tk-icons
Sivuston näkymät

Työllisyyden kasvu yllätti, taustalla monia asioita

25.2.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: shutterstock

Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyys­asteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epä­uskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?

Ensimmäisenä tulee mieleen, että vertailu­ajankohdan eli tammikuun 2019 luku saattoi jäädä syystä tai toisesta vaisuksi, jolloin nyt on ollut ”helppo” ylittää vertailu­ajanjakson taso. On näyttöä, että näin on käynyt: tammi­kuussa 2019 työllisten määrä oli edellisen kerran alle 2,5 miljoonaa.

Kuviossa 1 nähdään sekä kausi­tasoittamaton työllisten määrän että trendin kehitys tammi­kuusta 2018 alkaen. Vuoden­vaihteen tienoilla työllisyys on aina matalimmillaan, ja tammikuussa 2019 kenties odotettuakin heikompaa.

Kuvio 1: Työllisten määrä kuukausittain 1/2018-1/2020, kausi­tasoittamaton sekä trendi, tuhatta
Kuvio 1: Työllisten määrä kuukausittain 1/2018-1/2020, kausi­tasoittamaton sekä trendi, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Satunnaisuudellakin vaikutuksia tuloksiin

Toisena selityksenä mieleen tulevat työvoima­tutkimukselle mahdolliset satunnais­vaihtelut. Laatu­selosteessa on kerrottu tarkemmin, mitä otannasta aiheutuva epävarmuus merkitsee tuloksissa. Tammikuun työllisten määrän virhe­marginaali 95 prosentin luottamus­välillä mitaten on ±34 000, joten työllisten määrän muutos (+46 000) menee sen ulko­puolelle.

On silti mahdollista ja odotettavaakin, että sattuma heiluttaa joskus lukuja isommalla kädellä. 98 prosentin virhe­marginaalin raja on samaa luokkaa kuin estimaatin muutos nyt.

Sattuman kädenheilauksella voi epäillä olevan vaikutusta silloin, kun aika­sarjassa havaitaan poikkeavia lukuja.

Esimerkiksi vuonna 2019 kuukausi­tason muutokset verrattuna edellisen vuoden lukuihin eivät kehity aivan tasaisesti (kuvio 2).

Kuvio 2: Työllisten määrän muutos kuukausittain verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, 1/2019-1/2020, tuhatta
Kuvio 2: Työllisten määrän muutos kuukausittain verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, 1/2019-1/2020, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Maaliskuussa muutoksen suuruus oli poikkeuksellisen suuri. Sen sijaan kesä-heinäkuussa työllisyyden kasvu hiipui lähes täysin, mutta elokuusta alkaen koettiin jälleen kasvu­pyrähdys, vaikkakin melko epätasainen.

Vaisuhkon marraskuun jälkeen joulu­kuussa ja varsinkin tammi­kuussa näkyy selvemmän kasvun lukuja. Tämä selittää toden­näköisesti myös sitä, miksi työllisyys­asteen trendi korjasi niin selvästi ylöspäin nyt tammi­kuussa.

Neljännesvuosiluvut kunniaan

Vanha viisaus sanoo, että työvoima­tutkimuksessa tulee seurata yhtä lailla neljännes­vuositason lukuja, joissa virhe­marginaali kapenee. Kuvio 3 näyttää työllisyyden muutokset vuosineljännes­tasolla verrattuna edelliseen vuoden vastaavaan neljännekseen.

Kuvio 3: Työllisten määrän muutos vuosi­neljänneksittäin verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, tuhatta
Kuvio 3: Työllisten määrän muutos vuosi­neljänneksittäin verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Kuviosta nähdään, kuinka työllisyyden muutoksen suunta ajanjaksolla on melko johdon­mukainen. Vuoden 2019 aikana kasvu kokonaisuudessaan vaimeni selvästi verrattuna vuoden 2018 muutos­lukuihin.

Summa summarum, jätetään samppanja­pullojen poksauttelu myöhemmäksi ja katsotaan ensin helmi- ja maaliskuun luvut, ennen kuin tehdään pidemmälle meneviä johto­päätöksiä työllisyyden äkillisestä muutoksesta ylöspäin.

Sillä välin on äärimmäisen tärkeää, että jokainen otokseen osunut vastaa tunnollisesti työvoima­tutkimuksen kyselyyn!

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­tilastossa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Blogi
15.4.2020
Anna Pärnänen

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pieni­tuloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Blogi
16.3.2020
Anna Pärnänen

Ovatko nuorten työsuhteet nykyään jotain muuta kuin pysyviä kokoaikaisia palkkatyösuhteita? Onko työn epävarmuus lisääntynyt, kun sitä tarkastellaan työnteon tapojen valossa? Anna Pärnänen etsi vastaukset Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luvuista.