Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ruotsin ja Suomen ammattirakenteissa paljon samaa – silti yllättäviäkin eroja löytyy

13.9.2018

Ruotsissa terveydenhuollon alalla työskentelevien miesten osuus palkansaajista on yli kolminkertainen Suomeen verrattuna. Johtaja-asemassa olevia yrittäjiä on puolestaan Suomessa huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.

Ruotsissa oli kaikkiaan 4 283 017 ja Suomessa 1 999 520 palkansaajaa vuonna 2015. Ruotsissa yrittäjinä toimi puolestaan 299 151 ja Suomessa 233 911 henkilöä vuonna 2015.

Tarkastelen tässä artikkelissa 18–64-vuotiaiden palkansaajien ja 18–74-vuotiaiden yrittäjien ammatti­rakenteita Ruotsissa ja Suomessa vuonna 2015: ammattien jakautumista pääluokkatasolla, ammatti­ryhmittäin ja yleisimpien ammattien osalta.

Artikkeli pohjautuu suomalaisen Ammattiluokitus 2010:n (AML 2010) ja ruotsalaisen Standard för svensk yrkes­klassificering 2012:n (SSYK 2012) yhteneviin ammatti­luokituksiin kolmella eri luokitustasolla. Eri luokitustasoja vastaavat artikkelissa seuraavat käsitteet: Pääluokka: luokitusten 1-numerotaso, Ammattiryhmä: luokitusten 2-numerotaso ja Ammatti: luokitusten 4-numerotaso.

Tarkastelussa 231 558 ruotsalaisen palkansaajan ammatti jäi tuntemattomaksi. Suomessa ammatti oli luokiteltu tuntemattomaksi 73 969 palkansaajan tapauksessa. Yrittäjien ammateista tuntemattomia oli Ruotsissa 63 220 ja Suomessa 27 153. Tuntemattomien lukumäärä on otettu huomioon kaikissa artikkelissa esiintyvissä tilastoissa, sillä niiden poistaminen olisi vaikuttanut muiden ammattien osuuksiin vääristäen.

Yli viidennes kaikista palkansaajista kuului sekä Ruotsissa että Suomessa erityis­asiantuntijoiden, samoin kuin palvelu- ja myynti­työntekijöiden pääluokkiin vuonna 2015. Lähes yhtä suuri osuus palkansaajista oli Suomessa asiantuntijoita. Ruotsissa asiantuntijoiden pääluokkaan kuuluvien palkansaajien osuus oli pienempi kuin Suomessa.

Johtajien osalta tilanne oli päinvastainen: johtajien osuus kaikista palkansaajista oli Ruotsissa yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Eroja on havaittavissa myös pienemmissä pääluokissa, kuten sotilaiden pääluokassa, johon Suomessa lukeutui suurempi osuus palkansaajista kuin Ruotsissa.

Taulukko 1. Ammattien jakautuminen pääluokkiin 2015, 18–64-vuotiaat palkansaajat, lkm ja % palkansaajista

Pääluokka

Ruotsi, lkm

Ruotsi, %

Suomi, lkm

Suomi, %

2 Erityisasiantuntijat

974 140

22,74

415 377

20,77

5 Palvelu- ja myyntityöntekijät

939 355

21,93

412 170

20,61

3 Asiantuntijat

553 756

12,93

379 089

18,96

7 Rakennus-, korjaus- ja valmistus­työntekijät

385 143

8,99

189 548

9,48

4 Toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijät

347 562

8,11

129 804

6,49

8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät

298 163

6,96

167 150

8,36

1 Johtajat

277 035

6,47

61 047

3,05

9 Muut työntekijät

233 193

5,44

145 575

7,28

6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.

33 407

0,78

17 797

0,89

0 Sotilaat

9 705

0,23

7 994

0,40

X Tuntemattomat

231 558

5,41

73 969

3,70

Yhteensä

4 283 017

100

1 999 520

100

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Paljon miespalkansaajia asiantuntijatehtävissä  

Erityisasiantuntijoiden pääluokkaan lukeutui suhteellisesti eniten miespalkansaajia: Ruotsissa hieman alle ja Suomessa hieman yli viidennes.

Suomessa sekä erityisasiantuntijoiden että asiantuntijoiden osuus miespalkansaajista oli suurempi kuin Ruotsissa, samoin kuin rakennus-, korjaus- ja valmistus­työntekijöiden, prosessi- ja kuljetus­työntekijöiden sekä sotilaiden.

Vastaavasti Ruotsissa johtajien sekä toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijöiden pääluokkiin lukeutuvien miespalkansaajien osuudet olivat selvästi suuremmat kuin Suomessa.

Taulukko 2. Ammattien jakautuminen pääluokkiin 2015, 18–64-vuotiaat miespalkansaajat, lkm ja % miespalkansaajista

Pääluokka

Ruotsi, lkm

Ruotsi, %

Suomi, lkm

Suomi, %

2 Erityisasiantuntijat

387 063

17,73

193 016

20,30

7 Rakennus-, korjaus- ja valmistus­työntekijät

360 997

16,54

174 251

18,32

3 Asiantuntijat

324 747

14,88

144 113

15,15

5 Palvelu- ja myyntityöntekijät

273 622

12,53

112 311

11,81

8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät

250 664

11,48

135 418

14,24

1 Johtajat

173 301

7,94

41 878

4,40

4 Toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijät

133 087

6,10

35 584

3,74

9 Muut työntekijät

102 945

4,72

59 342

6,24

6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.

23 143

1,06

10 348

1,09

0 Sotilaat

8 855

0,41

7 694

0,81

X Tuntemattomat

144 626

6,62

37 009

3,89

Yhteensä

2 183 050

100

950 964

100

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Naispalkansaajia eniten palvelu- ja myyntityöntekijöinä

Palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä erityisasiantuntijoiden pääluokkiin lukeutui selvästi eniten, kumpaankin lähes kolmannes, naispalkansaajista Ruotsissa. Myös Suomessa palvelu- ja myynti­työntekijöiden osuus naispalkansaajista oli lähes samalla tasolla kuin Ruotsissa.

Erityisasiantuntijoiden pääluokkaan kuuluvien osuus kaikista naispalkansaajista oli Suomessa selvästi pienempi kuin Ruotsissa, vain noin viidennes. Asiantuntijoiden pääluokkaan kuuluvien osuus oli sitä vastoin Suomessa yli kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna, mistä johtuen naisasiantuntijoita oli Suomessa myös absoluuttisesti enemmän kuin Ruotsissa.

Suomessa oli suhteellisesti hieman enemmän naispalkansaajia myös prosessi- ja kuljetus­työntekijöiden, rakennus-, korjaus- ja valmiste­työntekijöiden sekä maanviljelijöiden ja metsä­työntekijöiden pääluokissa.

Vastaavasti Ruotsissa etenkin naisjohtajien, mutta myös palvelu- ja myynti­työntekijöiden sekä toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijöiden osuus oli suurempi kuin Suomessa. Naissotilaiden osuus naispalkansaajista oli molemmissa maissa samaa tasoa.

Taulukko 3. Ammattien jakautuminen pääluokkiin 2015, 18–64-vuotiaat naispalkansaajat, lkm ja % naispalkansaajista

Pääluokka

Ruotsi, lkm

Ruotsi, %

Suomi, lkm

Suomi, %

5 Palvelu- ja myyntityöntekijät

665 733

31,70

299 859

28,60

2 Erityisasiantuntijat

587 077

27,96

222 361

21,21

3 Asiantuntijat

229 009

10,91

234 976

22,41

4 Toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijät

214 475

10,21

94 220

8,99

9 Muut työntekijät

130 248

6,20

86 233

8,22

1 Johtajat

103 734

4,94

19 169

1,83

8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät

47 499

2,26

31 732

3,03

7 Rakennus-, korjaus- ja valmistyöntekijät

24 146

1,15

15 297

1,46

6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym.

10 264

0,49

7 449

0,71

0 Sotilaat

850

0,04

300

0,03

X Tuntemattomat

86 932

4,14

36 960

3,52

Yhteensä

2 099 967

100

1 048 556

100

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Hoivapalvelut ja terveydenhuolto työllistävin ammattiryhmä 

Sekä Ruotsissa että Suomessa vuoden 2015 yleisin ammattiryhmä koostui hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöistä. Ruotsissa kyseiseen ammattiryhmään kuuluvien osuus kaikista palkansaajista oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Selviä eroja on havaittavissa toisaallakin.

Siinä missä esimerkiksi terveydenhuollon erityis­asiantuntijoiden ammattiryhmä oli Ruotsin viidenneksi suurin ammattiryhmä, se edusti Suomessa vasta 21:nneksi yleisintä ammattiryhmää. Myös toimisto­työntekijöiden ammattiryhmä oli Ruotsissa selvästi suurempi kuin Suomessa. Sitä vastoin myyjien ja kauppiaiden ammattiryhmä oli Suomessa suhteellisesti suurempi kuin Ruotsissa.

Taulukko 4. Palkansaajien 10 yleisintä ammattiryhmää Ruotsissa ja samojen ammattiryhmien yleisyys Suomessa 2015, 18–64-vuotiaat palkansaajat, lkm ja % palkansaajista
10 yleisintä
palkansaajien
ammattiryhmää
Ruotsissa
Ruotsi,
lkm
Ruotsi,
%
Yleisyys
Suomessa
(sijoitus)
Suomi,
lkm
Suomi,
%
1. 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 534 444 12,48 1. 158 828 7,94
2. 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 295 657 6,9 3.  132 415 6,62
3. 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 292 091 6,82 4.  123 874 6,2
4. 52 Myyjät, kauppiaat ym. 245 214 5,73 2.  144 719 7,24
5. 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 183 876 4,29 21. 32 671 1,63
6. 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat  172 642 4,03 9.  74 132 3,71
7.  41 Toimistotyöntekijät 172 515 4,03 19.  43 847 2,19
8. 71 Rakennustyötekijät ym. (pl. sähköasentajat) 158 159 3,69 14.  66 184 3,31
9. 72 Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat 141 868 3,31 11.  71 273 3,56
10. 83 Kuljetustyöntekijät 139 776 3,26 8.  74 798 3,74
 XX Tuntemattomat 231 558 5,41 73 969 3,7

Palkansaajien 10 yleisimmän ammattiryhmän joukkoon lukeutuivat Suomessa lisäksi (32) terveyden­huollon asiantuntijat (5:nneksi yleinen; 99 421; 4,97 %), (21) luonnon­tieteiden ja tekniikan erityis­asiantuntijat (6:nneksi yleinen; 87 094; 4,36 %), (51) palvelu­työntekijät (7:nneksi yleinen; 86 447; 4,32 %) ja (81) prosessi­työntekijät (10:nneksi yleinen; 71 993; 3,60 %).

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik;

Lähihoitajan ja myyjän ammatit olivat molemmissa maissa palkansaajien kaksi yleisintä ammattia. Myös toimisto- ja laitossiivoojat, myyntiedustajat sekä lastenhoito­työntekijät lukeutuivat sekä Ruotsissa että Suomessa kymmenen eniten palkansaajia työllistävän ammatin joukkoon.   

Ruotsissa hoivapalvelun ja terveydenhuollon työt kelpasivat miehillekin 

Rakennustyöntekijöiden sekä liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden ammattiryhmät olivat kaksi miespalkansaajien yleisintä ammattiryhmää Ruotsissa. Suomessa miespalkansaajien yleisimmät ammattiryhmät olivat puolestaan kuljetus­työntekijöiden ammattiryhmä sekä konepaja- ja valimo­työntekijöiden sekä asentajien ja korjaajien ammattiryhmä.

Miespalkansaajien kolmanneksi yleisin ammattiryhmä oli Suomessa luonnontieteiden ja tekniikan erityis­asiantuntijoiden ammattiryhmä. Ruotsissa siihen lukeutui selvästi pienempi osuus miespalkansaajista kuin Suomessa.

Merkittävä ero on havaittavissa hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden kohdalla. Heidän osuutensa miespalkansaajista oli Ruotsissa yli kolminkertainen Suomeen verrattuna. 

