tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kombityötä ja verkostomaista kasvua – Tilastokeskus tutkii yrittäjyyttä

22.11.2016
Twitterissä: @anna_parnanen

Yrittäjät ovat tällä hetkellä suuren kiinnostuksen kohteena. Yrittäjiä kaivataan lisää talouskasvun vauhdittamiseksi, heidän sosiaaliturvansa parantamista selvitetään ja lehdet kertovat tarinoita intoa pursuavista startup-yrittäjistä.

Kombityö, verkostomainen kasvu, jakamistalous… nämä käsitteet eivät välttämättä heti avaudu lukijalle. Näitä asioita Tilastokeskus aikoo kuitenkin tutkia ensi vuonna Työvoimatutkimuksessa.

Kyseessä on eräänlainen yrittäjien työolotutkimus. Se on jatkoa aikaisemmin toteutetulle Itsensätyöllistäjät 2013 -tutkimukselle, mutta nyt kohteena ovat kaikki yrittäjät.

Mitä yrittäjistä sitten halutaan tietää? Lista on pitkä, joten nostan tässä esille vain muutamia aiheita.

Otetaan ensi alkuun selvennykseksi tuo jo mainittu kombityö. Kombityöllä tarkoitetaan työn tekemistä eri statuksella: aamupäivät palkansaajana, iltapäivät yrittäjänä tai tammi–maaliskuu apurahalla, seuraavat neljä kuukautta palkansaajana ja loppuvuosi freelancerina. Ensi vuoden tutkimuksessa selvitämme, kuinka yleistä kombityö on ja miten sitä tehdään.

Myös kasvu kiinnostaa. Aikaisemmin Työvoimatutkimuksessa tarkastelimme lähinnä millaista kasvupotentiaalia yksinyrittäjien joukossa oli työnantajayrittäjiksi. Nyt ymmärrämme, että kasvua voi tapahtua myös verkostomaisesti. Kun työtä on liikaa yhdelle, työntekijän palkkaamisen sijaan yrittäjä siirtääkin työtä toiselle yrittäjälle joko alihankintana tai houkuttelemalla mukaan uuden osakekumppanin.

Tämä verkostoimainen vertikaalinen kasvu voi osaltaan selittää itsensätyöllistäjien määrän kasvua. Onkin syytä tutkia, kuinka laajaa tämän tapainen verkostoissa kumpuava kasvu on – siispä kysymme myös siitä.

Kolmas mielenkiinnon kohde on jakamistalous ja digitaalisten alustojen käyttö yritystoiminnassa. Kuinka moni tekee töitä vaikkapa sellaisten alustojen kautta kuten Uber tai Airbnb? Koska digitaalisten alustojen käyttö voi moninkertaistaa yrityksen tuloksen, on kiinnostavaa tietää kuinka laajasti yritykset niitä käyttävät toiminnassaan.

Ensi vuoden Työvoimatutkimus sisältää myös perinteisempiä kysymyksiä esimerkiksi yrittäjien jaksamisesta, työoloista, työterveyshuollosta ja sosiaaliturvasta. 

Näistä tuloksista raportoimme vuoden 2018 aikana. Mukana tutkimusta rahoittamassa ovat Sitra, TEM, Eläketurvakeskus ja Työterveyslaitos.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Blogi
16.3.2020
Anna Pärnänen

Ovatko nuorten työsuhteet nykyään jotain muuta kuin pysyviä kokoaikaisia palkkatyösuhteita? Onko työn epävarmuus lisääntynyt, kun sitä tarkastellaan työnteon tapojen valossa? Anna Pärnänen etsi vastaukset Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuista.

Blogi
25.2.2020
Pertti Taskinen

Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyys­asteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epä­uskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?