on ollut 25–30 prosentin tietämillä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Suomessa on useita kansainvälisiä yrityksiä ja toimialoja, joiden kasvu on mahdollistunut kansainvälisten markkinoiden myötä.

Hyödyt eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti yritysten, työllisten ja kuluttajien kesken. Vuonna 2016 ulkomaan­kauppaan osallistui 13 prosenttia yrityksistä ja vain 5 prosenttia yrityksistä osallistui vientiin. Tavara­vienti on keskittynyt voimakkaasti suuriin yrityksiin ja tietyille teollisuus­toimi­aloille. Palveluiden viennistä merkittävin erä on ICT-palvelut.

Kysymys molempia sukupuolia hyödyttävästä tasa-arvoisesta osallistumisesta kansainväliseen kauppaan on relevantti, koska vienti­yritykset ovat huomattavasti tuottavampia kuin muut yritykset keskimäärin.

Kuviosta 1 nähdään, että ero arvonlisäyksessä henkilöä kohti on merkittävä. Vientiyrityksissä työn tuottavuus on tarkasteluperiodilla 2008–2016[1] ollut keskimäärin 84 800 euroa ja vain kotimarkkinoilla toimivissa yrityksissä 63 200 euroa, kun työpanosta mitataan kokoaikaisen työntekijän työpanosta vastaavilla yksiköillä.

Ero työn tuottavuudessa on lisäksi kasvanut entisestään aivan viime vuosina. Pienimmillään ero on ollut finanssi­kriisin loppupuolella vuonna 2009.

Vientiyritysten maksamat palkat henkilöä kohden ovat myös olleet vastaavasti korkeampia kuin muilla yrityksillä.

Kuvio 1. Viejien ja ei-viejien tuottavuus 2008–2016
Kuvio 1. Viejien ja ei-viejien tuottavuus 2008–2016, jalostusarvo henkilöä kohti
Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista. Kuvion aineistossa määritellään viejäyritykseksi kaikki viejäyritykset, ei-viejäyrityksiin kuuluu myös tuojayritykset.

Tasa-arvoa kansainvälisessä kaupassa on mitattu pääasiassa erilaisilla makrotason mittareilla. Tällöin oletetaan, että esimerkiksi toimialoittainen työntekijärakenne naisten ja miesten välillä on samankaltainen ulkomaankauppaa harjoittavissa yrityksissä kuin muissa (esim. Fortanier ja Miao, 2018). Tätä tarkempaa analyysiä saadaan vain, jos viejäyrityksen henkilöstö pystytään tunnistamaan.

Tasa-arvoa, talouskasvua ja ulkomaan­kauppaa ovat tutkineet mm. Dollar ja Gatti (1999) sekä Busse ja Spielmann (2006). Palkkaeroja ja niiden syitä on tutkittu paljon myös Suomessa (esim. Korkeamäki ja Kyyrä, 2006).  Norjasta on saatu tuoretta todistusaineistoa siitä, että viennin aloittaminen kasvattaa naisten ja miesten palkkaeroja yrityksen sisällä (Bøler ym., 2018).

Tilastopuolella Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) pyrkii edistämään tilastointia naisten osallistumisesta ulkomaan­kauppaan edistääkseen tasa-arvoista globalisaatiota (Peltola ja Macfeely, 2019). Tähän tietokapeikkoon UNCTAD etsii vastauksia yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa: mikroaineistoja yhdistelemällä saadaan lisätietoa miesten ja naisten osallistumisesta ulkomaan­kauppaan.

Tämän lisäksi Tilastokeskuksella ja OECD:llä on meneillään yhteisprojekti, joka tuottaa aiheesta syvempää tietoa analysoimalla naisten ja miesten roolia globaaleissa arvoketjuissa.

Suomessa on mahdollista linkittää mikroaineistoja yritysten ulkomaan­kaupasta (Tullin ja Tilastokeskuksen yritysaineistot) yritysten henkilöstöä (FOLK-henkilöaineistot) ja omistajia (FLOWN-omistaja-aineisto) koskeviin tietoihin, jolloin saadaan arvokasta ja osuvaa tietoa naisten osallistumisesta ulkomaan­kauppaan työntekijöinä ja yrittäjinä. Uutta tietopohjaa voidaan hyödyntää tilastoinnin ja kansainvälisten vertailujen kehittämisessä.

