Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kokonaiskuva lomautettujen ja työttömien määrästä on karua katsottavaa

30.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on koronakriisin vuoksi julkaissut viime aikoina nopeutetulla aikataululla tietoja lomautetuista ja työttömistä työnhakijoista. Nopeutetulle tiedon saannille onkin ollut tarvetta, sillä lomautettujen ja työttömien määrä on kasvanut ennennäkemättömän nopeasti koronarajoitusten seurauksena.

Myös Tilastokeskus julkaisi uudet maaliskuun kuukausiluvut työttömyydestä. Työttömyyslukumme tosin jäivät odotetusti TEMin lukuja pienemmiksi, mikä johtuu tilastoinnin eroista.

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen huhtikuun lisäkysymyksissä (tiedonkeruu 1.–19.4.2020) pureuduimme samaan teemaan. Kartoitimme, kuinka moni pitää todennäköisenä lomautusta tai työttömyyttä omalla kohdallaan lähikuukausina.

Tulokset ovat huolestuttavia.

Vastanneista 18–74-vuotiaista palkansaajista 15 prosenttia piti joko hyvin (3 %) tai melko (12 %) todennäköisenä, että tulee lähikuukausina pandemian seurauksena lomautetuksi. Tämä tarkoittaa noin 250 000 henkilöä.

Valtaosa eli 85 prosenttia piti lomautusta kuitenkin joko melko tai hyvin epätodennäköisenä.

Kuvio 1. Kuinka todennäköisenä pitää omalla kohdallaan lomautusta tai työttömyyttä koronapandemian seurauksena, prosenttia
Kuvio 1. Kuinka todennäköisenä pitää omalla kohdallaan lomautusta tai työttömyyttä koronapandemian seurauksena, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset

Työttömyyttä joko hyvin (4 %) tai melko (9 %) todennäköisenä lähikuukausina piti reilu kymmenen prosenttia (12 %) palkansaajista ja yrittäjistä. Vaikka osuudet ovat varsin pieniä, tarkoittaa tämä noin 296 000 henkeä.

Kokonaiskuvakin on karua katsottavaa. Kuluttajien luottamus -tutkimuksen mukaan niitä, jotka olivat joko jo saaneet irtisanomis- tai lomautusilmoituksen koronapandemian takia tai olivat nimenomaan pandemian vuoksi jo nyt lomautettuna tai työttömänä, oli reilu 300 000.

Kun mukaan lasketaan vielä jo ennen koronakriisiä työttömänä tai lomautettuna olleet, kasvaa määrä jo yli puolen miljoonan.

Taulukko: Koronapandemian takia lomautus- tai irtisanomisilmoituksen saaneet palkansaajat sekä lomautetut ja työttömät, joiden työn menetys johtuu koronapandemiasta, 18–74-vuotiaat, huhtikuu 2020
Saanut pandemista johtuvan lomautusilmoituksen (palkansaaja) 194 000
On lomautettu, lomautus johtuu pandemiasta 79 000
Saanut pandemiasta johtuvan irtisanomisilmoituksen
(palkansaajat)
29 000
Työtön, työttömyys johtuu pandemiasta 34 000
On jo ennen koronaa ollut työtön tai lomautettu 186 000
Yhteensä 522 000

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymykset

Näiden tietojen valossa ei ole ihme, että peräti 70 prosenttia kaikista suomalaisista uskoo pandemian heikentävän yleistä työllisyystilannetta huomattavasti. Lisäksi 26 prosenttia uskoo sen heikentävän kehitystä jossain määrin lähikuukausina. Toisin sanoen lähes kaikki uskovat yleisen työllisyystilanteen heikentyvän lähikuukausina.

Koronapandemia on jo nyt lisännyt niin lomautuksia kuin työttömyyttä. Vielä jää nähtäväksi, missä määrin työmarkkinatilanne heikkenee jatkossa. Kuluttajien luottamus -tutkimuksen tulokset kertovat kuitenkin varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä. 

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.

 

Aiemmista blogeista voit lukea koronapandemian vaikutuksista kulutukseen sekä yrittäjien näkemyksistä selviytymisestään koronakriisistä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Blogi
31.10.2023
Jukka Hoffren

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons