Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yksinyrittäjien tulotaso jää alhaiseksi

15.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Nyt korona-aikaan on puhuttu paljon yrittäjien taloudellisesta ahdingosta. Erityisen huolen kohteena ovat olleet yksinyrittäjät, freelancerit ja toimi­nimellä työskentelevät. Heillä kun on arvioitu olevan vähiten taloudellista puskuria paikata koronan aiheuttamaa tulotason jyrkkää laskua tai jopa tulovirran täydellistä tyrehtymistä.

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksessa tarkastelimme muun muassa yrittäjien tulotasoa ja toimeen­tulon ongelmia. Tutkimuksen kohteena olivat vain päätyössään yrittäjinä toimivat.

Yksi tuloksista oli, että yksinyrittäjien, ammatin­harjoittajien ja free­lancereiden tulotaso jää jälkeen palkansaajista, tarkasteltiin sitten vuositulojen keskiarvoa tai mediaania.

Iso osa yksinyrittäjistä on huomattavan pienituloisia. Peräti neljännes kuuluu alimpaan tulodesiiliin (kuvio 1), kun vastaava osuus palkansaajista on vain 8 prosenttia. Tulotietojen lähteenä on tulonjako­tilaston tiedot ja ne sisältävät kaikki käytettävissä olevat yrittäjä- ja palkansaaja­tulot sekä saadut etuudet.

Kuvio 1. Yksinyrittäjät tulodesiileittäin 2016, %
Kuvio 1. Yksinyrittäjät tulodesiileittäin 2016, % Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto ja työvoimatutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto ja työvoimatutkimus.

Lohdullista on, että suuri osa alimpaan tulodesiiliin kuuluvista yksin­yrittäjistä nousee pykälän tai useammankin ylemmäksi, kun koko kotitalouden, käytännössä puolison, tulot lasketaan mukaan.

Yksinyrittäjät ovat joutuneet korona­kriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Kulttuurialan toimijat kokivat jo ennen koronaa selvästi kaikkein eniten taloudellista epävarmuutta. Heistä jopa reilu 40 prosenttia koki taloudellisen tilanteensa joko hieman tai hyvin epävarmaksi. Muissa ammatti­ryhmissä näin koki reilu viidennes. Tästä poikkeuksia muodostivat tietotyön asiantuntijat (kuvio 2).

Kuvio 2. Taloudellisen tilanteen vakaus, 15–64-vuotiaat yksin­yrittäjät ammatti­ryhmän mukaan, %
Kuvio 2. Taloudellisen tilanteen vakaus, 15–64-vuotiaat yksin­yrittäjät ammatti­ryhmän mukaan, % Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus
Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus

Lukujen valossa on hyvin ymmärrettävää kulttuurialan ja yrittäjien etujärjestöjen huoli yksinyrittäjien toimeentulosta. Pienillä tulopuroilla on totuttu elämään, mutta niidenkin ehtyessä valtion tarjoama tuki tulee todellakin tarpeeseen

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.­­­

­­­

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
26.10.2023
Ella Pitkänen

Taiteen parissa työskenteleville on arkipäivää työskennellä freelancerina, osa-aikaisesti, apurahan varassa, useammassa työssä ja erilaisissa peräkkäisissä työsuhteissa. Vaikka epätyypilliset työn muodot tuovat vapautta ja joustavuutta, ne tarkoittavat usein myös epävarmempaa toimeentuloa sekä kamppailua sosiaali- ja työttömyysturva­järjestelmän kanssa.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Artikkeli
29.12.2022
Ella Pitkänen

Esittävän taiteen digi­seuraaminen kasvoi pandemia-aikana marginaali-ilmiöstä kulttuuri­harrastamisen henki­reiäksi. Ilmiö herätti tilastoijatkin. Onko teatterin, tanssin ja elävän musiikin seuraaminen kotisohvilta tullut jäädäkseen, vai näivettyykö ilmiö hengiltä, kun kulttuurista voi taas palata nauttimaan paikan päällä?

tk-icons