Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Etätyön suosio jatkui alku­vuonna mutta väheni kesällä

6.9.2021
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Shutterstock

Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut selvästi. Ei lainkaan niin tehneiden määrä on kasvanut hieman alkuvuodesta.

Alkuvuonna viidesosa työllisistä teki koko työaikansa kotona, kesällä osuus laski 14 prosenttiin. Työllisistä puolet ei työskennellyt kotona lainkaan.

Tämän vuoden alusta lähtien työvoima­tutkimuksessa on mitattu etätyötä kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt kotona koko työajan, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan.

Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut, samoin kuin alle puolet työstään kotona tehneiden osuus. Ei lainkaan kotona työskennelleitä oli hieman enemmän kuin alkuvuonna.

Kuvio 1. Kotona työskennelleiden osuudet työllisistä 2021, prosenttia
Kuvio Kotona työskennelleiden osuuksista työllisistä 2021, prosenttia. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus on pysytellyt reilun kymmenes­osan tienoilla. Kesällä kotona työskentelyn osuuksiin on vaikuttanut loma-aika ja sellaisen kausityön lisääntyminen, jossa etätyötä tehdään vähän.   

Ennen vuotta 2021 kotona työskentelystä kysyttiin, onko työskennellyt kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan. Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuden vuosi­keskiarvoista näkee, että etätyö oli yleistynyt hiljalleen jo kauan ennen koronaa. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2011–2020, prosenttia työllisistä
Kuvio Säännöllisesti kotona työskentelevien osuudesta 2011–2020, prosenttia työllisistä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Vuonna 2020 kotona työskentely sitten yleistyi jyrkästi, kun jo reilu neljännes työllisistä työskenteli säännöllisesti kotona.

Vuodesta 2021 alkaen käyttöön otetussa kysymyksessä säännöllistä kotona työskentelyä vastaavat ehkä parhaiten koko ajan kotona työskennelleet ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleet yhdessä. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus yhteensä 2021, prosenttia työllisistä
Kuvio Koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuudesta yhteensä 2021, prosenttia työllisistä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Tämän vuoden aikana koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus kaikista työllisistä on vaihdellut kolmasosan ja vajaan neljäsosan välillä. Onkin mielen­kiintoista nähdä, mitä kotona työskentelylle tapahtuu ensi vuoden aikana, kun yhteis­kunta avautuu ja työnteon erilaiset hybridi­mallit alkavat vakiintua.  

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­keskuksen yhteiskunta­­tilastoissa.

 

Lisää tietoa palkansaajien etätyö­kokemuksista koronakriisin aikana saadaan lokakuussa. Silloin julkaistaan Tilasto­keskuksen keväällä 2021 keräämän Korona­kriisin vaikutukset työelämään -verkko­kyselyn tulokset.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten elatusmaksujärjestelyt ovat 2010-luvulla harvinaistuneet selvästi aiemmasta. Yhä useammassa eroperheessä lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa kodeissa ja lasten kulutusmenot jakautuvat tasaisesti ns. lähi- ja etävanhemman kesken. Kotitalouspohjainen tilastointi ei kuitenkaan tavoita tätä ilmiötä kunnolla. Asumisjärjestelyjen parempi huomioiminen tarkentaa kuvaa perheiden tulotasosta. 

Artikkeli
8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

tk-icons