Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Etätyön suosio jatkui alku­vuonna mutta väheni kesällä

6.9.2021
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Shutterstock

Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut selvästi. Ei lainkaan niin tehneiden määrä on kasvanut hieman alkuvuodesta.

Alkuvuonna viidesosa työllisistä teki koko työaikansa kotona, kesällä osuus laski 14 prosenttiin. Työllisistä puolet ei työskennellyt kotona lainkaan.

Tämän vuoden alusta lähtien työvoima­tutkimuksessa on mitattu etätyötä kysymällä, onko viimeisen neljän viikon aikana tehnyt kotona koko työajan, ainakin puolet työajasta, vähemmän kuin puolet työajasta vai ei lainkaan.

Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut, samoin kuin alle puolet työstään kotona tehneiden osuus. Ei lainkaan kotona työskennelleitä oli hieman enemmän kuin alkuvuonna.

Kuvio 1. Kotona työskennelleiden osuudet työllisistä 2021, prosenttia
Kuvio Kotona työskennelleiden osuuksista työllisistä 2021, prosenttia. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus on pysytellyt reilun kymmenes­osan tienoilla. Kesällä kotona työskentelyn osuuksiin on vaikuttanut loma-aika ja sellaisen kausityön lisääntyminen, jossa etätyötä tehdään vähän.   

Ennen vuotta 2021 kotona työskentelystä kysyttiin, onko työskennellyt kotona säännöllisesti, silloin tällöin vai ei lainkaan. Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuuden vuosi­keskiarvoista näkee, että etätyö oli yleistynyt hiljalleen jo kauan ennen koronaa. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Säännöllisesti kotona työskentelevien osuus 2011–2020, prosenttia työllisistä
Kuvio Säännöllisesti kotona työskentelevien osuudesta 2011–2020, prosenttia työllisistä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Vuonna 2020 kotona työskentely sitten yleistyi jyrkästi, kun jo reilu neljännes työllisistä työskenteli säännöllisesti kotona.

Vuodesta 2021 alkaen käyttöön otetussa kysymyksessä säännöllistä kotona työskentelyä vastaavat ehkä parhaiten koko ajan kotona työskennelleet ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleet yhdessä. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuus yhteensä 2021, prosenttia työllisistä
Kuvio Koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona tehneiden osuudesta yhteensä 2021, prosenttia työllisistä. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Tämän vuoden aikana koko työajan ja ainakin puolet työajasta kotona työskennelleiden osuus kaikista työllisistä on vaihdellut kolmasosan ja vajaan neljäsosan välillä. Onkin mielen­kiintoista nähdä, mitä kotona työskentelylle tapahtuu ensi vuoden aikana, kun yhteis­kunta avautuu ja työnteon erilaiset hybridi­mallit alkavat vakiintua.  

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilasto­keskuksen yhteiskunta­­tilastoissa.

 

Lisää tietoa palkansaajien etätyö­kokemuksista koronakriisin aikana saadaan lokakuussa. Silloin julkaistaan Tilasto­keskuksen keväällä 2021 keräämän Korona­kriisin vaikutukset työelämään -verkko­kyselyn tulokset.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons