tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kasvuyritysten määrä lisääntyi

12.12.2013

Valopilkkuna Suomen talouden synkkien näkymien keskellä ovat tuoreet tiedot, jotka osoittavat kasvuyritysten määrän lisääntyneen viime vuosina.

Kasvuyritysten merkitys korostuu huonoina aikoina. Niistä toivotaan suunnan­näyttäjiä muuten aneemiseen talouteen. Menestystarinoille olisi nyt kysyntää. Tuoreiden tilastojen valossa kasvuyritysten määrä on kaudella 2009 – 2012 lisääntynyt selvästi edelliskaudesta ja ylitti 800 yrityksen rajan (Kuvio 1).

Kuvio 1: Kasvuyritysten ja nuorien kasvuyritysten määrä

Kuvio 1: Kasvuyritysten ja nuorien kasvuyritysten määrä. Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Kasvuyrityksiksi luetaan yritykset, joiden henkilöstö on kasvanut kolmen vuoden ajan vähintään 20 prosenttia vuositasolla ja joilla oli kasvujakson alussa vähintään 10 henkilöä (OECD:n määritelmä).

Kasvuyritysaineistoja tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että talouskehitys vuodesta 2008 eteenpäin on ollut varsin turbulentti. Osa kasvusta selittynee sillä, että kauden 2009 – 2012 alku osuu juuri finanssikriisin jälkeiseen vuoteen, jolloin useissa yrityksissä ja toimialoilla aloitettiin niin sanotusti pohjalta rajun pudotuksen jälkeen. Talouden kasvutrendi oli heti romahduksen jälkeen – kiitos useiden vakauttavien toimien – hyvässä vauhdissa mutta sakkasi nyt tarkasteltavan kasvukauden loppupuolella.

Erityisen kiinnostava kasvuyritysten osajoukko ovat nuoret, alle viisivuotiaat kasvuyritykset, joita Suomessa kasvukaudella 2009 – 2012 oli 150. Yritysten määrä on kasvanut selvästi edellisvuodesta, mutta on kuitenkin edelleen varsin vähäinen.

Näiden dynaamisten nuorten yritysten menestys edellyttää kilpailukykyistä, myyvää tuotekonseptia – oli se sitten valmistuksessa tai palveluissa. Alku­taipaleella yritysten menestystä ohjaa myös oikeisiin kohteisiin ja oikea-aikaisesti suunnatut yritystuet, jotka kannustavat uusien innovaatioiden lähteille.

Lisää henkilöstöä

Kasvuyritysten henkilöstön määrää kauden alussa ja lopussa on kuvattu eri kasvukausilla kuviossa 2. Vuonna 2012 päättyneellä kasvukaudella kasvu­yritykset työllistivät yli 100 000 henkilöä eli selvästi enemmän kuin edellisellä kaudella. Myös henkilöstön määrä kasvukauden alussa oli suurempi kuin aiemmin. Yhteensä henkilöstön lisäys oli yli 60 000.

Kuvio 2: Kasvuyritysten henkilöstö kasvukauden lopussa eri kasvuvauhdeilla

Kuvio 2: Kasvuyritysten henkilöstö kasvukauden lopussa eri kasvuvauhdeilla. Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Lukuja tulkittaessa on hyvä pitää mielessä, että suuri osa henkilöstön kasvusta tuli fuusioiden tai muiden yritysjärjestelyjen kautta.

Enemmän rakentamisen, vähemmän kaupan alalla

Perinteiset toimialat – kuten hallinto- ja tukipalvelut, teollisuus, rakentaminen – ovat yleisimpiä toimialoja myös kasvuyrityksille. Näillä toimialoilla oli noin puolet kasvuyrityksistä, reilut 15 prosenttia kullakin (Kuvio 3). Lisäksi kaupan alalla toimi noin 12 prosenttia kasvuyrityksistä.

Kuvio 3: Kasvuyritykset toimialoittain

Kuvio 3: Kasvuyritykset toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Ammatillinen toiminta koostuu useista liike-elämän palveluista, kuten mainospalvelut, tekninen palvelu, kirjanpito ja lakiasiat. Noin 10 prosenttia kasvuyrityksistä toimi näillä aloilla. Paljon huomiota poliittisessa päätöksen­teossa viime vuosina saanut informaatio- ja viestintäala vastasi noin 8 prosentista kasvuyrityksiä.

Kasvukauden 2009 – 2012 toimialarakenne on samankaltainen edelliskauteen verrattuna. Rakentamisen suhteellinen merkitys lisääntyi ja vastaavasti kaupan toimialalla kasvuyritysten määrä väheni.

Taustalla fuusioita ja aitoa kasvua

Kasvuyritysten taustatekijöitä kartoitettiin nyt toista kertaa tavoitteena selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kasvuun. Usein yritysten ripeän kasvun takaa löytyy yritysfuusio tai kuuluminen konserniin.

Fuusiotapauksessa yritykset voivat hetkessä moninkertaistaa henkilöstönsä. Konserniin kuuluvat yritykset voivat vastaavasti kasvaa nopeasti konsernin tehtävien sisäisten järjestelyjen kautta. Konserniyrityksillä on usein muitakin kasvua edesauttavia etuja, kuten organisaation valmiit jakelukanavat ja brändi, jotka helpottavat tuotteiden myyntiä.

Tasaisemman orgaanisen kasvun yrityksiä, jotka eivät kuulu konserniin tai jotka eivät ole olleet osallisina fuusioissa, kutsutaan kuviossa 4 aidon kasvun yrityksiksi. Tyypillisesti näiden yritysten kasvu on huomattavasti tasaisempaa ja alhaisemmalla tasolla kuin yritysfuusioiden kautta tapahtuva kasvu.

Kuvio 4: Kasvun taustatekijät, osuus kasvuyrityksistä

Kuvio 4: Kasvun taustatekijät, osuus kasvuyrityksistä. Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Aidon kasvun yrityksiä on lukumääräisesti vähän yli puolet kaikista kasvuy­rityksistä. Nämä vastaavat kuitenkin vain noin 20 prosentista kasvu­yritysten henkilöstön kasvusta. Kasvukauden alussa 2009 aidon kasvun yritykset työllistivät noin 9 000 henkilöä ja kauden lopussa 2012 reilut 22 000 henkilöä.

Fuusioyritysten osuus kasvuyrityksistä oli kasvukaudella 2009 – 2012 noin 17 prosenttia. Nämä kuitenkin työllistivät 40 prosenttia kasvuyritysten henkilöstöstä kasvukauden lopulla. Konserniin kuuluvien kotimaisten yritysten osuus kasvuyrityksistä (24 %) ja henkilöstöstä (28 %) oli myös merkittävä.

 

Kirjoittaja työskentelee Työ- ja elinkeinoministeriön Elinkeino ja innovaatio-osastolla ekonomistina.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit