tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Putoaako Suomi johtavien innovaatiomaiden joukosta?

19.5.2016
Ari Leppälahti

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

Pixhill.com

Pixhill.com

Euroopan Unionin tulostaulu (UIS) mittaa jäsenmaiden innovaatio­toiminnan suorituskykyä 25 indikaattorilla, joista koostettavalla kokonais­indeksillä maat jaetaan neljälle innovaatio­toiminnan tasolle.

Ylimmällä tasolla ovat ns. johtavat innovaatio­maat, jotka vuoden 2015 UIS-raportissa olivat Ruotsi, Tanska, Saksa ja Suomi.

Merkille pantavaa Suomen kohdalla on sijoittuminen lähelle ryhmän alarajaa ja vuodesta 2008 alkanut indeksiluvun lasku. Suomi on siis ilmeisessä vaarassa pudota innovaatio­rankingin eurooppalaiseen kakkoskoriin hyvinkin pian, ehkä jo tulostaulun seuraavassa päivityksessä.

Yhdistelmäindikaattoreita voidaan toki rakentaa lähes mielivaltaisesti, eri osa­tekijöiden painoarvot ovat lähinnä arvovalintoja eikä kaikista maista ole saatavilla kaikkia vaadittuja tilastotietoja, kuten UIS-raportissakin todetaan.

Joka tapauksessa näillä laskelmilla on suuri poliittinen painoarvo EU:n päätöksenteossa.

EU-indeksin sanomaa tukee kuitenkin myös suora tilastotieto Suomen huolestuttavasta kehityksestä. Seuraavassa on tiivis katsaus perinteisten teknologia­tilastojen tarjoamasta evidenssistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta supistuu

Uutta tietoa, uusia sovelluksia ja tuotteita luovan tutkimus- ja kehittämis­toiminnan menot on keskeinen indikaattori tarkasteltaessa kansakunnan tieteellistä ja teknologista osaamista sekä potentiaalia tuottaa uusia innovaatioita.

Suomi nousi 1990-luvulla yhdeksi t&k-intensiivisimmäksi maaksi. Huippu­lukemaksi kirjattiin 3,75 prosentin t&k-menojen bkt-osuus vuonna 2009.

Tähän tosin vaikutti se, että alkanut talouslama supisti bruttokansatuotetta samalla kun t&k-menot vielä jatkoivat kasvuaan.

T&k-panostuksen jyrkkä supistuminen alkoi vuorostaan vuonna 2012 yleistä talous­kehitystä nopeampana ja bkt-osuus putosi nopeasti päätyen 3,17 prosenttiin vuonna 2014.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen ja t&k-menojen reaalikehitys 2004 – 2014

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen ja t&k-menojen reaalikehitys 2004 – 2014 Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Yritysten t&k-menot laskivat 450 miljoonaa vuosina 2010 – 2014. Yllätys ei ole, että viestintä­välineissä menot romahtivat 2,4 miljardista reiluun 1,5 miljardiin euroon.

Samaan aikaan nousevia tuoteryhmiä ovat olleet televiestintä, t&k-palvelut ja ohjelmistoihin liittyvä t&k. Mutta ’luovan tuhon’ prosessi on pelastanut vain noin puolet matkapuhelin- ja viestintälaite­teollisuudessa menetetystä tutkimus- ja kehittämis­toiminnasta.

Julkiset tutkimuslaitokset ovat viime vuosina olleet rakennemuutoksen ja säästö­toimenpiteiden kohteena ja tutkimusmenojen aleneva kehitys on ollut hyvin saman­suuntainen yritysten kanssa.

Ainoastaan korkeakoulut ovat kyenneet suurin piirtein säilyttämään tutkimus­menojen tason 2010 – 2014, mutta vuoden 2016 budjettisäästöt tuovat myös niille haasteita.


Kuvio 2. T&k-menojen reaalikehitys sektoreittain 2004 – 2014

Kuvio 2. T&k-menojen reaalikehitys sektoreittain 2004 – 2014 Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Korkean teknologian tuotteiden vienti romahtanut

Pelkän tiedon ja sivistyksen lisäämisen ohella tutkimus- ja kehittämis­toiminnalta odotetaan vaikuttavuutta talouskasvuun ja vientiin.

Yksi indikaattori taloudellisille vaikutuksille on korkean teknologian ulkomaankauppa. Trendi on tässäkin hyvin saman­suuntainen kuin t&k-menojen kohdalla, tosin korkean teknologian kauppa reagoi talous­taantumaan vuonna 2009 paljon nopeammin.

Korkean teknologian vienti oli 11,5 miljardia vuonna 2008, ja kuusi vuotta myöhemmin tästä oli jäljellä enää 3,8 miljardia.

Tullin tiedotteen mukaan matkapuhelinten lähes 7 miljardin vienti oli käytännössä kadonnut, vuoden 2014 luvun oltua 76 miljoonaa euroa. Vienti tosin kääntyi hienoiseen nousuun 2014 verkko­laitteiden ansiosta.


Kuvio 3. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti 2004 –2014

Kuvio 3. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti 2004 –2014 Lähde: Tulli

Lähde: Tulli

Patentteja entistä vähemmän

Vaikka kehitys patentoinnissa ei ole ollut yhtä dramaattista kuin korkean teknologian kaupassa, niin sekä suomalaisten tekemät kansainväliset PCT-hakemukset että Patentti- ja rekisteri­hallitukseen jätetyt kansalliset hakemukset ovat vähentyneet etenkin vuoden 2012 jälkeen.

Kehitys on varsin luonteva koska patentoinnin voidaan olettaa heijastavan t&k-menojen kehitystä muutaman vuoden viipeellä.

Kuvio 4. Suomalaisten kansalliset ja kansainväliset patenttihakemukset 2004–2014

Kuvio 4. Suomalaisten kansalliset ja kansainväliset patenttihakemukset 2004–2014 Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus

Aasian tiikerit näyttäneet kyntensä

Suomi ja Ruotsi ovat pitkään olleet Euroopan t&k-intensiivisimpiä maita ja ovat sitä toki edelleenkin 3,2 prosentin bkt-osuudella. Kärkipaikka ei kuitenkaan ole enää yhtä selvä kuin 2000-luvun puolivälissä.

Siinä missä Suomi ja Ruotsi ovat taantuneet, Tanska on ollut viime vuosien pohjoismainen menestyjä mitattuna sekä t&k-menojen bkt-osuudella että suorituksellaan EU:n innovaatioiden tulostaulussa.

Maailmanlaajuisesti huomio kiinnittyy Aasian nousevaan tähteen Etelä-Koreaan. Tutut tuotemerkit kuten Samsung, LG tai Kia ovat vallanneet markkinoita ja onnistuneet luomaan vahvan teknologisen brändin. Esimerkkiyhtiöt toimivatkin aloilla, joille tunnusomaista on korkea t&k-intensiteetti.

Etelä-Korean ilmiömäisestä kehityksestä kertoo t&k-menojen bkt-osuuden nousu 2,5 prosentista 4,3 prosenttiin kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Myös Kiina on onnistunut nostamaan taloutensa t&k-intensiteettiä saavuttaen EU:n keskitason kaksi prosenttia brutto­kansantuotteesta.

Tieteen ja teknologian perinteiset keskukset Yhdysvallat ja Japani ovat edelleen merkittävässä asemassa 2,7 ja 3,6 prosentin bkt-osuuksillaan.

Kuvio 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen bkt-osuus eräissä maissa 2004–2014

Kuvio 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen bkt-osuus eräissä maissa 2004 – 2014. Lähde: OECD

Lähde: OECD

Kilpailukykyvertailuissa Suomen ranking pudonnee myös

Mikäli edellä todettu kehityskulku jatkuu, Suomi menettänee asemiaan paitsi mainituissa tilasto­vertailuissa, aikaa myöten myös laajemmissa kilpailukyky­arvioissa (WEF, IMD), joissa tieteellinen ja teknologinen infrastruktuuri on kansakunnan kilpailukyvyn peruspilareita.

Esimerkiksi WEF:n vuoden 2014 rankingissa Suomi sijoittui neljänneksi vahvuuksinaan korkea koulutustaso, yritysten t&k-panostus ja innovaatio­potentiaali yleensä.

Voi toki myös ajatella, että Suomi palaa kärkipaikoilta realistisemmalle tasolle elektroniikka­teollisuuden vetämän – ehkäpä satunnaisen – kahdenkymmenen vuoden kukoistuksen jälkeen.

Mutta keskustelua varmasti syntyy, jos Suomi myönteisen kehityksen tai edes asemien säilyttämisen sijaan alittaa EU 2020 -strategian tavoitteen kolmen prosentin t&k-menojen brutto­kansantuote­osuudesta.

 

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä

 

Lähteet:

European Commission 2015. Innovation Union Scoreboard 2015.

OECD 2015. Main Science and Technology Indicators.

Pajarinen, Mika ja Rouvinen, Petri (2014). Kilpailukyky à la IMD ja WEF. Helsinki: Taloustieto (ETLA B263).

Patentti- ja rekisterihallitus 2015. Patenttitilastoja.

Tilastokeskus 2015. Tutkimus ja kehittämistoiminta.

Tulli 2015. Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2014.

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
20.3.2019
Ilkka Lehtinen

Palvelujen viennin osuus Suomen kokonais­viennistä on tuplaantunut parin­kymmenen viime vuoden aikana. Viennin pohja on laajentunut ja jalostus­arvo sekä kotimaisuus­aste noussut. Vienti sisältää nyt enemmän suomalaista työtä, innovaatioita ja raaka-aineita kuin vuosi­tuhannen alussa.

Blogi
12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

Blogi
15.3.2018
Tapio Kuusisto

Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Artikkeli
18.12.2017
R. Moilanen, M. Niemi, P. Nurmela, A-M. Paakki, K. Rautio, A. Rouvinen, R. Viita

Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.