tk-icons
Sivuston näkymät

Artikkelit vuodelta 2015

Artikkeli
21.12.2015
Hanna Putkuri, Eero Savolainen

Pankkisektorin kyky kestää suuriakin tappioita on yksi rahoitusvakauden kulmakivistä. Hyvän tappionkantokyvyn turvaamiseksi pankeilla tulee olla riittävästi omaa pääomaa suhteessa kantamansa kokonaisriskin määrään. Finanssikriisin jälkeen pankeilta on vaadittu aiempaa enemmän korkealaatuisia omia varoja myös koko rahoitusjärjestelmän vakauden edistämiseksi.

 

Artikkeli
17.12.2015
Timo Nikander, Marjut Pietiläinen

Yksin asuvien määrä on noin kaksin­kertaistunut runsaassa kahdessa­kymmenessä vuodessa. Nuorten yksin asuminen on yleistynyt merkittävästi. Suurin osa yksin asuvista asuu Uudella­maalla, Pirkan­maalla ja Varsinais-Suomessa.

Artikkeli
15.12.2015
Satu Ojala, Pasi Pyöriä

Kotona tehdään yhä useammin ansiotyötä. Nykyisin jo kaksi viidestä palkansaajasta tekee joskus tai osittain päätyöhönsä liittyviä töitä kotona. Kokoaikaisesti kotona työskentelee kuitenkin vain prosentti palkansaajista.

Artikkeli
9.12.2015
Juha Honkkila

Omistusasuminen ja sen rahoittaminen velkarahalla on Suomessa yleistä. Alhaisen korkotason vallitessa kotitalouksien riski on suhteellisen pieni, mutta korkotason mahdollinen nousu, asuntovelan korkovähennyksen poisto ja työttömyyden kasvu lisäävät riskiä tulevaisuudessa.

Artikkeli
2.12.2015
Olli Savela

Kotitaloudet sekä julkis­yhteisöistä kunnat ja työeläke­rahastot ovat kasvattaneet nettovarallisuuttaan viime vuosina. Työeläkerahastojen varat ovat jopa kaksin­kertaistuneet 10 vuodessa, kirjoittaa Olli Savela.

Artikkeli
30.11.2015
Marjo Bruun

Vuosi tilasto­viraston perustamisen jälkeen, kun ensimmäinen kauppatilasto­katsaus oli julkaistu, senaattori J. V. Snellman kirjoitti katsauksen laatijalle: ”…sen kaltaiset tarkastelut eivät kuulu viralliseen tilastoon…" Mitä tilastojen tekeminen sitten on?

Artikkeli
25.11.2015
Veli-Matti Törmälehto

Varallisuuserot Suomessa ovat kasvaneet, mutta varallisuus ei ole meillä niin keskittynyttä kuin monessa muussa maassa. Suomessa tiedot varallisuuden jakautumisesta perustuvat nykyisin tulonjako­tilaston otokselle kerättyihin rekisteritietoihin, joita täydennetään eri menetelmin.

Artikkeli
30.10.2015
Hanna Sutela

Lapsiperheiden vanhemmat tekevät usein pitkiä työpäiviä kokopäivä­työssä. Perheen ja työn yhteensovittaminen aiheuttaakin monille ristiriitaisia tuntemuksia. Monet vanhemmat kokevat, että he laiminlyövät kotiasioita työn vuoksi.

Artikkeli
29.10.2015
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä

Työelämän hierarkian suuret linjat ovat muuttuneet ajan saatossa harmillisen vähän: miehet ovat edelleen enemmistönä niin yhteiskunnan johtotehtävissä kuin toisaalta työelämän ulkopuolella. Tasa-arvon mallimaassa on kirittävää molemmilla sukupuolilla.

Artikkeli
21.10.2015
Anna Pärnänen

Koulutuksesta ja ammatista riippumatta itsensätyöllistäjien tulotaso jää alhaisemmaksi kuin palkansaajilla. Joillakin aloilla kuten tietotyössä ja rakentamisessa itsensä­työllistäjien tulotaso saattaa muodostua korkeaksikin.

Artikkeli
14.10.2015
Antti Katainen

Jopa kolmannes ihmisten tekemistä töistä on vaarassa kadota Suomen työmarkkinoilta seuraavien vuosikymmenten aikana, mikäli ETLAn tekemät arviot käyvät toteen. Tietokoneis­tumisesta aiheutuvan työttömyyden uhka on suurin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

Artikkeli
6.10.2015
Kristiina Aalto, Juha Nurmela

Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet 1980-luvulta tähän päivään. Vaikka korkea­koulutetut ovat olleet muutosten airueita, emme kuitenkaan ole ruoka­kulttuuriltamme kahden kerroksen väkeä.