Vientiyrityksissä reilu neljäsosa naisia

Naisten osuutta työntekijöistä ja palkoista voidaan tarkastella yhdistämällä yritysaineistoihin tietoa yritysten sukupuoli­rakenteista. Kuvio 2 kuvaa osuuksia yrityksen vientistatuksen mukaan.

Vuonna 2016 naisten osuus kotimarkkinoilla toimivien yritysten työntekijöistä oli yli kolmannes, noin 36 prosenttia, kun taas vientiyritysten työntekijöistä naisia oli 27 prosenttia. Naisten osuus vientiyrityksissä on lisäksi pienentynyt jonkin verran vuoden 2012 jälkeen.

Näyttäisi siis siltä, että talouden globalisaatio tukee miesvaltaisia työpaikkoja eikä suunta ole kääntymässä.

Kun lisäksi tarkastellaan naisten osuutta palkoista, naisten ja miesten välinen (vakioimaton) palkkaero on ollut noin 2 prosentti­yksikköä suurempi vientiyrityksissä kuin kotimarkkina­yrityksillä.

Nopeasti kasvavilla yrityksillä ja nuorilla yrityksillä havaitaan vastaavanlainen kehitys.

Kuvio 2. Naistyöntekijöiden osuus työpanoksesta ja palkoista viejä- ja ei-viejäyrityksissä
Kuvio 2. Naistyöntekijöiden osuus työpanoksesta ja palkoista viejä- ja ei-viejäyrityksissä
Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Yritykset voidaan jakaa ulkomaankaupan suhteen vielä tarkempiin ryhmiin: 1) viejät, 2) tuojat, 3) viejä-tuojat sekä 4) yritykset, jotka eivät käy lainkaan ulkomaankauppaa.

Määritelmiä

Viejä: yritys, jonka liikevaihdosta vähintään 5 prosenttia on tavara- tai palveluvientiä ulkomaille. Lisäksi viennin määrä ylittää 5 000 euroa.

Tuoja: yritys, jonka ostoista vähintään 5 prosenttia on tavara- tai palvelutuontia ulkomailta. Lisäksi tuonnin määrä ylittää 5 000 euroa.

Viejä-tuoja: yritys, joka täyttää molemmat ylläolevat ehdot.

Ei-viejä: yritys, joka ei täytä mitään ylläolevista ehdoista.

Yritykset on jaettu omistusosuuksien perusteella naisten omistamiin (>60 %), tasapuolisesti omistettuihin (40–60 %), miesten omistamiin (>60 %) ja muihin yrityksiin, joille ei voida jäljittää pääasiallisia henkilöomistajia

Eri yritysryhmillä havaitaan suhteellisen samanlaiset henkilöstörakenteet koulutustason suhteen. Korkeasti koulutettujen työntekijöiden osuus on noin kolmannes.

Naisten osuus korkeakoulutetusta henkilöstöstä kuitenkin vaihtelee yritysryhmän mukaan. Kuvio 3 kertoo, että tuojilla ja ei-ulkomaankauppaa harjoittavilla on noin puolet korkeasti koulutettuja naisia ja miehiä. Sitä vastoin viejillä ja viejä-tuoja-yrityksillä miesten osuus korkeasti koulutetuista työntekijöistä on selvästi suurempi, yli 60 prosenttia. Ero on jonkin verran jopa kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2016.

Tulokset sukupuoli­eroista palkoissa ja koulutustaustassa viittaavat siihen, että toimiala- ja ammattirakenteet ovat merkittävästi erilaiset viejä- ja ei-viejä-yrityksissä. Kun esimerkiksi tarkastellaan kapeampaa korkean teknologian sektoria, erot ovat huomattavasti pienemmät.

