Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Työllisyys kasvoi ihan oikeasti

1.8.2018
Twitterissä: @LiisaLarja
Kuva: Pixhill

Työvoimatutkimuksen kesäkuun julkistuksessa työllisyys­asteen kausi- ja satunnais­vaihtelusta tasoitettu trendi oli 71,8 prosenttia. Luku on varsin lähellä hallituksen itselleen asettamaa 72 prosentin tavoitetta, joten on ymmärrettävää, että tilaston luotettavuudesta käydään vilkasta keskustelua.

Ovatko uudet työlliset vain yhden tunnin viikossa työskennelleitä vale­työllisiä? Onko työttömät siivottu pois tilastoista karenssilla ja aktiivi­toimilla?

Hyviä ja oikeita kysymyksiä. Demokraattisen yhteis­kunnan edellytyksenä ovat poliittisesti riippumattomat ja luotettavat tilastot, ja kyllä se vain joka kerta täällä Tilasto­talossa ilahduttaa, kun tämä tarve nostetaan esiin.

Yhden tunnin työskennelleitä ei tilastossa juuri ole, mutta yhden päivän viikossa työskennelleitä jonkin verran.

Työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilöt, jotka ovat tutkimus­viikolla tehneet ansio­työtä vähintään tunnin. Kuulostaahan se erikoiselta – eihän yhden tunnin työllä kukaan voi tulla toimeen. Anna Pärnänen selittää, miksi työllisyyttä mitataan työn teolla eikä toimeentulolla.

Vuoden toisella neljänneksellä työllisyyden kasvu on kuitenkin pää­asiassa tullut yksityisellä sektorilla kokoaika­työtä tekevistä. Toisella neljänneksellä työllisiä oli 79 000 enemmän kuin vuotta aiemmin – näistä 12 000 teki osa-aikatyötä palkan­saajana.

Yrittäjyyden lisäys työllisyyden kasvusta oli vain 4 000. Yhden tunnin työskennelleitä ei tilastossa juuri ole, mutta yhden päivän viikossa työskennelleitä jonkin verran. Pertti Taskinen raportoi huhtikuussa aktiivimallin vaikutuksista lyhyiden keikkatöiden lisääntymiseen vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta.

Jos opiskelijoiden ja eläkeläisten osa-aikatyötä ei lasketa, oli alle 10 tuntia viikossa tekeviä työllisiä nyt toisella neljänneksellä 3 000 enemmän kuin viime vuonna. Kun vertaa lukuja tuohon 79 000 uuteen työlliseen, voi todeta, että kyllä työllisyys on pää­asiassa kasvanut ihan perinteisellä vakituisella kokopäivä­työllä.

Viimeisen 17 vuoden aikana osa-aikatyötä tekevien osuus (ja määrä) on kuitenkin ollut kasvussa, eli pidemmän ajan trendistä on kyllä kyse. Myös määrä­aikaisia työ­suhteita on nyt solmittu aiempaa enemmän.

Onko työttömät siivottu pois karenssilla ja aktiivi­toimilla?

TEM:n työnvälitystilastossa ei toimen­piteissä olevia tilastoida työttömiksi työn­hakijoiksi, mutta työttömyys­turvan saaminen (esimerkiksi ”karenssi”) ei vaikuta määrittelyyn. Näin ollen karenssien lisääntyminen ei ”putsaa” työnvälitys­tilaston työttömiä. Ihmisten toimeen­tuloon se toki vaikuttaa.

Virallinen työttömyysaste lasketaan Tilasto­keskuksen työvoima­tutkimuksesta kansain­välisten määritelmien mukaan. Työttömyys­asteeseen politiikka ja lain­säädäntö vaikuttavat vain, jos ne saavat ihmiset työllistymään tai muuten muuttamaan käyttäytymistään.

Liisa Larja kirjoitti aiemmin siitä, miten työnhakuvelvoite voisi itse asiassa tuottaa lisää työttömiä, jos kortistossa olevat henkilöt aktivoituvat työn hakuun, mutta eivät kuitenkaan työllisty. Näin ei – ehkäpä onneksi – käynyt.

Herääkö lisää kysymyksiä työmarkkina­tilastoista tai haluaisitko tietää jonkun tietyn luvun? Kommentoi alle, niin laitamme työ­listalle seuraavaa blogia varten!

 

Kirjoittajat ovat työmarkkinatilastojen asiantuntijoita.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

tk-icons