Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Työllisyysaste nousi, koska työikäinen väestö väheni – sekä muita huomioita työvoimatutkimuksesta

23.7.2019
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Työllisyyden vahva kehitys hiipui alkukesällä, kun työllisiä oli kesäkuussa käytännössä saman verran kuin vuotta aiemmin

Tässä kirjoituksessa kerron työvoimatutkimuksen tiedotteen parhaat vinkit – muiden muassa, miksi työllisyysaste nousi työllisyyden pysyessä ennallaan.

Julkistustekstin lisäksi keskeisten lukujen viimeisimmät kuukausitiedot löytyvät kahdesta avoimesta tietokantataulukosta tai julkistuksen liitetaulukoista, joita kuukausijulkistuksessa on yhteensä 18. Tietokantataulukot eivät sisällä kaikkia liitetaulukoiden tietoja.

Työllisyysaste on työllisten määrän suhde väestön määrään tietyssä ikäryhmässä. Niinpä väestön määrä eri ikäryhmissä (liitetaulukko 3) ja työllisten määrä eri ikäryhmissä (liitetaulukko 6) ovat oleellisia.

Kun halutaan tarkastella Suomessa yleisesti käytettyä työllisyysastetta, kaiken a&o on katsoa 15–64-vuotiaiden työllisten ja väestön määrä. Tällöin huomataan, että työllisyysaste nousi, koska väestön määrä väheni. Työllisten määrä jopa laski 15–64-vuotiaissa hiukan. (Taulukko 1)

Taulukko 1. 15–64-vuotiaiden työllisyysaste, kausitasoittamaton
1564-vuotiaat Kesä 18 Kesä 19 Muutos
Työlliset, 1000 2597 2595 -2
Väestön määrä, 1000 3438 3426 -12
Työllisyysaste, % 75,5 75,7 0,2

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kesäkuun kausitasoittamaton työllisyysaste on huomattavasti korkeampi kuin kausitasoitettu (72,5), koska työllisyys on korkea kesällä nuorten kesätöiden vuoksi.

Väestön määrä 15–74-vuotiaissa sen sijaan eneni, koska 65–74-vuotiaiden määrä kasvoi. Myös iäkkäimpien työllisyys nousi.

Työvoimatutkimuksen julkisista taulukoista ei vielä saada 20–69-vuotiaiden työllisyystietoja, mutta tällainen ikäryhmä on tarkoitus tuottaa 3. vuosi­neljänneksestä lähtien julkaisutaulukoihin.

Rinteen hallituksen seurantaansa ottama 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli kesäkuussa 72,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 71,7 prosenttia. Nousun logiikka perustuu samaan kuin 15–64-vuotiailla eli väestön määrän vähenemiseen.

Miten työttömien määrä laski, vaikka työllisten määrä ei noussut?

Julkistuksen toinen päähavainto on, että työttömien määrä laski vuoden takaiseen verrattuna.

Väliotsikon kysymykseen saa välittömän vastauksen, kun katsoo 15–74-vuotiaiden työvoiman ulkopuolisten määrää, joka nousi kesäkuussa 19 000:lla vuoden takaisesta.

Väestön määrän muutos oli pieni (+3 000), kuten yleensäkin. Niinpä työttömien, työllisten ja työvoiman ulkopuolisten määrien muutokset näkyvät lähinnä näiden kolmen luvun välisinä muutoksina.

Olisi kuitenkin väärin sanoa, että työttömät (-16 000) siirtyivät työvoiman ulkopuolelle (+19 000), koska tämä tilasto ei kerro yksilöiden työmarkkina-aseman liikkeitä.

Työvoimatutkimuksen tiedote ei kerro, minkä vuoksi aktiivinen työnhaku väheni. Tästä huolimatta voin esittää valistuneen arvauksen: väestöä siirtyi eläkkeelle enemmän kuin mitä nuorempaa polvea tuli työikään. Tätä näkemystä tukee eläkkeellä oloa pääasiallisena toimintanaan pitävien määrän kasvu.

Eivät kaikki eläkkeellä olevat ole passiivisia työmarkkinoilla. 65–74-vuotiaita työllisiä oli kesäkuussa 78 000 (liitetaulukko 6), joista valtaosa katsoi kuitenkin olevansa pääasiallisesti eläkkeellä.

Osa-aikatyöllisyys nousussa

Nostan kuukausitiedotteesta esiin vielä muutaman muun huomion.

Liitetaulukko 11 kertoo osa-aikatyöllisten määrän. Kesäkuussa se nousi naisilla, mutta laski miehillä. Osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä nousi 0,4 prosenttiyksikköä (liitetaulukko 12).

Kaiken kaikkiaan naisten työllisyys jaksoi vielä nousta vuoden takaiseen verrattuna, kun se miehillä laski.

Liitetaulukoista löytyy tietoa myös alueellisesta kehityksestä. AVI-alueiden työllisten määrän muutoksissa ei ole isoja poikkeamia verrattuna koko maan kehitykseen (liitetaulukko 10).

Lounais-Suomen AVI:lla työttömyysaste nousi 4,9 prosentista 5,2 prosenttiin vastoin yleistä työttömyyden kehitystä (liitetaulukko 17). Työttömien määrä ei kuitenkaan noussut, vaan työttömyysasteeseen vaikuttava työllisten lukumäärä pieneni.

Mikäli haluaa tarkastella työttömyyttä ilmiönä kuukausitasolla, kannattaa turvautua Työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekistä tehtyyn tietokantaan, josta saa monipuolisesti tarkkoja tietoja työttömistä työnhakijoista.

Neljännesvuositiedoissa paljon mielenkiintoista

Suomessa unohdetaan helposti, että työvoimatutkimuksen otoskoko on lähtökohtaisesti suunniteltu neljännesvuositilastointia varten. Sen lisäksi saadaan kuukausitietoja – ei päinvastoin. Toisen vuosineljänneksen tiedoissa on paljon mielenkiintoista.

Toisella neljänneksellä työllisten määrä nousi 0,8 prosenttia, mutta työtunnit laskivat 1,0 prosenttia (liitetaulukko 19). Selitys tälle löytyy kalenterista: vuonna 2018 huhti-kesäkuussa työpäiviä oli 61, kun niitä vuonna 2019 oli 60.

Piilotyöttömistä ja alityöllisistä voi hakea aikasarjan vuodesta 1997 alkaen. Kuvio 1 kertoo, että piilotyöttömien määrä jatkoi laskuaan toisella vuosineljänneksellä, mutta alityöllisten määrä nousi poikkeuksellisen korkeaksi. Jo 148 000 työllistä olisi kaivannut lisää työtunteja.

Kuvio 1. Piilotyöttömien ja alityöllisten määrä I/2016-II/2019, tuhatta
Kuvio 1. Piilotyöttömien ja alityöllisten määrä I/2016-II/2019, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työllisyyden kasvu meni valtaosin Uudellemaalle

Vaikka kesäkuussa työllisten määrä pysyi ennallaan vuoden takaiseen verrattuna, niin toisella vuosineljänneksellä se nousi, koska huhti- ja toukokuussa oli ollut kasvua vuoden takaiseen verrattuna.

Työllisyyden kasvua oli määrällisesti eniten eli 18 000 henkeä Uudellamaalla (liitetaulukko 31).

Työllisyydeltään kasvaneisiin alueisiin voi lukea myös Päijät-Hämeen (+5 000) ja Keski-Suomen (+4 000). Tosin on aivan rajoilla, menevätkö viimeksi mainitut estimaatit 95 prosentin luottamusvälin sisään (ks. laatuseloste luku 3).

Lopuksi pieni pähkinä purtavaksi: Mikä selittää sen, että työttömyysaste aleni Keski-Pohjanmaalla 9,7 prosentista 4,5 prosenttiin (liitetaulukko 43)?

Keski-Pohjanmaa on väestöpohjaisesti manner-Suomen pienin maakunta, jossa työllisiä on yleensä ollut noin 30 000. Työttömien estimaatti vaihtelee tuhannen ja kolmen tuhannen välillä pyöristysten ja sattuman johdosta, mikä aiheuttaa puolestaan heittelyä maakunnan työttömyysasteessa.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastoissa työvoimatutkimuksen parissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

tk-icons