Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Työllisyyden kasvu yllätti, taustalla monia asioita

25.2.2020
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: shutterstock

Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyys­asteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epä­uskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?

Ensimmäisenä tulee mieleen, että vertailu­ajankohdan eli tammikuun 2019 luku saattoi jäädä syystä tai toisesta vaisuksi, jolloin nyt on ollut ”helppo” ylittää vertailu­ajanjakson taso. On näyttöä, että näin on käynyt: tammi­kuussa 2019 työllisten määrä oli edellisen kerran alle 2,5 miljoonaa.

Kuviossa 1 nähdään sekä kausi­tasoittamaton työllisten määrän että trendin kehitys tammi­kuusta 2018 alkaen. Vuoden­vaihteen tienoilla työllisyys on aina matalimmillaan, ja tammikuussa 2019 kenties odotettuakin heikompaa.

Kuvio 1: Työllisten määrä kuukausittain 1/2018-1/2020, kausi­tasoittamaton sekä trendi, tuhatta
Kuvio 1: Työllisten määrä kuukausittain 1/2018-1/2020, kausi­tasoittamaton sekä trendi, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Satunnaisuudellakin vaikutuksia tuloksiin

Toisena selityksenä mieleen tulevat työvoima­tutkimukselle mahdolliset satunnais­vaihtelut. Laatu­selosteessa on kerrottu tarkemmin, mitä otannasta aiheutuva epävarmuus merkitsee tuloksissa. Tammikuun työllisten määrän virhe­marginaali 95 prosentin luottamus­välillä mitaten on ±34 000, joten työllisten määrän muutos (+46 000) menee sen ulko­puolelle.

On silti mahdollista ja odotettavaakin, että sattuma heiluttaa joskus lukuja isommalla kädellä. 98 prosentin virhe­marginaalin raja on samaa luokkaa kuin estimaatin muutos nyt.

Sattuman kädenheilauksella voi epäillä olevan vaikutusta silloin, kun aika­sarjassa havaitaan poikkeavia lukuja.

Esimerkiksi vuonna 2019 kuukausi­tason muutokset verrattuna edellisen vuoden lukuihin eivät kehity aivan tasaisesti (kuvio 2).

Kuvio 2: Työllisten määrän muutos kuukausittain verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, 1/2019-1/2020, tuhatta
Kuvio 2: Työllisten määrän muutos kuukausittain verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, 1/2019-1/2020, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Maaliskuussa muutoksen suuruus oli poikkeuksellisen suuri. Sen sijaan kesä-heinäkuussa työllisyyden kasvu hiipui lähes täysin, mutta elokuusta alkaen koettiin jälleen kasvu­pyrähdys, vaikkakin melko epätasainen.

Vaisuhkon marraskuun jälkeen joulu­kuussa ja varsinkin tammi­kuussa näkyy selvemmän kasvun lukuja. Tämä selittää toden­näköisesti myös sitä, miksi työllisyys­asteen trendi korjasi niin selvästi ylöspäin nyt tammi­kuussa.

Neljännesvuosiluvut kunniaan

Vanha viisaus sanoo, että työvoima­tutkimuksessa tulee seurata yhtä lailla neljännes­vuositason lukuja, joissa virhe­marginaali kapenee. Kuvio 3 näyttää työllisyyden muutokset vuosineljännes­tasolla verrattuna edelliseen vuoden vastaavaan neljännekseen.

Kuvio 3: Työllisten määrän muutos vuosi­neljänneksittäin verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, tuhatta
Kuvio 3: Työllisten määrän muutos vuosi­neljänneksittäin verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan, tuhatta Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus.

Kuviosta nähdään, kuinka työllisyyden muutoksen suunta ajanjaksolla on melko johdon­mukainen. Vuoden 2019 aikana kasvu kokonaisuudessaan vaimeni selvästi verrattuna vuoden 2018 muutos­lukuihin.

Summa summarum, jätetään samppanja­pullojen poksauttelu myöhemmäksi ja katsotaan ensin helmi- ja maaliskuun luvut, ennen kuin tehdään pidemmälle meneviä johto­päätöksiä työllisyyden äkillisestä muutoksesta ylöspäin.

Sillä välin on äärimmäisen tärkeää, että jokainen otokseen osunut vastaa tunnollisesti työvoima­tutkimuksen kyselyyn!

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

tk-icons