Ilmakunnaksen ja Malirannan (2005) tulosten mukaan sukupuolen mukainen segregaatio on merkittävää jopa toimialojen sisällä. Miehet ovat keskittyneet tuottavimpiin yrityksiin myös saman toimialan sisällä. Jos kasvava ulkomaan­kauppaan osallistuminen suosii miehiä, teknologinen kehitys saattaa toisaalta suosia naisia, sillä tutkimusten mukaan robotit korvaavat enemmän miesten kuin naisten töitä (Acemoglu ja Restrepo, 2017).

Kuvio 3. Naisten osuus korkeakoulutetusta henkilöstöstä eri yritysryhmissä 2008 ja 2016
Kuvio 3. Naisten osuus korkeakoulutetusta henkilöstöstä eri yritysryhmissä, prosenttia
Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Vientisektorilla naisyrittäjiä vajaa viidennes

Naisten roolista yrittäjinä ulkomaan­kaupassa on vain vähän aiempaa tietoa. Ammattiaseman avulla voidaan kuvata naisten yrittäjäpanosta viejä- ja ei-viejä­yrityksissä.

Kuviosta 4 käy ilmi, että ei-viejissä noin kolmannes yrittäjistä on naisia, mutta vientisektorilla vain vajaa viidennes. Naisyrittäjien määrä vientiyrityksissä on viime vuosina pikemminkin pienentynyt kuin kasvanut.

Kuvio 4. Naisten osuus yrittäjistä ammattiaseman ja viejä-statuksen mukaan 2006–2016
Kuvio 4. Naisten osuus yrittäjistä ammattiaseman ja viejä-statuksen mukaan 2006–2016
Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Verottajan lähteistä saatavalla osakasaineistolla on mahdollista katsoa tarkemmin osakeyhtiöiden omistajien sukupuoli­rakennetta (Maliranta ja Nurmi, 2019) ja esimerkiksi palkkaeroja omistajuuden sukupuolen mukaan (Kritikos ym., 2019). Pääasiallisesti naisten omistamia osakeyhtiöitä on vuoden 2016 aineistossa vain noin 10 600, kun miesten omistamia on noin 52 600 osakeyhtiötä. Tasapuolisesti omistettuja on aineistossa noin 7 400 ja muita yrityksiä 19 200.

Kuten taulukosta 1 havaitaan, naisten omistamat yritykset työllistävät vain 2,7 prosenttia vientiyrityksissä työskentelevistä ja 1,3 prosenttia viejä-tuoja-yritysten työllisistä. Sitä vastoin miesten omistamat yritykset työllistävät 44,1 prosenttia viejä-yritysten työllisistä ja 10,6 prosenttia viejä-tuoja-yritysten työllisistä.

Tuoja-yritysten työllisyydestäkin vain 3,4 prosenttia on naisten omistamissa yrityksissä, ja ylivoimaisesti suurimman työllistäjäryhmän muodostavat keskimäärin suuremmat hajautetun omistajuuden yritykset, joiden henkilöomistajia ei voida jäljittää (tuntematon omistaja).

Huomattakoon vielä, että naisten omistamat viejäyritykset ovat henkilöstömäärältään keskimääräistä suurempia (25,3 henkilöä) kuin miesten omistamat viejäyritykset (20,8 henkilöä), kun taas ei-viejistä naisten omistamat yritykset ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten omistamat yritykset.

Taulukko 1. Naisten ja miesten omistamien osakeyhtiöiden osuus työllisistä eri tavoin ulkomaankauppaan osallistuvissa yritysryhmissä 2016
Yrityksen omistajuus Viejä Tuoja Viejä-tuoja Ei ulkomaankauppaa
Naisten omistamat 2,7 % 3,4 % 1,3 % 8,4 %
Tasapuolinen omistus 5,4 % 2,9 % 1,8 % 6,6 %
Miesten omistamat 44,1 % 24,2 % 10,6 % 49,6 %

Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Naisten omistuksessa vientikynnyksen ylittäneitä menestyjiä yhä harvassa

Miesten omistamat yritykset ovat keskimäärin tuottavampia kuin naisten omistamat yritykset, mutta ero on huomattavasti pienempi viejillä kuin ei-viejillä (Kuvio 5).

Palkkojen suhteen naisten ja miesten omistamien viejäyritysten välillä ei juurikaan ole eroa. Näyttäisi siis siltä, että ne harvat naisten omistamat yritykset, jotka vientikynnyksen ylittävät, ovat erityisen menestyviä.

