Tutkimus työelämän vaatimista taidoista kertoo eroista sukupuolten ja koulutusasteiden välillä. Digilaitteet hallitsevat kuitenkin jo useimpien työntekoa. Raskasta ruumiillista työtä tekee joka viides, sorminäppäryyttä edellyttävät joka kymmenennen työtehtävät.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Kombityötä ja verkostomaista kasvua – Tilastokeskus tutkii yrittäjyyttä
Yrittäjät ovat tällä hetkellä suuren kiinnostuksen kohteena. Yrittäjiä kaivataan lisää talouskasvun vauhdittamiseksi, heidän sosiaaliturvansa parantamista selvitetään ja lehdet kertovat tarinoita intoa pursuavista startup-yrittäjistä.
Kombityö, verkostomainen kasvu, jakamistalous… nämä käsitteet eivät välttämättä heti avaudu lukijalle. Näitä asioita Tilastokeskus aikoo kuitenkin tutkia ensi vuonna Työvoimatutkimuksessa.
Kyseessä on eräänlainen yrittäjien työolotutkimus. Se on jatkoa aikaisemmin toteutetulle Itsensätyöllistäjät 2013 -tutkimukselle, mutta nyt kohteena ovat kaikki yrittäjät.
Mitä yrittäjistä sitten halutaan tietää? Lista on pitkä, joten nostan tässä esille vain muutamia aiheita.
Otetaan ensi alkuun selvennykseksi tuo jo mainittu kombityö. Kombityöllä tarkoitetaan työn tekemistä eri statuksella: aamupäivät palkansaajana, iltapäivät yrittäjänä tai tammi–maaliskuu apurahalla, seuraavat neljä kuukautta palkansaajana ja loppuvuosi freelancerina. Ensi vuoden tutkimuksessa selvitämme, kuinka yleistä kombityö on ja miten sitä tehdään.
Myös kasvu kiinnostaa. Aikaisemmin Työvoimatutkimuksessa tarkastelimme lähinnä millaista kasvupotentiaalia yksinyrittäjien joukossa oli työnantajayrittäjiksi. Nyt ymmärrämme, että kasvua voi tapahtua myös verkostomaisesti. Kun työtä on liikaa yhdelle, työntekijän palkkaamisen sijaan yrittäjä siirtääkin työtä toiselle yrittäjälle joko alihankintana tai houkuttelemalla mukaan uuden osakekumppanin.
Tämä verkostoimainen vertikaalinen kasvu voi osaltaan selittää itsensätyöllistäjien määrän kasvua. Onkin syytä tutkia, kuinka laajaa tämän tapainen verkostoissa kumpuava kasvu on – siispä kysymme myös siitä.
Kolmas mielenkiinnon kohde on jakamistalous ja digitaalisten alustojen käyttö yritystoiminnassa. Kuinka moni tekee töitä vaikkapa sellaisten alustojen kautta kuten Uber tai Airbnb? Koska digitaalisten alustojen käyttö voi moninkertaistaa yrityksen tuloksen, on kiinnostavaa tietää kuinka laajasti yritykset niitä käyttävät toiminnassaan.
Ensi vuoden Työvoimatutkimus sisältää myös perinteisempiä kysymyksiä esimerkiksi yrittäjien jaksamisesta, työoloista, työterveyshuollosta ja sosiaaliturvasta.
Näistä tuloksista raportoimme vuoden 2018 aikana. Mukana tutkimusta rahoittamassa ovat Sitra, TEM, Eläketurvakeskus ja Työterveyslaitos.
Lue samasta aiheesta:
Työvoiman vuokraamisen kautta ovat työllistyneet etenkin nuoret ja ulkomaalaistaustaiset, joilla on vähän työkokemusta tai joiden voi olla muuten hankalaa löytää työtä. Kiinnostus vuokratyötietoihin on lisääntynyt, vaikka vuokratyön osuus palkkatyöstä on edelleen melko pieni.
Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.
Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.
Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoimatutkimuksen sisältö- ja menetelmämuutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä.
Naisten töihin patistelun sijaan pitäisi kantaa huolta siitä, miksei miesten työllisyys ole talouden hyvästä nosteesta huolimatta kasvanut ikähaitarin keskimmäisissä ikäryhmissä.
Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna lähes viidenneksellä vuodesta 2021. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.