tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kesätyöpaikat ovatkin hieman tiukassa

25.7.2017
Twitterissä: @TaskinenP

Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työ­markkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdanne­tilanne on ollut heikko. Kesä­kuussa on ollut 2000-luvulla keski­määrin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhti­kuussa.

Tänä vuonna alku­kesän työllisyys­tilanne ei näytä kuitenkaan erityisemmin suosivan nuoria. 15–24-vuotiaita oli kesä­kuussa työllisinä vähemmän kuin aiempina vuosina vastaavana ajan­kohtana, kun taas 25–34-vuotiaiden työllisten määrä pysytteli lähes edellis­vuoden tasolla (kuvio 1).

Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työllisten määrä kesä­kuussa 2008–2017, tuhatta

Kuvio 1. 15–24- ja 25–34-vuotiaiden työllisten määrä kesä­kuussa 2008–2017  Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Kesäkuun työvoima­tutkimuksen työllisyys­luvut kertovat työllisten määrän noususta verrattuna edellisen vuoden kesä­kuuhun, mutta kehitys koskee vanhempia ikä­luokkia. Nuorten työllisten määrä kasvoi toki reilusti kesää kohti, kuten aina, mutta 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä nousu oli aiempiin vuosiin verrattuna vaimeaa.

Vastaavasti työttömiä oli kaikkiaan vähemmän kuin viime vuoden kesä­kuussa, mutta 15–24-vuotiaiden työttömien määrä nousi. Tämä tarkoittaa sitä, että edelliseen vuoteen nähden nuoret aktivoituivat työ­markkinoilla. Toive kesä­työstä tai pysyvämmästä työ­suhteesta valmistumisen jälkeen kuitenkin jäi ainakin vielä kesä­kuussa monelta saavuttamatta.

Kesätyö on nimensä mukaisesti tarkoitettu määrä­aikaiseksi. 15–24-vuotiaista määrä­aikaisessa työ­suhteessa oli kesä­kuussa 193 000 henkilöä, joista yli puolet ei halunnutkaan pysyvää työtä (kuvio 2). Syy ei kaikilla välttämättä ole ”kesä­työ”, mutta useimmiten kyse lienee juuri siitä.

Vastaavasti 25–34-vuotiaita määrä­aikaisia työllisiä oli 129 000, joista yli­voimainen enemmistö ei ollut löytänyt pysyvää työtä vaikka haluaisi. Näyttää myös siltä, että uusia työ­sopimuksia on solmittu määrä­ajaksi 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä jonkin verran aiempaa enemmän.

Kuvio 2. 15–34-vuotiaat määräaikaiset työlliset määrä­aikaisuuden syyn mukaan kesäkuussa 2017, tuhatta

Kuvio 2. Määräaikaisten työllisten määrä 15–34-vuotiaissa määrä­aikaisuuden syyn mukaan, kesäkuu 2017  Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus

Viime vuosina kesä- ja heinä­kuussa on ollut reilut sata tuhatta 15–24-vuotiasta työllistä, jotka eivät halua pysyvää työtä. Elokuussa määrä­aikaisten nuorten työllisten määrä laskee jo selvästi, kun kesä­loma- ja samalla kesätyö­kausi loppuu.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.

Blogi
25.2.2020
Pertti Taskinen

Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuoden takaiseen verrattuna 46 000:lla, ja myös työllisyys­asteen trendi harppasi ylöspäin. Muutokset ovat yllättävän, jopa epä­uskottavan suuria. Mitä taustalla voisi olla?