Eri toimialojen välillä on kuitenkin eroja, sillä naisten omistamat viejät toimivat esimerkiksi epätodennäköisemmin korkean teknologian toimialoilla kuin miesten omistamat viejät.

Kuvio 5. Tuottavuus (jalostusarvo/hlö, euroa) ja palkat (euroa) naisten ja miesten omistamissa yrityksissä 2016
Kuvio 5. Tuottavuus ja palkat naisten ja miesten omistamissa yrityksissä 2016
Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Lopuksi tarkastelemme naisten osuutta eri yritysryhmissä omistuksen sukupuolen mukaan.

Kuviosta 6 nähdään, että vuonna 2016 sekä naisten omistamat viejät että ei-viejät työllistivät suhteellisesti enemmän naisia kuin miesomisteiset yritykset. Vientisektorilla ero on kuitenkin pienempi, 5 prosentti­yksikköä, kun taas ei-viejillä ero on 28 prosentti­yksikköä.

Vientisektorilla naisia suhteessa eniten työllistävät tasapuolisen omistajuuden yritykset, joissa 34 prosenttia on naisia. Tulosten mukaan naisten omistamat yritykset työllistävät myös suhteellisesti enemmän korkeasti koulutettuja naisia kuin miesten omistamat yritykset.

Kuvio 6. Naisten osuus työntekijöistä viejästatuksen ja yrityksen omistajaryhmän mukaan 2016
Kuvio 6. Naisten osuus työntekijöistä viejästatuksen ja yrityksen omistajaryhmän mukaan 2016
Lähde: Kirjoittajien omat laskelmat Tilastokeskuksen tutkimusaineistoista

Globalisaation hyödyt jakautuvat eri sukupuolten kesken epätasaisesti

Globalisaatio on mahdollistanut yritysten kasvun suuriksi ja menestyviksi jättiläisiksi, jotka ovat synnyttäneet ympärilleen hyvinvointia ja vaurautta. Kestävän talouskasvun tulisi kuitenkin olla myös tasa-arvoista. Tasapuoliset mahdollisuudet edistävät kauppaa, talouskasvua ja hyvinvointia.

Artikkelissamme esiteltyjen tulosten perusteella sukupuolten välillä näyttää olevan suuriakin eroja sen suhteen, miten talouden globalisaation hyödyt jakautuvat yhteiskunnassamme.

Erityisen tärkeä havainto on naisten huomattavasti pienempi osallistuminen ulkomaankauppaan. Naiset työntekijöinä ja yrittäjinä saavat vientiyritysten palkkasummista ja pääoma­tuloista pienemmän osan, mikä voi johtaa tuloerojen kannalta epätoivottavaan kehitykseen.

Lähempi tarkastelu paljastaa vientiyrityksissä eroja omistajan sukupuolen suhteen. Miesten omistamat yritykset ovat tuottavampia niin viejissä kuin muissakin yrityksissä, mutta naisten omistamat vientiyritykset ovat keskimäärin suurempia.

Naisten osuus työvoimasta on suurin sellaisissa yrityksissä, joissa omistajuus on jakautunut tasaisesti miesten ja naisten välille. Sen sijaan miesten omistamissa yrityksissä naisten osuus työvoimasta on pienin.

Politiikkatoimia varten tarvitsemme lisää tutkimusta ja tietoa eri tekijöistä, jotka voivat estää naisten osallistumista ulkomaan­kauppaan. Osa syistä voi olla itsestään selviä – kuten naisten ja miesten hakeutuminen eri koulutusaloille –, mutta osa kenties piilossa työelämän ja yhteiskunnan rakenteissa.

Tarkempi mikrotason analyysi voi valottaa paitsi toimiala- ja ammattiryhmä­kohtaisia eroja myös sitä, miten naisten palkkaamista vientiyrityksiin ja osallistumista vientiin yrittäjinä voitaisiin edistää ja viennin kynnystä madaltaa.

