Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Yksityisen sektorin ansiot: Teollisuudessa palvelualoja isommat tienestit

4.10.2017

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaiset määritellään kolmeen yleisimpään ryhmään: erityisasiantuntijoihin, asiantuntijoihin ja muihin[1].

Vuonna 2016 erityisasiantuntijoiden mediaanipalkka oli palvelualoilla 4 142 euroa ja teollisuudessa 4 569 euroa kuukaudessa. Asiantuntijat ansaitsivat palvelualoilla 3 293 euroa ja teollisuudessa 3 536 euroa.

Muihin ammattiryhmiin luokiteltujen ansiot olivat palvelualoilla 2 434 ja teollisuudessa 2 786 euroa. Myös samaan yksittäiseen ammattiryhmään luokitellut tai saman koulutuksen suorittaneet ansaitsevat teollisuudessa keskimäärin enemmän kuin palvelualoilla.

Kuvio 1. Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan mediaaniansiot teollisuudessa ja palvelualoilla sukupuolen mukaan 2016

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan mediaaniansiot teollisuudessa ja palvelualoilla sukupuolen mukaan 2016

Lähde: Tilastokeskus, yksityksen sektorin kuukausipalkka-aineisto

Vertailu ei sisällä johtajien tai alkutuotannon toimialoilla työskentelevien ansioita, sillä yksityisen sektorin aineisto ei johtajien osalta ole täysin kattava. Tarkastelu perustuu vuoden 2016 tilastoaineistoon, joka kattaa 94 prosenttia yksityisen sektorin koko kuukausipalkka-aineistosta. Ansioita tarkasteltaessa on käytetty mediaaniansioita.

Palvelualoilla toimivista kuukausipalkkaisista reilu puolet (55 %) on naisia. Teollisuudessa naisten osuus on huomattavasti pienempi, alle kolmasosa (31 %). Naiset ansaitsivat palvelualoilla 81 prosenttia miesten ansioista ja teollisuusaloilla 84 prosenttia. Palvelualoilla miesten mediaaniansio oli 3 385 euroa ja naisten 2 728 euroa vuonna 2016. Teollisuudessa miesten mediaaniansiot olivat 3 766 ja naisilla 3 160 euroa.

Teollisuudessa korkeampi koulutus ja erilainen ammattirakenne

Yleisin koulutus yksityisen sektorin palvelualoilla toimivilla kuukausipalkkaisilla on keskiasteen tutkinto, joka on reilulla kolmanneksella (37 %). Teollisuuden kuukausipalkkaisilla yleisin koulutus on alempi korkeakoulututkinto, lähes kolmasosalla (31 %). Koulutusrakenne ei muilta osin eroa toisistaan merkittävästi.

Korkeakouluasteen tasoinen tutkinto eli vähintään ammattikorkeakoulututkinto on joka toisella teollisuuden kuukausipalkkaisista ja 40 prosentilla palvelualojen kuukausipalkkaisista. Teollisuusaloilla korkeampaan koulutustasoon vaikuttaa huomattavasti se, että teollisuusaloilla suuri osa palkansaajista, etenkin alemman tason koulutuksen suorittaneista, on tuntipalkkaisia.

Teollisuusalojen korkeammat palkat johtuvat osin erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Saman koulutusasteen suorittaneiden palkat ovat säännönmukaisesti korkeammat teollisuudessa kuin palvelualoilla, joten kyse on alaan liittyvistä eroista.

Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ansiot olivat palvelualoilla 4 033 euroa ja teollisuudessa 4 471 euroa kuukaudessa. Keskiasteen suorittaneiden ansiot palvelualoilla olivat 2 527 ja teollisuudessa 3 057 euroa.

Kuvio 2. Yksityisen sektorin palvelu- ja teollisuusalojen kuukausipalkkaisten mediaaniansiot koulutusasteen mukaan 2016

Yksityisen sektorin palvelu- ja teollisuusalojen kuukausipalkkaisten mediaaniansiot koulutusasteen mukaan 2016

Lähde: Tilastokeskus, yksityisen sektorin kuukausipalkka-aineisto

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla miehillä on korkeampi koulutus kuin naisilla: miehistä 51 prosenttia ja naisista 46 prosenttia on suorittanut vähintään ammattikorkeakoulututkinnon. Miehillä on yleisimmin tekniikan alan ja naisilla kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen alan koulutus.

Tekniikan alan koulutus on tyypillisin teollisuuden toimialoilla, 58 prosentilla kuukausipalkkaisista. Viidesosalla on kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus. Miehillä tekniikan alan koulutus on selvästi yleisempi (73 %) kuin naisilla (26 %). Lähes puolella naisista (45 %) on kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus.

Palvelualoilla koulutusaloittaiset erot ovat pienemmät. Lähes kolmasosalla (29 %) on kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus ja viidesosalla tekniikan koulutus (20 %). Myös palvelualoilla miehillä yleisin on tekniikan alan koulutus (38 %), kun taas naisilla kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen koulutus (36 %).

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisissa on paljon merkonomeja ja tradenomeja. Liiketalouden merkonomin opistotutkinnon suorittaneilla oli palvelualoilla 5 prosenttia pienemmät ansiot kuin teollisuudessa. Liiketalouden tradenomin AMK-tutkinnon suorittaneiden ansiot olivat 4 prosenttia pienemmät palvelualoilla vuonna 2016 (taulukko 1).

Taulukko 1. Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansioita palvelualoilla ja teollisuudessa vuonna 2016 tutkinnoittain

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansioita palvelualoilla ja teollisuudessa vuonna 2016 tutkinnoittain

Lähde: Tilastokeskus, yksityisen sektorin kuukausipalkka-aineisto

Saman ammattiryhmän sisällä alakohtaisia eroja

Palvelu- ja teollisuusaloilla on palkkaeroja myös samaan ammattiluokituksen ryhmään luokiteltujen välillä. Esimerkiksi ammattiryhmään ”myyjät” luokitellut ansaitsivat 16 prosenttia vähemmän palvelualoilla kuin teollisuudessa.

Työtehtävissä on alakohtaisia eroja, jotka selittävät asiaa. Palvelualojen myyjistä suurin osa on vähittäiskaupan, kuten ruokakauppojen, kuukausipalkkaisia myyjiä. Teollisuustoimialojen myyjät työskentelevät useimmiten vaatteiden, ruokien ja juomien valmistuksen toimialoilla.

Rakentamisen asiantuntijat ansaitsevat palvelualoilla ja teollisuudessa lähes saman verran. Palvelualoilla heitä on erityisesti arkkitehti- ja insinööripalvelujen toimialalla, kun taas teollisuudessa rakentamisen toimialoilla.

Taulukkoon 2 on poimittu molemmille aloille yleisiä ammattiryhmiä (Ammattiluokitus 2010 nelinumerotaso) ja niiden palkkoja.

Taulukko 2. Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansioita palvelualoilla ja teollisuudessa vuonna 2016 ammattiryhmittäin

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten ansioita palvelualoilla ja teollisuudessa vuonna 2016 ammattiryhmittäin

Lähde: Tilastokeskus, yksityisen sektorin kuukausipalkka-aineisto

Naisten ja miesten palkkaero saman ammattiryhmän sisällä oli teollisuudessa suurempi kuin palvelualoilla. Mediaaniansioilla mitaten naisten kuukausiansiot olivat 10 ja keskiarvolla mitaten 11 prosenttia pienemmät kuin saman ammattiryhmän miehillä. Palvelualoilla naisten mediaaniansiot olivat 6 ja keskiansiot 8 prosenttia pienemmät kuin saman ammattiryhmän miehillä.

Myyjät-ammattiryhmän palkansaajista tulee yksityisen sektorin kuukausipalkkatilastoon vain noin puolet, sillä työntekijöissä on paljon osa-aikaisia ja tilastossa huomioidaan vain kokoaikaiset palkansaajat[2]. Tilastoa tulkittaessa onkin huomioitava osa-aikaisten palkansaajien puuttuminen erityisesti niiden alojen kohdalla, joissa osa-aikaisten määrä on huomattava.

Tilaston ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio kuukaudessa. Säännöllinen viikkotyöaika vaihtelee, mutta vaihtelu on sen verran pientä, ettei se vaikuta oleellisesti kuukausipalkkaisten palkkaeroihin. Säännöllisen työajan ansio sisältää kuukausipalkan, työaikalisät, luontaisetujen verotusarvon ja provision/myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Ylitöiden ja tulospalkkioiden osuutta ei lasketa käsitteeseen mukaan.

Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon kootaan ja yhdenmukaistetaan eri sektoreiden palkkatiedot, jolloin tiedot saadaan vertailukelpoisiksi toisiinsa nähden. Palkkarakennetilastossa on myös osa-aikaiset palkansaajat mukana.

__________________________________________

Yksityisen sektorin kuukausi­palkkaisista 74 prosenttia palvelualoilla

Jos yksityisen sektorin palkansaajat määritellään työnantajan päätoimialan mukaan, palvelualoilla on 520 588 eli 74 prosenttia kuukausipalkkaisista yksityisen sektorin palkansaajista. Teollisuudessa kuukausipalkkaiset edustavat vähemmistöä, sillä heitä on vain 20 prosenttia, 142 859 henkilöä. Tämä johtuu siitä, että suuri osa työntekijöistä on tuntipalkkaisia.

Teollisuuteen on tässä määritelty seuraavien toimialojen kokoaikaiset kuukausipalkkaiset: (B) kaivostoiminta ja louhinta, (C) teollisuus, (D) Sähkö-, kaasu-, ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, (E) Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito sekä (F) rakentaminen.

Muut toimialat on määritelty palvelualoihin, pois lukien maatalous, metsätalous ja kalatalous, jotka on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi tarkastelusta on jätetty ulkopuolelle ammattiryhmä 1 Johtajat, jonka tiedot tilastossa eivät ole täysin kattavat.

Tilastokeskuksella on tiedot yritysten päätoimialoista ja toimipaikkojen toimialoista. Tarkan toimialan mukainen tarkastelu on ongelmallista, sillä yritykset saattavat edustaa useaa eri toimialaa ja esimerkiksi päätoimiala voi vaihtua, vaikka yrityksen toiminta pysyisi pitkälti ennallaan.

__________________________________________

Ammattirakenteen erot selittävät sukupuolten välisiä palkkaeroja

Yksityisellä sektorilla kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan mediaaniansio oli 3 193 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Miesten mediaaniansiot olivat 3 620 ja naisten 2 821 euroa. Keskiansiot olivat puolestaan 3 596 euroa, miehillä 4 004 ja naisilla 3 167 euroa. Yksityisen sektorin kokoaikaisista kuukausipalkkaisista 51 prosenttia on miehiä ja 49 prosenttia naisia.

Yksityisellä sektorilla työskentelevät kuukausipalkkaiset jakautuvat eri ammattiryhmiin siten, että asiantuntijoina työskentelee 31 prosenttia, erityisasiantuntijoina 26 prosenttia ja palvelu- ja myyntityössä 19 prosenttia palkansaajista.

Jakautuminen eri ammattiryhmiin vaihtelee sukupuolen mukaan. Miehistä suurempi osa toimii asiantuntijatehtävissä, kun taas naisia työskentelee asiantuntijatehtävien lisäksi paljon myös palvelu- ja myyntityössä sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyössä.

Kuvio. Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten naisten ja miesten jakautuminen eri ammattiluokkiin 2016

Lähde: Tilastokeskus, yksityisen sektorin kuukausipalkka-aineisto

Miesten ja naisten ammattirakenteen erot vaikuttavat pitkälti sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Vuonna 2016 naisten kuukausiansiot olivat keskiansioilla mitaten 79 prosenttia miesten ansioista ja mediaaniansioilla laskien 78 prosenttia. Palkkaero on reilun kymmenen vuoden aikana kaventunut muutamia prosentteja.

Samaan ammattiluokituksen ryhmään (sama ammattiluokituksen 4-numerotaso) lukeutuvien miesten ja naisten palkkaero oli keskimäärin 8 prosenttia keskiansioiden perusteella ja 7 prosenttia mediaaniansioiden mukaan.

Yksityisen sektorin ammattiryhmittäisiä palkkoja tarkasteltaessa on muistettava, että esimerkiksi tilastossa mukana olevat opettajat tai sairaanhoitajat edustavat vain osaa omasta ammattiryhmästään, sillä suuri osa edellä mainituista työskentelee julkisella sektorilla.

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilasto kuvaa noin 700 000 kokoaikaisen palkansaajan ansioita[3]. Tilaston ulkopuolelle jääviä osa-aikaisia kuukausipalkkaisia on lähtöaineistossa alle viidesosa. Muita ulkopuolelle jääviä ryhmiä ovat ylimpään johtoon kuuluvat sekä suurin osa alle viiden hengen yrityksissä työskentelevistä.

Tuntipalkkaisia työntekijöitä on yksityisellä sektorilla noin 320 000. Tuntipalkkatilastoon otetaan myös osa-aikaiset mukaan.

Suomen kahdesta miljoonasta palkansaajasta noin 1,4 miljoonaa työskentelee yksityisellä sektorilla kuukausi- tai tuntipalkkaisina. Kuntasektorilla palkansaajia on noin 410 000 ja valtiolla 72 000.

Eri sektorien palkkatilastot yhdistävä palkkarakennetilasto vuodelta 2016 julkistettiin 21.9.2017. Vuoden 2017 sektorikohtaiset palkkatiedot julkistetaan touko – elokuussa 2018.

__________________________________________

 

Heli Udd työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

Tilastokeskus julkistaa yksityisen sektorin palkkoja ammattiluokittain. Näitä koko yksityisen sektorin kattavia tietoja on saatavilla tilastojulkistuksen tietokantataulukoista. Ammattiluokkia voi etsiä Ammattiluokitus 2010 -sivulta. Kustakin ammattiryhmästä löytyy myös tarkempi kuvaus, jossa on kerrottu työtehtävistä. Palvelualojen ja teollisuuden ansioita tarkastellaan myös Yksityisen sektorin kuukausipalkat 2016 -julkistuksessa.

 


[1] Muut-ryhmä sisältää yksityisen sektorin kuukausipalkkaiset, jotka on luokiteltu seuraaviin Ammattiluokitus 2010:n pääluokkiin: 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät, 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym., 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät, 9 Muut työntekijät. Taulukon tiedoissa ei ole mukana myöskään johtajia.

[2] Kokoaikaisiksi on määritelty ne, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta.

[3] Kuukausipalkkatilasto sisältää myös jonkin verran tuntipalkkaisia kokoaikaisia työntekijöitä. Vuoden 2016 aineistossa heitä oli noin 15 000, joista 8 000 työskenteli kaupan alalla.

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
9.9.2020
Jere Immonen, Hanna Sutela

Kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen ympäristö sekä työn intensiivisyys näyttävät työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kannalta merkittävämmiltä tekijöiltä kuin työaikajoustot ja työympäristön fyysiset tekijät. Profiloitujen ryhmien väliset erot työtyytyväisyydessä, hyvinvoinnissa ja oirehtimisessa selittyvät todellisilla eroilla työoloissa.

Blogi
17.6.2020
Sampo Pehkonen

Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna Tilasto­keskuksen ennakko­tietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkka­tulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellis­vuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo touko­kuussa. 

tk-icons