Taulukko 5. Miespalkansaajien 10 yleisintä ammattiryhmää Ruotsissa ja samojen ammattiryhmien yleisyys Suomessa 2015, 18–64-vuotiaat palkansaajat, lkm ja % miespalkansaajista
10 yleisintä
miespalkansaajien
ammattiryhmää
Ruotsissa
Ruotsi,
lkm
Ruotsi,
%
Yleisyys
Suomessa
(sijoitus)
Suomi,
lkm 
Suomi,
%
1. 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) 153 356 7,02 4. 62 361 6,56
2. 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 151 175 6,92 7.  48 632 5,11
3. 72 Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat 131 446 6,02 2.  68 366 7,19
4. 83 Kuljetustyöntekijät 127 879 5,86 1.  69 809 7,34
5. 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat 98 759 4,52 5.  54 835 5,77
6. 52 Myyjät, kauppiaat ym.  92 590 4,24 8.  45 432 4,78
7. 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat 89 638 4,11 3.  66 058 6,95
8. 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 88 412 4,05 23.  12 315 1,3
9. 81 Prosessityöntekijät 82 153 3,76 6.  50 856 5,35
10.  25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat 81 629 3,74 11.  34 472 3,62
XX Tuntemattomat 144 626 6,62 37 009 3,89

Miespalkansaajien 10 yleisimmän ammattiryhmän joukkoon lukeutuivat Suomessa lisäksi (93) teollisuuden ja rakentamisen avustavat työtekijät (9:nneksi yleinen; 37 573; 3,95 %) ja (51) palvelutyöntekijät (10:nneksi yleinen; 36 559; 3,84 %).

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Myyjän ammatti oli sekä Ruotsissa että Suomessa yleisin miespalkansaajien ammateista. Kymmenen yleisimmän miespalkansaajan ammatin joukkoon kummassakin maassa lukeutuivat myös myyntiedustajan, kuorma-autojen ja erikois­ajoneuvojen kuljettajan, talonrakentajan, sovellus­suunnittelijan, kiinteistöhuollon työntekijän sekä moottori­ajoneuvojen asentajan ja korjaajan ammatit.   

Hoivaa, opetusta ja myyntiä – perinteet vahvoilla naispalkansaajien keskuudessa  

Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden ammattiryhmään lukeutui Ruotsissa yli viidennes naispalkansaajista eli lähes puoli miljoonaa naista. Vaikka kyseinen ammattiryhmä oli myös Suomessa kaikista yleisin ammattiryhmä naispalkansaajien keskuudessa, sen osuus suhteessa muihin ammatti­ryhmiin ei ollut yhtä hallitseva kuin Ruotsissa.

Myös terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden osuus naispalkansaajista oli Ruotsissa huomattavasti suurempi kuin Suomessa, samoin toimisto­työntekijöiden. Suomessa oli vastaavasti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti enemmän siivoojia, kotiapulaisia ja muita puhdistus­työntekijöitä sekä suhteellisesti enemmän palvelu­työntekijöitä kuin Ruotsissa. 

Taulukko 6. Naispalkansaajien 10 yleisintä ammattiryhmää Ruotsissa ja samojen ammattiryhmien yleisyys Suomessa 2015, 18–64-vuotiaat palkansaajat, lkm ja % naispalkansaajista
10 yleisintä
naispalkansaajien
ammattiryhmää
Ruotsissa
Ruotsi,
lkm
Ruotsi,
%
Yleisyys
Suomessa
(sijoitus)
Suomi,
lkm
Suomi,
%
1.  53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 446 032 21,24 1.  146 513 13,97
2.  23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 214 307 10,21 3.  90 334 8,62
3.  52 Myyjät, kauppiaat ym. 152 624 7,27 2.  99 287 9,47
4.  22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat 145 636 6,94 13.  23 296 2,22
5.  33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat 144 482 6,88 5.  83 783 7,99
6.  41 Toimistotyöntekijät  141 615 6,74 11.  35 614 3,4
7.  24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat  101 081 4,81 9.  41 766 3,98
8.  26 Lainopilliset, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijat  61 739 2,94 10.  35 955 3,43
9.  91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntekijät 57 792 2,75 6. 57 921 5,52
10.  51 Palvelutyöntekijät 55 151 2,63 7.  49 888 4,76
 XX Tuntemattomat 86 932 4,14 36 960 3,52

Naispalkansaajien 10 yleisimmän ammattiryhmän joukkoon lukeutuivat Suomessa lisäksi (32) terveydenhuollon asiantuntijat (4:nneksi yleinen; 89 364; 8,52 %) ja (34) lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat (8:nneksi yleinen; 42 374; 4,04 %).

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Lähihoitajan ammatti oli sekä Ruotsissa että Suomessa naispalkansaajien yleisin ammatti. Naispalkansaajien toiseksi yleisin ammatti Suomessa ja kolmanneksi yleisin ammatti Ruotsissa oli myyjän ammatti. Molemmissa maissa kymmenen yleisimmän ammatin joukossa edustettuina olivat myös kodinhoitajat, sairaanhoitajat, lastenhoito­työntekijät, toimisto- ja laitossiivoojat sekä peruskoulun opettajat.  

Yrittäjyys painottuu maanviljelyyn, eläinten­kasvatukseen ja metsätöihin

Ruotsissa yrittäjinä toimi 299 151 ja Suomessa 233 911 henkilöä vuonna 2015. Yrittäjien osuus työllisistä eli 18–64-vuotiaiden palkansaajien ja 18–74-vuotiaiden yrittäjien yhteenlasketusta määrästä oli Ruotsissa 6,53 prosenttia ja Suomessa 10,47 prosenttia.

Kuvio 1. Palkansaajien (18–64-vuotiaat) ja yrittäjien (18–74-vuotiaat) osuudet työllisistä 2015, %
Kuvio 1. Palkansaajien (18–64-vuotiaat) ja yrittäjien (18–74-vuotiaat) osuudet työllisistä 2015, %
Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Lähes viidennes yrittäjistä lukeutui maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden pääluokkaan sekä Ruotsissa että Suomessa vuonna 2015. Lisäksi molemmissa maissa yrittäjyys keskittyi paljolti palvelu- ja myyntityön sekä ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyön pariin.

Suomessa oli sekä suhteellisesti että absoluuttisesti enemmän prosessi- ja kuljetus­työntekijöiden pääluokkaan kuuluvia yrittäjiä, Ruotsissa puolestaan toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijöiden sekä muiden työntekijöiden pääluokkia edustavia yrittäjiä.

Huomattava ero on havaittavissa myös johtajien pääluokassa, johon lukeutui Suomessa sekä suhteellisesti että absoluuttisesti selvästi enemmän yrittäjiä kuin Ruotsissa. Ero on huomattava siksikin, ettei esimerkiksi pienten yritysten henkilöstön tilastoinnissa ole selkeitä eroja: Suomessa pienten, alle viisi työntekijää työllistävien yritysten omistaja­johtajia ei luokitella johtajien pääluokkaan, vaan muihin pääluokkiin yrityksen työtehtävien määräämällä tavalla. Ruotsissa tilanne on kuitenkin samankaltainen, sillä pienten yritysten yrittäjien toivotaan ilmoittavan ammattinsa yrityksen työtehtäviin pohjautuen.

Taulukko 7. Ammattien jakautuminen pääluokkiin, 18–74-vuotiaat yrittäjät, lkm ja % yrittäjistä
Pääluokka Ruotsi, lkm Ruotsi, % Suomi, lkm Suomi, %
6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 59 744 19,97 43 176 18,46
5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 41 022 13,71 37 163 15,89
7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 38 292 12,8 31 518 13,47
2 Erityisasiantuntijat  35 806 11,97 23 724 10,14
3 Asiantuntijat 24 931 8,33 24 244 10,36
8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 16 345 5,46 18 048 7,72
9 Muut työntekijät 9 713 3,25 238 0,1
1 Johtajat   5 184 1,73 28 293 12,1
4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 4 834 1,62 354 0,15
0 Sotilaat 60 0,02 0 0
X Tuntemattomat 63 220 21,13 27 153 11,61
Yhteensä 299 151 100 233 911 100

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ammattiryhmään kuului suurin osuus sekä Suomen että Ruotsin yrittäjistä. Myös palvelu- ja rakennus­työntekijöinä työskenteli iso osuus kummassakin maassa. Toiseksi suurin osuus yrittäjistä työskenteli Ruotsissa metsä- ja kalatalouden työntekijöinä, joiden osuus yrittäjistä jäi sitä vastoin Suomessa huomattavasti alhaisemmaksi kuin Ruotsissa.

