Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
Konsultointimatkat Nigerian tilastotoimistoon Abujaan saavat miettimään myös maan tulevaisuutta. Luottamusta rakennetaan läpinäkyvällä tietopohjaisella päätöksenteolla – ja laadukkailla tilastoilla.
Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.
Perintöveroa maksamaan määrätyistä perinnönsaajista 0,5 prosenttia sai vähintään miljoonan euron perintöosuuden vuonna 2020. Nämä perinnönsaajat saivat maksettavaksi yli kuudenneksen perintöveroista. Perintöosuuden arvon lisäksi perintöverojen jakautumista on relevanttia tarkastella myös esimerkiksi sukulaisuussuhteen, iän ja tulojen mukaan.
Eri maiden digitalouksia voidaan vertailla kokeellisten tilastojen pohjalta. Kuinka iso osuus digitaalisilla alustoilla, verkkokaupalla ja muilla digitaalisen talouden toimialoilla on koko kansantaloudessa?
Lapsiperheiden osuus perheistä on vähentynyt merkittävästi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Alaikäisten lasten määrä perheissä on pysynyt silti vakaana. Isovanhemmat asuvat aiempaa useammin alle kolmen kilometrin etäisyydellä lapsenlapsistaan, kertovat vuoden 2022 väestötilastot.
Pojat ja nuoret miehet viettävät digitaalisten pelien parissa reilusti yli tunnin päivässä, kun koko väestön tasolla pelaamiseen käytetty aika on alle 20 minuuttia. Pelaamista syytetään usein lisääntyvästä pahoinvoinnista, rapistuvasta kunnosta ja huononevista PISA-tuloksista, mutta miten sille omistettu aika vertautuu sosiaaliseen kanssakäymiseen, liikuntaan ja opiskeluun käytettyihin minuutteihin?
Se, että työssä vaaditaan erilaisia taitoja ja että niitä on kehitettävä, ei ole uutisaihe. Iso uutinen ei ole myöskään ollut Euroopan osaamisen teemavuosi 2023. Tämä blogi toivottavasti viitoittaa kuitenkin osaamisen teemassa eteenpäin.
Tutkimus työelämän vaatimista taidoista kertoo eroista sukupuolten ja koulutusasteiden välillä. Digilaitteet hallitsevat kuitenkin jo useimpien työntekoa. Raskasta ruumiillista työtä tekee joka viides, sorminäppäryyttä edellyttävät joka kymmenennen työtehtävät.
Pandemia iski aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja koulutussuunnitelmiin, erityisesti vaikutuksia kokivat naiset ja nuoret aikuiset. Samat ryhmät löysivät kuitenkin myös vaihtoehtoisia oppimisen muotoja.
Etelän kaupungeista suunnataan jälleen joulunviettoon pohjoiseen. Tampereelta lähdetään edelleen suhteessa eniten – selvästi enemmän kuin Helsingistä, joka sekin menettää 14 prosenttia tavanomaisesta väestöstään rauhallisemmille joulumaille.
Suomessa asuvista joka neljäs on kohdannut verkossa väkivaltaa tai häirintää – naiset hieman miehiä useammin. Verkossa tapahtuvan väkivallan tai häirinnän todistaminen on tätäkin yleisempää. Lähisuhdeväkivaltaa kokeville verkkoväkivalta on usein jatkumoa muulle läheisten tekemälle väkivallalle. Yleistyvä digitaalinen väkivalta on uhka ihmisten hyvinvoinnille, avoimelle keskustelulle ja demokratialle.
Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyysasteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansainvälisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalaistaustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.
Tietopohjaista päätöksentekoa tukeva Datahuone tuo uusia rekisteriaineistoja tutkimus- ja selvityskäyttöön. Pyrimme saamaan Datahuoneelle toimitettuja aineistoja laajempaan käyttöön kehittämällä uusia valmisaineistoja yhteistyössä tutkijoiden kanssa.
Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.
Suomen väestöstä joka kolmas oli 1950-luvulla alle 18-vuotias, nyt enää harvempi kuin joka viides. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on noussut yli sadantuhannen, valtaosa on syntynyt Suomessa.
Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoinpitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.
Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.
In recent years, inflation, rising interest rates and the tumult in the housing markets have tested different households in a variety of ways. Families with a high variable-rate housing loan and significant essential costs have faced the most difficulty. Statistics Finland’s experts examine the life of three example families.
Otoskyselyihin perustuvien tilastojen luotettavuus on vaakalaudalla, koska ihmiset eivät enää vastaa jatkuvasti lisääntyviin tiedusteluihin. Viranomaisten yhteiseen rekisteriin perustuva yhteystietojen hallinta paitsi auttaisi ihmisten tavoittamisessa myös säästäisi vaivaa niin kansalaisilta kuin viranomaisilta.
Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.
Taiteen parissa työskenteleville on arkipäivää työskennellä freelancerina, osa-aikaisesti, apurahan varassa, useammassa työssä ja erilaisissa peräkkäisissä työsuhteissa. Vaikka epätyypilliset työn muodot tuovat vapautta ja joustavuutta, ne tarkoittavat usein myös epävarmempaa toimeentuloa sekä kamppailua sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmän kanssa.
Suomen digitaalitalouden osuus arvonlisäyksestä on reilut seitsemän prosenttia. Suomessa on korostunut etenkin digitaalisten palveluiden tuotanto, kertovat ensimmäiset kattavat laskelmat digitaalisesta taloudestamme. Laskelmat ovat vielä luonteeltaan kokeellisia.
Tilasto on kuva maan tilasta. Kun harhainen kuva vallitsee, vääristämättömän peilin asettaminen johtajien ja kansalaisten silmien eteen voi olla vaarallista.
Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.
Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli syyskuussa poikkeuksellisesti miinuksella kaikissa väestöryhmissä. Ikääntyneiltä, eläköityneiltä, työttömiltä, kouluttamattomilta tai pienituloisilta ei juuri löytynyt myönteistä arviota tai näkymää taloudesta. Eri sosioekonomisten ryhmien luottamus on systemaattisesti eri tasolla, mutta talouskriisit ovat koskettaneet kaikkia yhtä paljon suhteellisesti.
Työvoiman vuokraamisen kautta ovat työllistyneet etenkin nuoret ja ulkomaalaistaustaiset, joilla on vähän työkokemusta tai joiden voi olla muuten hankalaa löytää työtä. Kiinnostus vuokratyötietoihin on lisääntynyt, vaikka vuokratyön osuus palkkatyöstä on edelleen melko pieni.
Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.
Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.
Henkilöstömäärä, liikevaihto, taseen arvo, riippumattomuus – perusteita pk-yrityksen määrittelylle on useita. Ja kyse on, paitsi talousymmärryksestä, myös tukimiljardien oikeasta kohdentumisesta.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Valtaosa omaishoitajista on eläkeläisiä. Työikäisistä omaishoitajista enemmistö käy kuitenkin myös ansiotyössä. Omaishoitajien työllisyysaste on noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi kuin väestöllä keskimäärin.
Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?
Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.
Vuonna 2022 vajaa 30 000 suomalaista sai ansiotuloja eri kanaviin tuottamastaan verkkosisällöstä. Vaikka kaikki heistä eivät olisikaan kokopäiväisiä somevaikuttajia, on vaikuttajamarkkinointi kasvanut varteenotettavaksi joukkoviestinnän sektoriksi ja nuoria houkuttavaksi ammatiksi.
Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.
Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattorivertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmätason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.
Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 4 323 saman sukupuolen parin muodostamaa perhettä. Näiden perheiden määrä kasvoi edellisvuodesta 303 perheellä. Neljännes saman sukupuolen parien perheistä oli lapsiperheitä. Perhetilaston mukaan 1 807 lasta kasvaa sateenkaariperheissä. Vaikka osa kirjosta jää yhä piiloon, on sateenkaariperheiden näkyvyys lakimuutosten myötä parantunut.
Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoimatutkimuksen sisältö- ja menetelmämuutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä.
Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alustatyöntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan.
