tk-icons
Sivuston näkymät

Asuntoja valmistui ennätysmäärä viime vuonna

25.2.2020
Kuva: Shutterstock

Asuntotuotanto nousi jälleen uuteen ennätykseen viime vuonna. Onko tuotanto ollut järkevällä tasolla?

Asuntotuotannon mittarina on tyypillisesti käytetty valmistuneiden asuntojen kappalemäärää, mikä on kuvion 1 mukaan nyt huippulukemissa. Tuotannon hiipumisesta on kuitenkin näkynyt jo merkkejä myönnetytyissä rakennusluvissa ja aloitetuissa rakennushankkeissa.

Tänään ilmestyneen rakennus- ja asuntotuotantotilaston julkistuksen mukaan myönnetyt rakennusluvat ovat jatkaneet laskuaan vuonna 2019.

Onko viime vuosien asuntotuotanto suurimmilla kaupunkialueilla ollut kestävällä tasolla?

Kuvio 1. Asuntotuotanto vuosittain
Kuvio 1. Asuntotuotanto vuosittain. Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu
Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu

 

Asuntotuotantoa on tapana suhteuttaa alueen väkilukuun tai väestönmuutokseen, jolloin sitä pystyy paremmin vertailemaan eri alueiden välillä. Asuntotuotannon ja väestönmuutoksen moninaisiin syy-seuraussuhteisiin voi olla kuitenkin hankala päästä kiinni näillä yksinkertaisilla mekanismeilla.

Esimerkkinä väkilukuun suhteutetusta asuntotuotannon ongelmasta voisi mainita Kouvolan, joka on Suomen mittakaavassa asukasluvultaan melko suuri kaupunki, mutta toisaalta potenut viime vuosina synkkää muuttotappiota.

Vuonna 2018 Vantaa taas oli Suomen muuttovoittoisin kunta. Suurin osa muuttovoitosta tuli Helsingistä muuttaneista ihmisistä.

Rakennetaanko Suomessa asuntoja niille alueille, jonne ihmiset oikeasti haluavat muuttaa vai joutuvatko he muuttamaan sinne, missä asuntoja on tarjolla?

Peilaan tässä kirjoituksessa asuntotuotannon toteutumista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksiin, joita valtio sopii Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa.

Näissä sopimuksissa sopijapuolena toimivat valtion puolesta useat eri ministeriöt ja virastot. Sopimuksia laadittaessa mukana on siis ollut useiden eri alojen asiantuntijoiden substanssiosaamista. Nykyiset MAL-sopimukset ovat sovittu vuosille 2016–2019, mikä sopii omaan tarkasteluuni myös ajallisesti.

Toistaiseksi MAL-sopimukset on tehty vain Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa.

Suurimpien kaupunkialueiden tarkastelu on kuitenkin mielekästä, sillä kaupungistumisen myötä näille alueille kohdistuu myös valtavasti kysyntää.

Kuviosta 2 nähdään, että ainoastaan Helsinki ja KUUMA-seutu (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) ovat jääneet MAL-sopimukseen asetetuista tavoitteista.

Helsingin seudulla vajetta on paikannut etenkin Vantaa, joka on tuottanut 65 prosenttia enemmän asuntoja kuin MAL-sopimus velvoitti.

Kuvio 2. Asuntotuotanto vuosina 2016-2019
Kuvio 2. Asuntotuotanto vuosina 2016-2019. Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu
Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu

Myös Tampere ja Turku ovat ylittäneet MAL-tavoitteet reilusti. MAL-tavoitteisiin nähden kaupungeissa valmistui 61 prosenttia ja 49 prosenttia enemmän asuntoja.

Valtiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmän uusimman raportin mukaan lisääntynyt tarjonta on hillinnyt asuntojen hintojen nousua.

Näyttääkin siltä, että runsaalla uudisasuntotuotannolla voi olla vaikutusta uusien osakeasuntojen kehitykseen, sillä esimerkiksi Vantaalla hinnat ovat pysyneet lähes entisellä tasolla.

Toisaalta uusien osakeasuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet Tampereella ja Turussa enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Uusien osakeasuntojen hintojen kehityksen perusteella vaikuttaisikin siltä, että MAL-tavoitteiden ylitys Turussa ja Tampereella on ollut perusteltua.

Ilmiö ei tietenkään ole näin suoraviivainen ja esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti syksyllä laajan artikkelin Kivistöstä ja alueen myymättömistä asunnoista. Asuntotuotannon suunnittelussa tuleekin ottaa monta eri tekijää huomioon. Rakentamista tulisi tarkastella myös kaupungin sisäisesti, jolloin uusien asuntojen sijoittuminen tulisi paremmin näkyviin.

Iso kysymys on, pystytäänkö suurimpien kasvavien kaupunkien keskustoihin ylipäätään rakentamaan lisää asuntoja vastaamaan lisääntyvää kysyntää. Mikäli vastaus on ei, niin kysynnän ja tarjonnan mukaan näillä halutuimmilla alueilla hinnat tulevat nousemaan.

Kotitalouksien merkittävin varallisuuserä on oma asunto. Ääriesimerkkinä asuntotuotannon ongelmista voi seurata se, että varallisuus tulee keskittymään niille, jotka näiltä halutuilta alueilta jo valmiiksi omistavat asunnon tai sattuvat sellaisen sieltä perimään. Tähän alueelliseen eriarvoistumiseen pystytään kuitenkin vaikuttamaan esimerkiksi kiinteistöverotusta uudistamalla.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.  

Lähteet:

Ympäristöministeriö, Maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) sopimukset

Tilastokeskus, Osakeasuntojen hinnat

Tilastokeskus, Kotitalouksien varallisuus

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Artikkeli
27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.

Artikkeli
30.10.2018
Atro Andersson, Martti Korhonen, Jose Lahtinen, Elina Vuorio

Kerrostalo­rakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asunto­markkinoilla:      

- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.

- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.

- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.