Tarvitsemme myös lisää aihealueen kansainvälistä mittaristoa, jonka avulla päättäjät voivat seurata kauppapolitiikan moninaisia vaikutuksia työpaikkoihin ja kansalaisiin, ja siten tietoon perustuvilla politiikkatoimilla edistää tasa-arvoisen globalisaation toteutumista.

 

Henri ja Pontus työskentelevät Tilastokeskuksessa yritystilastojen parissa ja Satu Tutkijapalveluissa. Kolmikko edistää rekisteriaineistojen laajempaa hyödyntämistä ja miettii hankkeissaan esimerkiksi yritysten kasvuun ja tuottavuuteen liittyviä ilmiöitä. Kirjoittajat kiittävät hyödyllisistä kommenteista Anu Peltolaa, Mika Malirantaa ja useita Tilastokeskuksen sisäisiä yhteistyötahoja.

 

FOLK-valmismoduulit tutkimukseen

Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden yhdisteltävissä olevat suojatut henkilö- ja yritysaineistot tarjoavat laajan tietopohjan tutkimukseen. Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto FLEEDin suosio tutkimuksessa on ollut suuri ja se on jo useiden kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen keskeinen aineistolähde. Uudet FLEEDin korvaavat FOLK-valmis­moduulit sisältävät aihealueittain FLEEDiä vastaavat tiedot laajentaen tietosisältöjä sekä kuvausaluetta koko populaatioon.

FOLK-perustietomoduulissa on väestörakenne- ja työssäkäyntitilastojen taustatietoja henkilöistä sekä joitakin perhettä ja koulutusta koskevia perustietoja. Ilmiöaluemoduulit sisältävät aihealueittain tarkempaa tietoa esimerkiksi koulutuksesta, perheestä, tuloista ja työsuhteista. Tarkemmat aineistokuvaukset ovat saatavissa Taika-tutkimusaineistokatalogista.

Aineistot annetaan käyttöön suojatuin tunnistein tietoturvallisen etäyhteyden kautta. Jokainen tutkimushanke arvioidaan erikseen henkilötietojen tarpeellisuuden sekä kohdejoukon ja tietosisällön laajuuden suhteen.  

Lähteet:

Acemoglu D. ja Restrepo P. (2017). Robots and Jobs: Evidence from US Labor Markets. NBER Working Paper No. 23285.

Bøler, E. A., Javorcik, B. ja Ulltveit-Moe, K. H., (2018). Working across time zones: Exporters and the gender wage gapJournal of International Economics, Elsevier, vol. 111(C), pp 122-133.

Busse, M. ja Spielmann, C. (2006).  Gender Inequality and Trade, Review of International Economics, Vol 14(3), pp. 362-379.

Dollar, D. ja Gatti, R. (1999). Gender Inequality, Income, and Growth: Are Good Times Good for Women? Gender and Development Working Papers, No. 1, The World Bank.

Fortanier, F. ja Miao, G. (2018). Gender in Global Value Chains. How does trade affect male and female employment? OECD Statistics and Data Directorate.

Ilmakunnas, P. ja Maliranta, M. (2005). Technology, Labour Characteristics and Wage-productivity Gaps, Oxford Bulletin of Economics and Statistics, vol. 67(5), pp. 623−644.

Korkeamäki, O. ja Kyyrä, T. (2006). A Gender wage gap decomposition for matched employer-employee data, Labor Economics, vol. 13(5) pp. 611638.

Kritikos, A., Maliranta, M. ja Nurmi, S. (2019). Female entrepreneurs, firm performance, and gender pay gap, unpublished manuscript.

Maliranta, M. ja Nurmi, S. (2019). Business owners, employees, and firm performance, Small Business Economics, 52(1), 111−129.

Peltola, A. ja MacFeely, S. (2019). Towards a conceptual framework for measuring gender-in-trade in official statistics, United Nations Economic Commission for Europe, Conference of European Statisticians working paper no. 25.

 

[1] Koska tarkastelu perustuu useiden lähdeaineistojen yhdistelyyn, ajantasaisuutta rajoittaa hitaimmin valmistuvat ja tarkimmat yksilötason aineistot yritysten työntekijöitä koskien.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

Artikkeli
28.10.2019
Hannu Pääkkönen

Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.