SPE-yritykset vaikuttavat suorien sijoitusten tilastoon

Ns. SPE-yritysten vaikutus kansan­talouden raha­virtoihin vaihtelee merkittävästi EU-maiden välillä. Kiinnostus SPE-yrityksiä kohtaan onkin kasvanut viime vuosina suorien sijoitusten tilastossa, joita SPE-yritykset voivat vääristää.

Monimutkainen globaali rahoitus­järjestelmä ja rajat ylittävät konserni­rakenteet luovat moni­kansallisille yrityksille mahdollisuuden toimia monilla talous­alueilla saman­aikaisesti. Globalisaation myötä moni­kansallisten yhtiöiden (MNE) on ollut helpompaa hakea hyötyjä eri vero- tai juridisista-alueista.

Monikansallisten yhtiöiden ja kansallisten rajojen ylittävien rahoitustalous­toimien yleistyessä ns. SPE-yhtiöiden (Special Purpose Entity) merkitys makro­tilastojen laadinnassa on kasvanut. SPE-yhtiöihin usein liittyvät rajat ylittävät rahoitus­taloustoimet voivat heikentää kansallisten tilastojen tulkintaa ja maiden välistä vertailua.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perusti vuonna 2016 tilastojen käyttäjien kasvavan kysynnän takia työryhmän selvittämään kansain­välisten manuaalien ohjeistusta ja kokoamaan yhtenäistä määritystä SPE-yrityksille.

Mikä on SPE-yritys?

Rahoitusmarkkinoiden kansainvälistymisen ja globalisaation myötä rajat ylittävät rahoitus­taloustoimet ja kannat ovat lisänneet merkitystään makro­tilastoinnissa, ja tässä kentässä SPE-yrityksillä on merkittävä rooli. Näin ollen tietojen käyttäjille on rahoitus­markkinoiden analyysin tueksi välttämätöntä tarjota tarkempaa informaatiota rahoitustalous­toimista ilman SPE-yrityksiä.

SPE-yritysten erittely on askel kohti tilastojen parempaa laatua, koska näillä yksiköillä harvoin on todellista vaikutusta maan reaalitalouteen.   

Kansainväliset konsernit hajauttavat investointinsa maantieteellisesti käyttämällä hyväkseen erilaisia organisaatio­rakenteita. Nämä rakenteet voivat monissa tapauksissa pitää sisällään SPE:n kaltaisia yrityksiä. Hyvänä esimerkkinä toimivat muun muassa rahoituksen välittäjät, holding-yritykset ja konsernin rahoitus­varallisuutta hoitavat yritykset.

Myös niin sanotut pöytälaatikko­yritykset, jotka konserni voi aktivoida maassa tarvittaessa osaksi toimintaansa, voivat kuulua SPE-kehikkoon.

SPE-yritysten perustamiseen voi kansain­välisillä konserneilla olla monia erilaisia syitä. Esimerkiksi SPE-yritys voi suojata konsernia rahoitus­riskeiltä mahdollisesti suurempien projektien tai yritysostojen yhteydessä, joissa rahoitus­järjestelyt voivat olla hyvinkin monimutkaisia. SPE-yrityksiä voidaan perustaa tällöin yritysostojen yhteyteen, kun rahoitus yritys­kauppaan tulee kohdemaan rajojen ulkopuolelta ja SPE-yksikkö hallinnoi ostettavaa kohdetta.

Edellä kuvatut toimivat esimerkkeinä mahdollisista SPE-yrityksistä. Kansain­välisen valuutta­rahaston (IMF) perustaman työryhmän luoma ohjeistus niiden havaitsemiseksi antaa maille mahdollisuuden tunnistaa kyseisiä yksiköitä.

SPE:lle voidaan tunnistaa muutamia ominais­piirteitä:

- Se on oikeushenkilö, joka sijaitsee tilastoivan maan talous­alueella. Suomen tapauksessa se käytännössä edellyttää y-tunnuksen.

- Yritystä kontrolloidaan suoraan tai epäsuorasti ulkomailta.

- Yrityksellä on pääsääntöisesti alle viisi työntekijää eikä sillä ole tuotantoa maassa, johon se on perustettu.

Näiden lisäksi lähes kaikki varat ja velat edustavat investointeja muihin maihin tai muista maista maahan, johon se on perustettu.

