Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Miten ja milloin muuttunut työmarkkina­tilanne näkyy tilastossa?

24.3.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan, näin uskallan sanoa.

Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä, koska se tapahtui vasta kuun jälki­puoliskolla.

Esimerkiksi ilmoitukset yt-neuvotteluista alkoivat yleistyä nopeasti maaliskuun puolivälin jälkeen. Pian myös pika­lomautuksia alkoi tulla voimaan. Työvoima­tutkimuksen tiedot ovat koko kuukauden keskiarvo, luonnollisestikin myös lomautusten osalta.

Alle kolmen kuukauden määräajalle lomautetut ovat aina työllisiä. Tällaiset lomautukset eivät siis vaikuta työllisten määrään.

TEM:n työnvälitystilastot puolestaan kertovat kokoaikaisesti lomautettujen määrän työttömistä työnhakijoista.

Töistä poissaolo ei vaikuta työlliseksi määrittymiseen, ennen kuin kolme kuukautta on kulunut. Toistaiseksi lomautetuista tulee kuitenkin määritelmän mukaan välittömästi ei-työllisiä. Oman sairauden kohdalla ei ole aika­limiittiä ollenkaan.

Toisin sanoen sairastumiset tai karanteenit eivät vaikuta käytännössä työllisten määrään, kun kyseessä on työsuhde tai yrittäjyys.

Yrittäjästä, jolla ei ole töitä tai töitä on normaalia vähemmän, tulee alityöllinen, samoin määräajaksi lomautetusta palkan­­saajasta.

Sairas- ja muiden poissaolojen määrä näkyy kuitenkin vähentyneinä tehtyinä työtunteina ja täten kansan­talouden tilin­pidon luvuissa, kun ne aikanaan julkaistaan.

Keikkatyötä tekevien kohdalla tilanne on eri: jos uutta työkeikkaa ei voi ottaa seuraavalle viikolle sairauden tai muun syyn vuoksi, henkilö jää heti työllisyyden ulko­­puolelle.

Tämäntapaista työtä tekevistä ei ole saatavilla nopeaa tilasto­tietoa. 

Kotona työskentely on työajan käyttöä siinä missä työ­paikallakin tehty työ. Työn paikka ei näin ollen vaikuta työllisyys­lukuihin. Kotona tehty työ ei ole aina etätyötä eikä toisin päin, mutta näillä käsitteillä on vahva korrelaatio. 

Helmikuussa enemmistö työllisistä ei ollut työskennellyt kotona viimeisen neljän viikon aikana (kuvio 1). Moni ei luonnollisesti voikaan työskennellä kotona, mutta jää nähtäväksi, kuinka paljon osuus muuttuu maalis- ja huhti­kuussa.

Kuvio 1: Kotona työtä tehneiden osuus työllisistä helmikuussa 2020, %

Kuvio 1: Kotona työtä tehneiden osuus työllisistä helmikuussa 2020, % Lähde: Tilastokeskus, työvoima-tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Jos kotona ei ole jostain syystä mahdollista työskennellä niin paljon kuin työpaikalla, tämän pitäisi näkyä alentuneina työtunteina. 

Työllisyydesta työttömyyteen siirtymä on välitön, mikäli henkilö alkaa työn päättymisen jälkeen etsiä työtä. Työvoima­tutkimuksessa työn etsinnäksi ei lasketa pelkkää ilmoittautumista työttömäksi työnhakijaksi. Henkilön on käytettävä jotain aktiivista työnhaku­keinoa, jotta voi määrittyä työttömäksi työvoima­tutkimuksessa. 

Irtisanomiset näkyvät siis työllisyyden alenemisena nopeasti, joko kasvavana työttömyytenä tai siirtymänä työvoiman ulkopuolisiin.

Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosi­neljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4. Samaan aikaan pyrimme mahdollisuuksien mukaan kertomaan lukujen taustoja ja tietoja esimerkiksi ali­työllisyydestä ja lomautuksista.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­­keskuksen työvoima­­­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons