- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Ammattirakenteen muutos on nostanut keskiansioita valtiolla
Palkansaajarakenteen muutokset vaikuttavat eri tavoilla ansioiden kehitykseen eri aloilla. Valtiolla asiantuntijapainotteisempien tehtävien osuuden kasvu on viime vuosina johtanut muita sektoreita nopeampaan keskiansioiden nousuun.
Eilen julkaistusta tilastosta käy ilmi, että vuoden 2014 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotietojen mukaan yksityisellä sektorilla 1,6 prosenttia, valtiolla 1,2 prosenttia ja kunnilla 0,9 prosenttia.
Helsingin Sanomien mielipideosastolla kirjoitettiin tammikuussa ansioiden kehityksestä eri työnantajasektoreilla. Professori Reino Hjerppe (HS Mielipide 8.1.) tarkasteli palkkojen kehitystä vuosina 2005–2013 ansiotasoindeksin 2005=100 mukaan. Tällä ajanjaksolla ansiotasoindeksi on noussut valtiosektorilla ja kuntasektorilla enemmän kuin yksityisellä sektorilla (Kuvio 1).
Kuvio 1. Ansioiden muutos vuosina 2005–2013 työnantajasektoreittain ansiotasoindeksin 2005=100 mukaan
Lähde: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi.
Pardian puheenjohtaja Niko Simola vastasi professori Hjerppen kirjoitukseen (HS Mielipide 10.1.) ja tarkasteli henkilöstörakenteen muutoksen vaikutusta palkkojen kehitykseen julkisella sektorilla. Simola toi esille, että valtionhallinnon henkilöstö on supistunut viime vuosina ja samalla asiantuntijapainotteisimpien tehtävien osuus on kasvanut.
Uusi indeksi tuo esiin rakennemuutoksen vaikutuksen
Tilastokeskuksen tuottaman ansiotasoindeksin laskennassa palkansaajat jaetaan työnantajasektorin, toimialan ja palkkausmuodon (kuukausipalkkainen / tuntipalkkainen) mukaan palkansaajaryhmiin, joiden ansioiden muutokset painotetaan yhteen kiinteillä paino-osuuksilla. Tämä laskentapa eliminoi osan palkansaajarakenteen muutoksen vaikutuksista keskiansioiden kehitykseen.
Muutosta palkansaajarakenteeseen voi aiheuttaa esimerkiksi toimialan osuuden lasku tai kasvu suhteessa kaikkiin toimialoihin yhteensä. Toimialan kiinteä paino-osuus tarkoittaa, että muutos toimialan osuudessa ei vaikuta kaikkien palkansaajien ansiotasoindeksin kehitykseen.
Ansiotasoindeksin palkansaajaryhmät eivät kuitenkaan pysy samanlaisina vuodesta toiseen, vaan niissä tapahtuu muutoksia erityisesti ammattirakenteessa. Jos ammattiluokan osuus kasvaa tai laskee yhden työnantajasektorin sisällä, tapahtuu muutosta ammattirakenteessa, joka voi vaikuttaa ansioiden kehitykseen kyseisellä työnantajasektorilla.
Tilastokeskus on Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan aloitteesta selvittänyt ammattirakenteen muutosten vaikutusta ansiotasoindeksin kehitykseen. Vuoden 2013 lokakuussa julkaistiin uusi indeksi, ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi 2010=100, jossa kunkin indeksin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu. Ammatin pääluokalla vakioituja ansiokehitystietoja on saatavilla vuodesta 2010 alkaen ja tiedot julkaistaan kerran vuodessa syksyllä ansiotasoindeksin yhteydessä.
Kuviosta 2 nähdään, että ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi on vuoden 2010 viimeisestä neljänneksestä vuoden 2013 viimeiselle neljännekselle noussut yksityisellä sektorilla 8,2 prosenttia, valtiolla 8,7 prosenttia ja kuntasektorilla 7,1 prosenttia.
Vastaavana ajanjaksona ansiotasoindeksi 2010=100 on noussut yksityisellä sektorilla 7,5 prosenttia, valtiolla 9,4 prosenttia ja kuntasektorilla 7,9 prosenttia.
Säännöllisen ansion indeksi 2010=100, joka ei sisällä tulospalkkioita ja työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä, on vuosina 2010–2013 noussut yksityisellä sektorilla 7,6 prosenttia, valtiolla 9,4 prosenttia ja kuntasektorilla 7,8 prosenttia.
Tähän tarkasteluun on valittu vuoden viimeinen neljännes, koska se perustuu toteutuneeseen ansiokehitykseen. Lisäksi tarkastelu alkaa vuodesta 2010, koska siitä lähtien ammatin pääluokalla vakioituja ansiokehitystietoja on saatavilla.
Kuvio 2. Ansioiden muutos vuosina 2010–2013 työnantajasektoreittain ansiotasoindeksin 2010=100, säännöllisen ansion indeksin 2010=100 ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin mukaan
Lähde: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi.
Kuntasektorilla hitain ansiokehitys
Kuviosta 2 käy ilmi, että ammattirakenteen muutoksista eliminoitu ansiokehitys on 2010-luvulla ollut valtiolla hieman yksityistä sektoria nopeampaa ja kuntasektorilla hitainta. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ja johtajien ammattiluokassa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulututkinto, ja näissä ammateissa myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi.
Erityisasiantuntijoiden ja johtajien osuuden kasvu esimerkiksi valtiolla johtaa siihen, että valtion kaikkien palkansaajien keskiansioiden nousu on suurempaa kuin keskimääräiset palkankorotukset (koska erityisasiantuntijoiden ja johtajien ansiotaso on valtion keskimääräistä ansiotasoa korkeampi). Tällainen muutos ammattirakenteessa näkyy selvimmin julkisen sektorin ansiokehityksessä vuosina 2010–2013.
Ammatin pääluokan mukaan vakioidun indeksin kehitys on ollut valtiolla ja kunnilla joka vuosi hitaampaa kuin säännöllisen ansion indeksin kehitys. Sama pätee ansiotasoindeksin kehitykseen lukuun ottamatta vuotta 2013. Tämän selittää vuonna 2012 maksettu kertaerä, joka näkyy ansiotasoindeksin kehityksessä.
Johtajien osuus vähentynyt yksityisellä sektorilla
Yksityisellä sektorilla ammattirakenteen muutoksella ei ole tarkastelujaksolla vastaavaa trendiä havaittavissa, vaan kehitys on ollut vaihtelevaa eri vuosina. Yksityisen sektorin kehitystä selittää muun muassa se, että johtajien osuus on laskenut.
Johtajien osuuden lasku merkitsee yksityisen sektorin keskimääräisten ansioiden nousun hidastumista (koska johtajien ansiotaso on yksityisen sektorin keskimääräistä ansiotasoa korkeampi). Tämän tarkastelun ulkopuolelle jää yritysten ylin johto, koska Tilastokeskus ei saa näitä koskevia tietoja työnantajilta.
Toisaalta palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiluokan osuus on kasvanut yksityisellä sektorilla vuosina 2010–2013. Tämä merkitsee myös keskimääräisten ansioiden nousun hidastumista yksityisellä sektorilla (koska palvelu- ja myyntityöntekijöiden ansiotaso on yksityisen sektorin keskimääräistä ansiotasoa alhaisempi).
Palkansaajarakenteen muutokset vaikuttavat eri tavoilla keskiansioiden kehitykseen eri työnantajasektoreilla ja toimialoilla. Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin julkaiseminen on yksi keino tuoda rakenteellisten muutosten vaikutusta esiin yleisessä ansiokehityksessä ja alakohtaisissa vertailuissa, kuten työnantajasektoreiden välisissä vertailuissa.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen palkat ja työvoimakustannukset -vastuualueella yritystilastot -yksikössä. Tehtäväalueena on ansiotasoindeksi ja työtaistelutilasto.