SPE-yritys voidaan perustaa esimerkiksi hallinnoimaan immateriaali­oikeuksia, tutkimusta ja kehitystä, kauppaa tai muita yrityksen toimintaan liittyviä elimiä. Yrityksen tavoitteena on maksimoida emoyritykselle kuuluvat voitot.

Monenlaisia esimerkkejä SPE-yrityksistä

SPE-yrityksiä voidaan siis perustaa hyvin moniin eri tarkoituksiin. Yhteisenä tekijänä on maksimoida yhtiön tuotot.

Tutkimuksissa on havaittu, että korkean veroasteen tai säänneltyjen pääoma­markkinoiden maista perustetaan useammin SPE-yhtiöitä muihin maihin (Blanchard ja Acalin 2016).

Kuva 1 toimii esimerkkinä tilanteesta, jossa SPE-yritys on perustettu hallinnoimaan muita yrityksiä. Ensimmäisessä rakenteessa emoyritys maassa I hallinnoi välillisesti kahta yritystä maassa III perustamansa SPE-yrityksen kautta maasta II. Näin ollen II-maan tulisi eritellä tase- ja virtatiedot SPE-yritysten ja ei SPE-yritysten välillä.

Toisessa rakenteessa emoyritys maassa I hallinnoi välillisesti samassa maassa sijaitsevaa tuotanto­laitosta, maassa II omistettavan SPE-yksikön kautta. Holding-yhtiönä toimiva SPE-yritys tyypillisesti hallinnoi varoja emoyrityksen puolesta ottamatta osaa omistettavan yrityksen toimintaan.

SPE-yritystä voidaan käyttää myös rahoituksen hankintaan markkinoilta. Kuva 2 toimii esimerkkinä tilanteesta, jossa se on perustettu välittämään läpivirtaus­sijoituksia. Emoyhtiö maassa I omistaa suoraan tuotanto­laitokset maista I ja III. Emoyhtiö on myös perustanut SPE-yksikön maahan II tarkoituksenaan hankkia ulkopuolista rahoitusta liike­toiminnalleen. SPE-yksikkö laskee liikkeelle maassa II joukkovelkakirja­lainoja, joista saadut varat se välittää lainojen muodossa tuotanto­laitoksille ja emoyhtiölle. Läpivirtaus­sijoituksia hoitavan SPE-yrityksen taseen velkapuoli on tyypillisesti avoimilta rahoitus­markkinoilta ja saamiset yritysryhmän sisäisiä. 

SPE-yritysten osuus maiden suorista sijoituksista vaihtelee suuresti

Erityisesti maissa, joissa SPE-yhtiöiden osuus maan suorien sijoitusten kokonais­määrästä on merkittävä, voi SPE-yritysten erittely antaa todellisemman kuvan maan suorista sijoituksista. Vähentämällä näiden yhtiöiden rahoitus­virrat suorien sijoitusten tilastoinnissa, läpivirtaus­sijoitusten merkitys vähenee huomattavasti kyseisissä maissa. Näin ollen suorien sijoitusten tilastointi antaisi hieman realistisemman kuvan myös kansan­talouden reaali-investoinneista.

Alla olevaan kuvaan on kerätty OECD:n tietokannasta eri maihin suuntautuvien suorien sijoitusten ja SPE yhtiöiden osuutta vuoden 2018 kantatiedoista.

Kuten kuviosta voidaan havaita, Luxemburgin suorien sijoitusten luvuista SPE-yritykset kattavat valtaosan. Myös Alankomaissa SPE-yritysten osuus kattaa yli 60 prosenttia.

Valtaosassa EU-maista SPE-yhtiöiden osuus on kuitenkin paljon pienempi kuin Luxemburgissa ja Alankomaissa. Pohjoismaista SPE-yhtiöillä on Tanskaan suurin vaikutus, kun taas Ruotsissa vaikutukset jäävät todella vähäisiksi.

Myös Suomessa SPE-yhtiöiden vaikutukset ovat pienet Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten lukuihin. Uusien IMF:n ohjeiden pohjalta myös Suomessa on ryhdytty tutkimaan SPE- yrityksiä Suomen kansan­taloudessa. Vuotta 2019 koskevaan suorien sijoitusten tilasto­julkistukseen tullaan sisällyttämään uusien ohjeiden mukaan havaittuja SPE-yhtiöitä.

Kirjoittajat työskentelevät maksutaseen ja suorien sijoitusten parissa Tilasto­keskuksessa.