Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kombityötä ja verkostomaista kasvua – Tilastokeskus tutkii yrittäjyyttä

22.11.2016
Twitterissä: @anna_parnanen

Yrittäjät ovat tällä hetkellä suuren kiinnostuksen kohteena. Yrittäjiä kaivataan lisää talouskasvun vauhdittamiseksi, heidän sosiaaliturvansa parantamista selvitetään ja lehdet kertovat tarinoita intoa pursuavista startup-yrittäjistä.

Kombityö, verkostomainen kasvu, jakamistalous… nämä käsitteet eivät välttämättä heti avaudu lukijalle. Näitä asioita Tilastokeskus aikoo kuitenkin tutkia ensi vuonna Työvoimatutkimuksessa.

Kyseessä on eräänlainen yrittäjien työolotutkimus. Se on jatkoa aikaisemmin toteutetulle Itsensätyöllistäjät 2013 -tutkimukselle, mutta nyt kohteena ovat kaikki yrittäjät.

Mitä yrittäjistä sitten halutaan tietää? Lista on pitkä, joten nostan tässä esille vain muutamia aiheita.

Otetaan ensi alkuun selvennykseksi tuo jo mainittu kombityö. Kombityöllä tarkoitetaan työn tekemistä eri statuksella: aamupäivät palkansaajana, iltapäivät yrittäjänä tai tammi–maaliskuu apurahalla, seuraavat neljä kuukautta palkansaajana ja loppuvuosi freelancerina. Ensi vuoden tutkimuksessa selvitämme, kuinka yleistä kombityö on ja miten sitä tehdään.

Myös kasvu kiinnostaa. Aikaisemmin Työvoimatutkimuksessa tarkastelimme lähinnä millaista kasvupotentiaalia yksinyrittäjien joukossa oli työnantajayrittäjiksi. Nyt ymmärrämme, että kasvua voi tapahtua myös verkostomaisesti. Kun työtä on liikaa yhdelle, työntekijän palkkaamisen sijaan yrittäjä siirtääkin työtä toiselle yrittäjälle joko alihankintana tai houkuttelemalla mukaan uuden osakekumppanin.

Tämä verkostoimainen vertikaalinen kasvu voi osaltaan selittää itsensätyöllistäjien määrän kasvua. Onkin syytä tutkia, kuinka laajaa tämän tapainen verkostoissa kumpuava kasvu on – siispä kysymme myös siitä.

Kolmas mielenkiinnon kohde on jakamistalous ja digitaalisten alustojen käyttö yritystoiminnassa. Kuinka moni tekee töitä vaikkapa sellaisten alustojen kautta kuten Uber tai Airbnb? Koska digitaalisten alustojen käyttö voi moninkertaistaa yrityksen tuloksen, on kiinnostavaa tietää kuinka laajasti yritykset niitä käyttävät toiminnassaan.

Ensi vuoden Työvoimatutkimus sisältää myös perinteisempiä kysymyksiä esimerkiksi yrittäjien jaksamisesta, työoloista, työterveyshuollosta ja sosiaaliturvasta. 

Näistä tuloksista raportoimme vuoden 2018 aikana. Mukana tutkimusta rahoittamassa ovat Sitra, TEM, Eläketurvakeskus ja Työterveyslaitos.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Blogi
8.6.2021
Pertti Taskinen

Johtajat tekevät yleensä muita palkansaajia pidempää työviikkoa. Kaikista kokoaikaisista palkansaajista vain 0,4 prosenttia työskentelee 60 tuntia tai enemmän. Säännöllisen työajan hahmottaminen voi joissakin tehtävissä olla hankalaa työn läikkyessä myös vapaa-ajalle.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons