tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Vaarallinen tilasto vai vaihtoehtoinen tosiasia

25.1.2017

Presidentti Trumpin lehdistö­sihteeri Sean Spicer vastaili sujuvasti toimittajien hankaliinkin kysymyksiin moni­naisista aiheista, jopa omasta vaihto­ehtoisten tosi­asioiden kertomisestaan. Yksi yksin­kertainen kysymys ensimmäisessä lehdistö­tilaisuudessa sai Spicerin kiertelemään ja kaartelemaan.

Mikä on Yhdys­valtojen työttömyys­aste? 

Spicer pyöritteli asiaa aikansa, kuinka on useita tapoja laskea työttömyyden taso ja eri luvut antavat erilaista tietoa talouden eri puolista.

Ja totta se on. Tuorein työvoima­tiedusteluun perustuva tiedote Suomen työllisyydestä kertoo, että samaan aikaan, kun virallinen työttömyys­­aste laski joulu­­kuussa pitkästä aikaa alle 8 prosentin, piilo­­työttömien määrä on kasvanut.

Tiedote kertoo myös avoimesti, että Työ- ja elinkeino­­toimistoissa oli joulu­kuun lopussa kaikkiaan 358 000 työn­­välityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työn­­hakijaksi tilastoitua eli huomattavasti suurempi määrä kuin Tilasto­­keskuksen laskeman virallisen työttömyys­­asteen mukaan.

Työvoima­tiedustelusta saa monenlaista tietoa, mutta myös tuon kansain­välisesti sovitun ja vertailu­kelpoisen työttömyys­asteen. USA:ssa se on 4,7 prosenttia.

Trump on väittänyt sen olevan 42 prosenttia, työttömyys­kysymyksen tehnyt toimittaja huomautti lehdistö­tilaisuudessa. Siihen tiedottaja Spicer vastasi, että Trump ei keskity tilastoihin vaan siihen, että amerikkalaiset ihmiset menestyvät.

Tiedottaja päätyi julistamaan, että uusi hallinto on enemmän kiinnostunut kasvoista lukujen takana kuin luvuista. Ja onnistui luikertelemaan koukusta mainitsematta mitään lukua.

Oikeat ihmiset kasvoineen ovat mittaamattoman tärkeitä, mutta yksin­kertainen kysymys paljasti, miksi myös tilastot ovat tärkeitä – ja kiusallisia johtajille, jotka eivät halua puheitaan ja toimiaan tarkasteltavan kriittisesti.

Jos Spicer olisi vastannut yksin­kertaiseen kysymykseen vaikkapa ”4,7 prosenttia”, neljän vuoden päästä tuo luku olisi otettu verrokiksi arvioitaessa Trumpin talous­politiikkaa.

On selvää, että uuden hallinnon on mukavampi esitellä saavutuksiaan omien lukujensa pohjalta. Ottaa lähtö­tasoksi vaikka 42 prosentin työttömyys­aste Obaman kauden lopussa ja keksiä joku vaihto­ehtoinen luku sitten oman politiikan tulokseksi.

Donald Trump lupasi virkaan­astujais­puheessaan palauttaa vallan kansalle. Mutta saako kansa tarkastella uuden hallinnon tuloksia puolueettomien tietojen valossa? Sitä varten tilastot on luotu.

Tarinan opetus palauttaa mieleen Tilasto­keskuksen entisen pää­johtajan Olavi E. Niitamon sanat: ”Tieto on valtaa, tilasto­tieto on kansan­valtaa.”

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Blogi
15.4.2020
Anna Pärnänen

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pieni­tuloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.