Artikkeli
1.10.2015
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä, Marjut Pietiläinen

Perheen ja johtajuuden yhdistäminen on miehille yhä helpompaa kuin naisille. Johtajina toimivat miehet ovat naisia useammin naimisissa ja heillä on keskimäärin enemmän lapsia kuin naisjohtajilla. Suurin osa naisjohtajista on silti perheellisiä.

Artikkeli
16.9.2015
Olli Pusa

Hallituksen ajaman kilpailukykyloikan voisi tehdä myös alentamalla eläkemaksuja. Eläkerahastojen ylijäämä on ollut viime vuosina 10 miljardin luokkaa. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, ja järjestelmä toimii lähes ilman rahastoja. Ketä varten rahastoja kerätään, kysyy pitkän linjan eläkeasiantuntija Olli Pusa kolumnissaan.

Artikkeli
18.8.2015
Anne Perälahti

SISU-mallia käytetään lainsäädännön ja erilaisten politiikka­vaihtoehtojen suunnittelun välineenä. Laajoja vero- ja sosiaaliturva­reformeja on käytännössä mahdotonta tehdä ilman simulointi­mallia.

Artikkeli
4.8.2015
Antti Katainen

Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvä tietotarve on laajaa, mutta vertailu­kelpoisia tietoja on vain vähän saatavissa. Tilapäisen ulkomaisen työvoiman rekisteröintiä ja tilastointia kehitetään parhaillaan.

Artikkeli
28.7.2015
Paula Koistinen-Jokiniemi

Monikansalliset yritykset eriyttävät toimintonsa maailman­laajuisesti, ja työvoima ja pääoma liikkuvat rajojen yli. Miten moni­mutkaisten globaali­talouden ilmiöiden kuuluisi kuvautua kansan­talouden tilinpidossa, ja mistä saadaan laadukasta tietoa kirjausten pohjaksi?

Artikkeli
18.6.2015
Samuli Rikama

Teollisuuden henkilöstöstä ulkomaisissa yrityksissä työskentelevien osuus on Suomessa aivan EU-maiden häntäpäätä. Kaupan alalla sijoitumme vähän paremmin, mutta selvästi verrokkimaita heikommin. Myös t&k-toimintamme on varsin kotikutoista.

Artikkeli
17.6.2015
Pekka Ruotsalainen

Suomen taloustilanne ja maahanmuuton syyt vaikuttavat ulkomaalais­taustaisten tulotasoon ja sen kehittymis­mahdollisuuksiin. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa ovat maahan pakolaisina tulleet.

Artikkeli
17.6.2015
Marja-Liisa Helminen

Suomen ulkomaalaistaustainen väestö on pohjois­maisessa vertailussa vielä pieni. Väkilukuun suhteutettuna jopa Islannissa on enemmän ulkomaalais­taustaisia kuin Suomessa. Ruotsi erottautuu liberaalilla maahan­muutto­politiikallaan muista Pohjoismaista.

Artikkeli
20.5.2015
Mari Ylä-Jarkko

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos on ollut muutaman kuukauden miinuksella. Kuitenkin Tilastokeskuksen julkistuksessa puhutaan inflaatiosta – pitäisikö puhua jo deflaatiosta?

Artikkeli
11.5.2015
Jari Nieminen

Aineistojen yhdistäminen on yksi tapa uudistaa ja tehostaa tilastointia. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kokemus rekisteriaineistoista tarjoaa iso data -aineistojen hyödyntämisessä etulyöntiaseman verrattuna maihin, joissa ollaan riippuvaisia kyselyaineistoista.

Artikkeli
4.5.2015
Marjo Bruun

Pahin hypetyspöly big datan, eli suomalaisittain ison datan, ympärillä on hiljalleen laskeutumassa ja tilalle on nousemassa tilastoinninkin kannalta mahdollisuuksia. Iso data tarjoaa vakavasti otettavan lisän tilastotuotannon modernisoimiseksi.

Artikkeli
29.4.2015
Topias Pyykkönen

Pääkaupunkiseudulla tehdään päivittäin yli miljoona työmatkaa. HSL:n Reittioppaan ja Tilastokeskuksen työssä­käynti­tilaston avulla on mahdollista laskea työmatkojen kesto julkisilla liikennevälineillä. Tyypillinen työmatka kestää julkisilla liikennevälineillä 34 minuuttia.

Artikkeli
29.4.2015
Pasi Piela

Iso data haastaa monessakin mielessä perinteistä tilastotietoa. Ylivoimaisin se on nopeutensa vuoksi. Perinteisen tilastotiedon vahvuuksia ovat tiedon ajallinen vertailtavuus ja edustavuus. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia tiedontuotannon muotoja hyödyttäviä etuja.

Artikkeli
29.4.2015
Martti Pykäri

Suomalaisten koti­talouksien varallisuus perustuu omistusasumiseen. Asuntojen hintojen nousu on taannut nettovarallisuuden kasvun viime vuosi­kymmeninä. Varallisuuden rakenteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvun aikana, vaikka sijoitusrahasto-osuuksien suosio onkin kasvanut.

Artikkeli
26.3.2015
Jari Kannisto, Topias Pyykkönen

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saavat tekevät töitä useimmiten työntekijä­ammateissa. Asiantuntija­tehtävissä työskentelevät ovat puolestaan muita useammin osa-aikaeläkkeellä. Vanhuus­eläkkeellä työskentelevät miehet toimivat useimmiten autonkuljettajina tai huoltotöissä, naiset hoiva-ammateissa ja myyntityössä.

Artikkeli
19.3.2015
Veli-Matti Törmälehto

Suomessa tulonjako on polarisoitunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pieni- ja suurituloisten väestöosuudet ovat kasvaneet ja keskituloisten osuus on pienentynyt. Tulonjaon merkityksen arviointi eriarvoisuuden kannalta edellyttää tulonjako­indikaattoreiden arvosidonnaista tarkastelua.

Artikkeli
16.3.2015
Leo Kolttola

Vähäisen talouskasvun ei tarvitse merkitä hyvinvoinnin rapautumista. Kanadalaisen taloustieteilijän laskelmissa niukka kasvu voikin edistää ihmisten ja luonnon parasta.

Artikkeli
4.3.2015
Olli Savela

Taloudellisen hyvinvoinnin mittarina bruttokansantuote ei ole paras mahdollinen. On olemassa vaihtoehtoisia mittareita, jotka ottavat huomioon mm. julkisesti rahoitetut hyvinvointi­palvelut ja palkattoman työn arvon. Myös tulonjaolla on suuri merkitys.

Artikkeli
27.2.2015
Ilkka Niiniluoto

Vuonna 1988 pitämässään tyylikkäässä esitelmässä 'Edistyksen myytti' akateemikko Georg Henrik von Wright totesi, että uudelle ajalle on ollut ominaista optimistinen usko välttämättömään, rajoittamattomaan ja ikuisesti jatkuvaan edistykseen.

Artikkeli
23.2.2015
Juha Honkkila

Toimeentulolla ja koetulla hyvinvoinnilla on selvä yhteys. Hyvin toimeentulevat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä elämäänsä ja heikosti toimeentulevat keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä. Tulojen riittävyydellä on kuitenkin keskeisempi merkitys kuin tulojen suuruudella.

Artikkeli
23.2.2015
Mika Maliranta

Työpaikkojen uudistuminen on nykykriisissä ollut selvästi vähäisempää kuin 1990-luvun alun laman yhteydessä. Monta heikosti tuottavaa työpaikkaa pitää vielä tuhoutua ja monta tuottavaa työpaikkaa syntyä tilalle, jotta Suomen talous nousisi kuopastaan.

Artikkeli
23.2.2015
Riitta Hanifi

Suomalaisten yksinolo on lisääntynyt. Yhtenä syynä tähän on yksinasumisen yleistyminen, mutta myös ajanvietto perheen kanssa on vähentynyt. Sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan välttämättä ole heikentynyt. Ennemminkin voidaan ajatella sosiaalisuuden järjestäytyvän uudella tavalla.

Artikkeli
23.2.2015
Sami Borg

Puoluejäsenten määrä on huvennut jo pitkään ja jäsenistöt harmaantuvat. Eduskuntavaaleissa äänestysprosenttien lasku on toistaiseksi pysähtynyt 70 prosentin tuntumaan. Yleisödemokratia voimistuu ja samalla kansalaisten yleinen kiinnostus politiikkaa kohtaan näyttää lisääntyneen.

Artikkeli
23.2.2015
Osmo Soininvaara

"On varsin ilmeistä, että vauraiden yhteiskuntien talouskasvu on jatkossa yhä enemmän laadullista ja yhä vähemmän määrällistä".

Artikkeli
12.2.2015
Samuli Rikama

Suomen talouskehitys on ollut viime vuodet vaisua, ja luvassakin on tuoreimpien luottamus­indikaattorien valossa parhaimmillaankin vain heikkoa kasvua. Voimakkaasti kasvuhakuiset ja aidosti kasvuun kykenevät ovat niitä yrityksiä, joiden varaan yritys­sektorimme kasvu ja odotukset pitkälti nojaavat.

Artikkeli
6.2.2015
Anu Uuttu

Palkansaajarakenteen muutokset vaikuttavat eri tavoilla ansioiden kehitykseen eri aloilla. Valtiolla asiantuntija­painotteisempien tehtävien osuuden kasvu on viime vuosina johtanut muita sektoreita nopeampaan keskiansioiden nousuun.