Taulukko 8. Yrittäjien 10 yleisintä ammattiryhmää Ruotsissa ja samojen ammattiryhmien yleisyys Suomessa 2015, 18–74-vuotiaat yrittäjät, lkm ja % yrittäjistä
10 yleisintä
yrittäjien
ammattiryhmää
Ruotsissa
Ruotsi,
lkm
Ruotsi,
%
Yleisyys
Suomessa
(sijoitus)
Suomi,
lkm
Suomi,
%
1.  61 Maanviljelijät ja eläinten-
kasvattajat ym. 
35 577 11,89 1. 39 461 16,87
2.  b Metsä- ja kalatalouden työntekijät 24 167 8,08 16.  3 715 1,59
3.  51 Palvelutyöntekijät 22 946 7,67 2.  20 712 8,85
4.  71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) 21 460 7,17 3.  17 561 7,51
5.  83 Kuljetustyöntekijät 14 684 4,91 4.  17 430 7,45
6.  52 Myyjät, kauppiaat ym.  12 517 4,18 7.  11 782 5,04
7.  33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat  11 219 3,75 6.  13 130 5,61
8.  26 Lainopilliset, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijat  11 218 3,75 13.  4 467 1,91
9.  34 Lainopilliset avustajat sekä sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijat 7 924 2,65 15.  4 062 1,74
10.  72 Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat  6 984 2,33 9.  6 802 2,91
XX  Tuntemattomat 63 220 21,13 27 153 11,61

Yrittäjien 10 yleisimmän ammattiryhmän joukkoon lukeutuivat Suomessa lisäksi (13) tuotanto­toiminnan ja yhteiskunnan peruspalvelujen johtajat (5:nneksi yleinen; 15 622; 6,68 %), (14) hotelli- ja ravintola-alan, vähittäiskaupan ja muiden palvelualojen johtajat (8:nneksi yleinen; 9 197; 3,93 %) ja (24) liike-elämän ja hallinnon erityis­asiantuntijat (10:nneksi yleinen; 6 632; 2,84 %).

Lähde: Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik; Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Suomessa eniten yrittäjiä toimi liha- ja lypsykarjan sekä muiden kotieläinten kasvattajan sekä pelto- ja avomaanviljelijän ammateissa. Ruotsissa oli yleisempää harjoittaa yhdistettyä maanviljelyä ja eläinten­kasvatusta, joka olikin siellä toiseksi yleisin yrittäjien ammatti heti metsurin ja metsätyöntekijän ammatin jälkeen.

Suomessa metsurit ja metsätyöntekijät olivat vasta yrittäjien 15:nneksi yleisin ammatti. Kummassakin maassa yleisten maa- ja metsätalous­ammattien lisäksi kymmenen suosituimman yrittäjä­ammatin joukkoon lukeutuivat kampaajat ja parturit, talonrakentajat, kauppiaat sekä kuorma-auton ja erikois­ajoneuvojen kuljettajat.

 

Kirjoittaja oli korkeakouluharjoittelijana Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot –yksikössä kesällä 2018. 

 

Lähteet:

Tilastokeskus, Ammattiluokitus 2010

Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Statistiska Centralbyrån, Standard för svensk yrkesklassificering 2012

Statistiska Centralbyrån, Yrkesregistret med yrkesstatistik

 

 

 

 

Lue samasta aiheesta:

Blogi
17.1.2020
Sampo Pehkonen

Hoitoalan palkkaneuvotteluissa esiin nousseen näkemyksen perusteella hoitajat ovat vaihtaneet tai vaihtamassa sankoin joukoin työtehtäviä. Näkemykselle ei kuitenkaan löydy viitteitä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ja tutkintorekisterin vuosien 2010–2018 tiedoista.  

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Artikkeli
30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

Blogi
13.3.2019
Elina Mikkelä

Henkilön työtehtävää kuvaava ammattinimike, toimipaikka tai palkanmuodostuksen erittelyt ovat Tulorekisterissä vapaaehtoisesti toimitettavia tietoja. Jos tiedot puuttuvat, Tilasto­keskus joutuu ylläpitämään yrityksille omia, rinnakkaisia tiedonkeruita.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

tk-icons