tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Ulkomaalaistaustaiset yritykset lisääntyneet taantumasta huolimatta

11.7.2013
Jouko Rajaniemi

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut 25 prosenttia vuosina 2008–2011, kun samaan aikaan kaikkien yritysten määrä on Suomessa pysynyt lähes ennallaan. Ravintola-alaa ovat kasvattaneet vain ulkomaalaistaustaiset yrittäjät.

 

Ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina voimakkaasti. Vuodesta 2008 vuoteen 2011 niiden määrä on kasvanut 25 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten määrä on pysynyt lähes ennallaan.

Ulkomaalaistaustaisia yrityksiä oli Suomessa vuonna 2011 yhteensä 6 321 eli 2 prosenttia koko yrityskannasta*. Yritykset ovat tyypillisesti pieniä, useimmiten yhden tai kahden hengen yrityksiä. Ne työllistävät yhteensä lähes 8 700 henkeä ja tuottavat noin miljardin liikevaihdon. Henkilöstön määrä on lisääntynyt ulkomaalaistaustaisissa yrityksissä kolmessa vuodessa 28 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten henkilöstömäärä on vähentynyt prosentilla.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on virolaistaustaisten yritysten määrä lisääntynyt suhteellisesti eniten, lähes 60 prosenttia (Taulukko 1).

Taulukko 1. Ulkomaalaistaustaiset yritykset vuonna 2011 yrittäjän taustamaan mukaan ja muutos 2008 – 2011

Ulkomaalaistaustaiset yritykset

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokeskus

Selvästi yleisin taustamaa on edelleen entinen Neuvostoliitto: sen osuus on viidennes kaikista. Seuraavana tulevat Turkki (12 %), Viro (11 %) ja entinen Jugoslavia (4 %). Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisilta yrittäjiltä löytyy yli 120 eri taustamaata.

Yleisimmät toimialat ovat ravitsemistoiminta (28 % kaikista), henkilökohtaiset palvelut (13 %), kauppa (13 %), rakentaminen (9 %) ja kiinteistöpalvelut (7 %). Muita suosittuja toimialoja ovat muun muassa terveyspalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, koulutus ja tieliikenteen tavarankuljetus.

Joka viides ravintola on ulkomaalaistaustainen…

Toimialoittain tarkasteltuna selvästi yleisin toimiala ulkomaalaistaustaisten yrittäjien keskuudessa on ravintola-ala. Alalla toimii 1 689 yritystä, joilla on yhteensä 1 705 ravintolaa (Taulukko 2). Jo joka viides Suomessa toimiva ravintola on ulkomaalaistaustainen.

Taulukko 2. Ulkomaalaistaustaiset ravintola-alan yritykset vuonna 2011 yrittäjän taustamaan mukaan

Ulkomaalaistaustaiset ravintola-alan yritykset

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokeskus

Kolmessa vuodessa määrä on lisääntynyt 21 prosenttia eli uusia ravintoloita on syntynyt sadan vuosivauhtia. Koko ravintola-alalla kasvu on ollut samansuuruinen, joten alaa ovat kasvattaneet vain ulkomaalaistaustaiset yrittäjät.

Ravintola-alan ylivoimainen ykkönen on Turkki 641 ravintolalla: kaksi viidestä ulkomaalaistaustaisesta ravintolasta on turkkilaisia. Kaikista Suomen ravintoloista niiden osuus on jo 7,4 prosenttia. Yli sadan ravintolan maita ovat Kiina, Irak, entinen Jugoslavia ja Vietnam.

Ravintoloiden kirjo on kaikkiaan varsin suuri: alalla on yrittäjiä yli 60 eri maasta.

…Vantaalla jo joka kolmas

Ulkomaalaistaustaisten ravintoloiden määrä kasvoi vuosina 2008–2011 kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kanta-Hämeessä, jossa se on pysynyt ennallaan (ks. kartta).

Ulkomaalaistaustaisten ravintoloiden määrän muutos vuosina 2008 – 2011 maakunnittain ja pääkaupunkiseudulla

Kartta

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Tilastokeskus

Pääkaupunkiseudun ravintoloista ulkomaalaistaustaisia on jo 27 prosenttia. Muualla Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa osuus on noin 20 prosenttia. Lapissa osuus on pienin, vain 10 prosenttia.

Suurista kaupungeista ulkomaalaistaustaisia ravintoloita on suhteellisesti eniten Vantaalla: jo joka kolmas. Sen sijaan Turussa ja Oulussa niitä on vain joka seitsemäs.

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelupäällikkönä Tilastokeskuksen yritysrekisterissä.

 

*Tilastokeskuksen yritysrekisterissä ulkomaalaistaustaiset yritykset on päätelty ammatinharjoittajien henkilötunnusten ja yhtiömuotoisten yritysten osalta yrittäjäeläkeaineistosta saatujen henkilötunnusten avulla. Ulkomaalaistaustan päättely perustuu yrittäjän kieleen: jos äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, on yrittäjä ulkomaalaistaustainen. Jos yrityksessä on useampi kuin yksi yrittäjä, on se ulkomaalaistaustainen, jos vähintään puolet yrittäjistä on ulkomaalaistaustaisia. Vuoden 2011 tilastoaineistossa on tällä menettelyllä tunnistettu 6 321 ulkomaalaistaustaista yritystä.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit