Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Miten uusia työllisyys­lukuja pitäisi ymmärtää – nykyisiä ja menneitä?

4.5.2021
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Aki Harju

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

15–64-vuotiaiden työllisyys­asteen trendiluku oli esimerkiksi kesäkuussa 2019 uusien tietojen mukaan 71,6 prosenttia. Aiempien tietojen mukaan se oli ollut 72,5 prosenttia. Vanhoja tietoja ei tule enää käyttää.

Työllisten määrän trendiluku oli puolestaan vuoden 2019 kesäkuussa 2 533 000.

Pääsääntöisesti hyvä kehitys työmarkkinoilla ehti jatkua niin, että trendi oli vuoden 2020 helmikuussa 72,4 prosenttia. Maaliskuussa 2020 työllisyys kuitenkin jo laski vuoden takaiseen verrattuna korona­pandemian vuoksi.

”Koronakuoppa” eli dramaattinen muutos työmarkkinoilla merkitsee 2,4 prosenttiyksikön laskua työllisyys­asteen trendissä. Työllisten määrässä muutos oli 85 000 alaspäin.

Työllisyysasteen trendi jäi kesään 2020 asti 70,0 prosenttiin. Toisaalta trendi ei enää laskenut tasomuutoksen jälkeen.

Koronarajoituksia höllättiin kesän kuluessa, ja työllisyys alkoi nousta.

Sittemmin trendi on noussut edelleen, ja uusimpien tietojen mukaan trendiluku oli 71,1 prosenttia ja trendin mukaan työllisiä oli 2 514 000.

Tällä hetkellä työllisyysasteen trendi on 1,3 prosentti­yksikköä alempi kuin helmikuussa 2020, ja 0,5 prosentti­yksikköä alempi kuin kesäkuussa 2019.

Kuvio 1 kertoo uuden ja vanhan työllisyys­asteen laskennassa käytetyn trendiluvun parin vuoden aikasarjan. Vanhan järjestelmän mukainen tieto loppuu vuoteen 2020, eikä sitä siis ole tarpeen käyttää, koska uuden järjestelmän mukainen tieto viedään aikasarjassa taaksepäin.

Kuvio 1: Uuden ja vanhan työllisyys­asteen mukainen trendi kuukausittain 3/2019-3/2021
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Trendisarja käytettävissä tauon jälkeen

Vuoden 2021 maaliskuun tiedoista alkaen julkaistuja trendilukuja voi verrata mihin tahansa uusien tietojen mukaan julkaistuihin trendilukuihin – sillä varauksella, että uusin trendiluku saattaa muuttua takautuvasti, kuten varoitus on aina kuulunut.

Takautuvan muutoksen aiheuttaneista tilaston sisältö- ja menetelmämuutoksien syistä voi lukea täältä.

Alkuvuoden 2021 aikana trendilukuja ei julkaistu ollenkaan työvoima­tutkimuksen muutoksen vuoksi. Katkos sattui ikävästi juuri tilanteeseen, jossa koronalla on sanansijansa työmarkkinoilla. Onneksi lukuja kuitenkin nyt taas saa kuukausittain – entistä ehompina.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen työvoima­­­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Blogi
31.10.2023
Jukka Hoffren

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

tk-icons