Alustatyöstä puhutaan monin eri määritelmin. Tämä hankaloittaa niin ilmiön mittaamista kuin siitä käytävää keskustelua. Tilastokeskus osallistui vuonna 2022 toteutettuun Eurostatin koordinoimaan pilottitutkimukseen, jossa pyrittiin mittaamaan alustatyön yleisyyttä. Mitä ja miten kysyä alustatyöstä? Entä mitä alustatyö oikeastaan on ja mitä se ei ole? Hanna Sutela avaa artikkelissaan Tilastokeskuksen tiedonkeruuta ja tehtyjä linjauksia.
Meillä on jo mittaristo ekologian ja ekonomian yhteensovittamiseksi: kansantalouden tilinpidon ympäristölaajennus. Luontoarvojen integrointi samaan kehikkoon taloudellisen toiminnan kanssa antaa pikakaistan kestävämpään päätöksentekoon.
Juhannuskerroin estimoi juhannuspäivän väestönlisäystä verrattuna normaaliin päiväsajan väestöön. Kerroin ei ole viime vuosista juuri muuttunut, mutta mökkikuntiin matkustaminen on koronavuodesta vähentynyt. Tarkista kartalta oman kohteesi juhannuskerroin!
Euroopan unionin uuden kestävän kehityksen seurantaraportin mukaan jäsenmaat ovat edistyneet merkittävästi työelämän parantamisessa, köyhyyden vähentämisessä ja tasa-arvon parantamisessa. Sen sijaan edistyminen ympäristöasioissa on ollut vaatimatonta.
Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.
Kiertotalousohjelmassa jätemäärien kehitystä seurataan usealla eri indikaattorilla. Perustavanlaatuinen siirtymä kiertotalouteen ei kuitenkaan onnistu ilman aktiivista ja määrätietoista toimijuutta. Tietoa on, mutta käytetäänkö sitä toimintaan?
Naisten töihin patistelun sijaan pitäisi kantaa huolta siitä, miksei miesten työllisyys ole talouden hyvästä nosteesta huolimatta kasvanut ikähaitarin keskimmäisissä ikäryhmissä.
Ryöstöistä ja pahoinpitelyistä epäillyt ovat vuodesta 2019 alkaen jälleen lisääntyneet kaikissa alle 21-vuotiaiden ikäryhmissä. Alle 15-vuotiailla vakavien rikosten osuus on kasvanut. Nuorten ryhmissä tekemät väkivaltarikokset ovat olleet jonkin verran yleisempiä pääkaupunkiseudulla, mutta laajemmin nuorten rikosten taustalla ei ole havaittavissa aiempaa suurempia ryhmiä taikka siihen viittaavaa systemaattista muutosta.
Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.
Suomen väestöllinen keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä. Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
15–24-vuotiaat nuoret elävät jo megatrendien maailmassa ja näkevät kriisienkin keskellä vaikutusmahdollisuuksia, kertoi Sitran Tulevaisuusbarometri maaliskuussa. Alle 30-vuotiaiden vaikutus ei kansanedustajien määrällä mitattuna kuitenkaan vahvistunut huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna lähes viidenneksellä vuodesta 2021. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.
Vuonna 2022 työllisistä joka kymmenes työskenteli koronarajoitusten jo hellitettyä yhä koko työajan kotona. Useimmilla toimialoilla etätyötä tekevien määrä hieman väheni edellisvuodesta. Monessa maakunnassa etätyötä tekeviä oli entistä enemmän.
Asuntojen ja rakennusten kunto heikkenee ajan kuluessa. Suomalaiset omistusasujat asuvat kuitenkin useimmiten hyväkuntoisissa rakennuksissa. Rakennuskantaan osuvat suuret remontit näkyvät sekä asuntojen että rakennusten kunnossa.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Alkoiko kehitys kohti ihmisoikeuksia ja humaanimpaa maailmaa Valistuksesta ja humanismista vasta muutama sata vuotta sitten? Kysymystä voi antoisasti pohtia Sixten Korkmanin Talous ja humanismi -teoksen äärellä.