Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yötyön tekeminen ei ole juuri lisääntynyt

23.7.2018
Twitterissä: @TaskinenP

Onko Suomi nykyään ”auki yötä päivää”? Työn tekemisen näkö­kulmasta ei juuri sen enempää kuin ennenkään.

Työvoimatutkimuksessa kysytään työllisiltä yötyön (klo 23-06) tekemisestä pää­työssä viimeisen neljän viikon aikana. Vastaus­vaihtoehdot kysymykseen ovat: säännöllisesti, silloin tällöin ja ei ollenkaan.

Tulosten mukaan kauppojen auki­olojen vapauttaminen ei näy selvästi tilastossa yötyön lisääntymisenä. Teollisuudessakaan ei paiskita yötöitä niin paljon kuin ennen vuotta 2009, ja majoitus- ja ravitsemus­toiminnassa yötyötä tehneiden määrä kääntyi laskuun vuonna 2017. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Yötyötä päätyössään viimeisen neljän viikon aikana tehneiden palkan­saajien määrä eräillä aloilla vuosina 2000–2017, tuhatta

Kuvio 1. Yötyötä päätyössään viimeisen neljän viikon aikana tehneiden palkan¬saajien määrä eräillä aloilla vuosina 2000–2017, tuhatta

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus. Vuosina 2000–2007 käytetty TOL2002-luokittelua, vuosina 2008–2017 TOL2008-luokittelua.

Kaupan alalla pientä liikettä

Vuonna 2017 yötyötä viimeksi kuluneen neljän viikon aikana oli tehnyt joko säännöllisesti tai silloin tällöin keski­määrin 309 000 palkan­saajaa, eli noin 14 prosenttia kaikista. Osuus tuntuu melko isolta, mutta se ei ole juuri muuttunut viime vuosina.

Myöskään säännöllisesti yötöitä tehneiden määrä ei ole noussut silloin tällöin yötöitä tehneiden kustannuksella.

Kaupan alalla yötyötä tehneiden osuus on noussut vuoden 2009 noin neljästä prosentista vuoden 2017 kuuteen prosenttiin.

Muutenkin töissä epäsosiaalisina aikoina

Millainen on sitten yötyötä säännöllisesti (viimeisen neljän viikon aikana) pää­työssään tehneiden palkan­saajien profiili verrattuna niihin, jotka eivät olleet tehneet yötyötä ollenkaan tutkimus­jakson aikana? Tiedot pohjautuvat vuoden 2017 työvoima­tutkimuksen tietoihin.

Säännöllisesti yötöitä tehneitä palkan­saajia oli keski­määrin 173 000. Heidän työ­suhteensa oli yhtä usein pysyvä (toistaiseksi jatkuva) kuin muillakin. He eivät myöskään etsineet uutta työtä juuri sen enempää kuin muutkaan, eivätkä itse annetun tiedon mukaan olleet poissa töistä sairauden takia muita useammin. Sivutyön tekeminen oli samaa luokkaa kuin muillakin.

Yötyötä säännöllisesti tehneet tekivät luonnollisestikin vuoro­työtä ja jakso­työtä huomattavasti paljon enemmän kuin muut palkan­saajat. Siinä, että he tekivät töitä vuoro­työssä lauantaisin ja sunnuntaisin paljon keski­arvoa enemmän, ei ole mitään yllättävää. He työskentelevät ylipäänsä epäsosiaalisina työaikoina.

Yötöissä ei ole kyse kotona työskentelystä kuin marginaalisesti, koska vain 3,5 prosenttia öiseen aikaan työtä tehneistä sanoi tehneensä sitä säännöllisesti kotonaan.

Vain kymmenesosa säännöllisesti yötyötä tehneistä sanoi tekevänsä osa-aikatyötä, kun kaikilla palkan­saajilla osuus oli selvästi korkeampi, noin 17 prosenttia.

Enemmän miehiä ja nuoria

Työllisistä miehistä 18 prosenttia oli tehnyt yötyötä, joko säännöllisesti tai silloin tällöin, kun naisilla osuus oli huomattavasti alhaisempi, eli 11 prosenttia. Kun vastuu lasten ja kodin hoidosta on suurempi, mahdollisuudet epä­sosiaaliseen aikaan tehtävään työhön ovat pienemmät kuin miehillä. Toisaalta teollisuus, jossa tehdään suhteellisesti paljon yö­työtä, on jo lähtö­kohtaisesti mies­valtainen ala.

Vuonna 2017 yötyötä säännöllisesti tehneissä oli vain kourallinen (4 prosenttia) niitä, jotka katsoivat olevansa pää­asialliselta toiminnaltaan muita kuin ansio­työtä tekeviä. Tämän voi tulkita niin, että yötyö vaatii tiukkaa sitoutumista työhön. Työllisissä, jotka eivät olleet tehneet yö­työtä, oli suhteellisesti hiukan enemmän esimerkiksi opiskelijoita pää­asialliselta toiminnaltaan.

Yötyötä säännöllisesti tehneiden ikäjakauma on keskimäärin nuorempi kuin palkansaajilla, jotka eivät ole tehneet yötyötä (kuvio 2).

Kuvio 2. Säännöllisesti yötyötä viimeisen neljän viikon aikana päätyössään tehneiden sekä ei yötyötä tehneiden palkansaajien osuudet ikäryhmittäin, %

Kuvio 2. Säännöllisesti yötyötä viimeisen neljän viikon aikana päätyössään tehneiden sekä ei yötyötä tehneiden palkansaajien osuudet ikäryhmittäin, %

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Helppo selitys ikäjakaumaan olisi sanoa, että ikääntyessä päivätyö alkaa houkutella enemmän. Ilmiön syiden selvittäminen vaatisi kuitenkin erillisen tutkimuksen.

Yötyöstä löytyy tietoa myös työolotutkimuksesta viiden vuoden välein, seuraavan kerran kuluvalta vuodelta, sekä ajankäyttötutkimuksesta.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoimatutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen työvoimatilastossa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Artikkeli
13.8.2021
Tiina Tuomaala

Tilastolaitoksemme ensimmäinen naispuolinen aktuaari oli merkittävä vaikuttaja Suomessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Hän toimi 16 vuotta kansan­edustajana mutta reilusti pidempään Tilastollisessa päätoimistossa, jossa hän muun muassa laati köyhäinhoito­tilastoja ja vaali­tilastoja. Hän myös kartoitti yötyötä tekevien naisten määrää ja työ­olosuhteita Teollisuus­hallituksen toimesta.

Blogi
8.6.2021
Pertti Taskinen

Johtajat tekevät yleensä muita palkansaajia pidempää työviikkoa. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista vain 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän. Säännöllisen työajan hahmottaminen voi joissakin tehtävissä olla hankalaa työn läikkyessä myös vapaa-ajalle.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons