Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kevytyrittäjien määrä kasvoi koronavuonna

5.10.2021
Kuva: Shutterstock

Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

Kevytyrittäjyys on ilmiönä paljon esillä. Mikäli työ on melko satunnaista, voi kevytyrittäjyys olla hyvä tapa toiminnan organisointiin. Parhaimmillaan kevytyrittäjyys hyödyttääkin yhteiskuntaa tarjoamalla helpon kanavan oman ammattitaidon toteuttamiselle esimerkiksi keikkaluonteisessa työssä.

Kyseessä on siis vaihtoehtoinen työn tekemisen juridinen toimintamuoto. Kevytyrittäjyys on sellaista yrittäjämäistä toimintaa, jossa henkilö itse työllistää itsensä ja käyttää työn laskuttamiseen laskutuspalvelua.  Laskutuspalvelut ottavat vastuun taloudesta ja kirjanpidon oikeellisuudesta ja vapauttavat yrittäjälle tähän kuuluvan ajan. Laskutuspalvelun käytöstä aiheutuvat kustannukset tulee kuitenkin ottaa huomioon toiminnan kannattavuutta arvioitaessa.

Kevytyrittäjien määrää Suomessa on arvioitu laskemalla, kuinka paljon heitä on rekisteröitynyt laskutuspalveluiden piiriin. Esimerkiksi kevytyrittäjien yhdistys Uusi työ ry on arvioinut, että kevytyrittäjiä olisi Suomessa noin 150 000.

Kevytyrittäjyyttä leimaa kuitenkin satunnaisuus, joten rekisteröityneiden kevytyrittäjien määrä ei kerro aktiivisien kevytyrittäjien määrästä. Tässä artikkelissa kevytyrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut palkkaa- tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana.

Tulorekisterin tietoja hyödyntämällä voidaan selvittää laskutuspalveluyritysten maksusuoritteita, ja saada sitä kautta selville ne kevytyrittäjät, jotka ovat saaneet palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelusta. Kevytyrittäjistä saadaan tarkentavia tietoja väestörakenne-, koulutus- ja työssäkäyntitilaston aineistoista. Laskutuspalvelutoimintaa harjoittavia yrityksiä tunnistettiin noin kolmekymmentä. 

Joka toinen asuu Uudellamaalla

Aktiivisia kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 noin 44 300. Nämä henkilöt olivat saaneet palkkaa- tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana. Kevytyrittäjien määrä kasvoi vuonna 2020 kymmenellä prosentilla vuodesta 2019, jolloin kevytyrittäjiä oli noin 39 800.

Työttömänä työnhakijana oli ollut vuoden aikana joka kolmas, kun edellisvuonna osuus oli neljännes. Koronavuonna 2020 kevytyrittäjyyteen onkin voinut houkutella lisääntyvä vapaa-aika tai tulojen tarve, joka on syntynyt esimerkiksi työttömyyden tai lomautuksen myötä.

Vuonna 2020 kevytyrittäjistä joka toinen oli toiminut myös aikaisempana vuonna kevytyrittäjänä.

Kevytyrittäjissä on enemmän miehiä kuin naisia. Kolme viidestä kevytyrittäjästä on mies. Suurin ikäryhmä on 25–29-vuotiaat, joita on joka viides kevytyrittäjistä. Kevytyrittäjistä lähes joka toinen asuu Uudellamaalla. Kevytyrittäjät asuvat kuitenkin myös muualla päin Suomea, sillä lähes jokaisessa Suomen kunnassa asuu kevytyrittäjä.

Laskutuspalvelua käytetään tyypillisesti silloin, kun toiminta on pienimuotoista. Kevytyrittäjät olivat saaneet vuonna 2020 tuloja mediaanilla mitattuna 1 200 euroa. Keskipalkka oli 4 600 euroa. Laskutusmäärissä oli huomattavaa vaihtelua, mutta lähes neljä viidestä oli saanut tuloja alle 5 000 euroa.

Enemmistö työskentelee sivutoimisesti

Kevytyrittäjistä enemmistö tekee työtään kevytyrittäjänä jonkin muun työn ohessa. Lähes neljällä viidestä kevytyrittäjästä oli myös jokin muu palkkatyö vuoden aikana. Kevytyrittäjyys voikin tarjota työntekijälle keinon lisätulojen ansaitsemiseen tai itsensä toteuttamiseen.

Reilu kolmasosa kevytyrittäjistä työskentelee palkansaajatyösuhteessaan työnantajalla, jonka toimialana on rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa tai ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Muita yleisimpiä kevytyrittäjien palkansaajatyösuhteen toimialoja ovat hallinto- ja tukipalvelutoiminta, teollisuus, informaatio ja viestintä, muu palvelutoiminta, majoitus ja ravitsemistoiminta, taiteet, viihde ja virkistys, kuljetus ja varastointi sekä terveys- ja sosiaalipalvelut.  

Kevytyrittäjien joukossa on myös opiskelijoita ja eläkeläisiä. Noin neljäsosa kevytyrittäjistä on opiskelijoita. Kevytyrittäjyys voikin olla opiskelijalle keino työkokemuksen ja ammattitaidon kartuttamiseen. Eläkeläisiä on noin viisi prosenttia kevytyrittäjistä.

Kevytyrittäjistä lähes joka toinen on suorittanut korkeimpana tutkintonaan jonkin toisen asteen tutkinnon. Alemman korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin joka viides. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on myös noin viidesosa kevytyrittäjistä.

Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut hieman yli kymmenesosa kevytyrittäjistä.

Humanististen ja taidealojen sekä tekniikan alojen tutkinnot tyypillisiä

Kevytyrittäjät ovat suorittaneet yleisesti humanististen ja taidealojen sekä tekniikan alojen tutkintoja. Vajaa kolmasosa kevytyrittäjistä on suorittanut joko humanististen- ja taidealojen tai tekniikan alan tutkinnon.

Naisia humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneista kevytyrittäjistä on yli puolet. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneista enemmistö on miehiä.

Humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneiden yleisimpiä koulutusalaryhmiä olivat audiovisuaaliset tekniikat ja media, musiikki ja esittävät taiteet sekä taidealojen monialaiset koulutusohjelmat. Tekniikan alan tutkinnon suorittaneilla yleisimpiä aloja olivat puolestaan rakentaminen ja rakennussuunnittelu, mekaniikka ja metalliala sekä sähkö ja energia.

Kuvio 1. Kevytyrittäjien koulutusaloja sukupuolittain 2020
Kuvio 1. Kevytyrittäjien koulutusaloja sukupuolittain 2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Kevytyrittäjyyttä kokeilemalla yrittäjäksi

Aktiivisia kevytyrittäjiä on vajaa kolmasosa 150 000:sta laskutuspalveluihin rekisteröityneestä kevytyrittäjästä. Laskutuspalveluun rekisteröityminen on usein ilmaista, joten kevytyrittäjyys on matalan kynnyksen toimintamuoto, johon on helppo ryhtyä.

Syy lähteä kevytyrittäjäksi voi olla esimerkiksi oman yritystoiminnan kokeileminen käytännössä. Yrityksen perustaminen maksaa ja vaatii paperitöitä. Jos epäröi, haluaako työskennellä yrittäjänä, voi olla järkevää kokeilla ensin kevytyrittäjyyttä. Oman osaamisen markkinoiminen ja asiakkaiden hankkiminen vaatii kuitenkin osaamista ja vähintään kohtuullisen määrän työtä. Siten kevytyrittäjäksi ryhtyminen ei aina välttämättä realisoidu aktiiviseksi toiminnaksi.

Kun tilauksia alkaa tulla säännöllisesti, kevytyrittäjästä voi siirtyä yrittäjäksi. Omalla Y-tunnuksella toimiva yrittäjä voi hyötyä enemmän esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennuksesta ja yritystoimintaa varten tehtävistä pidempiaikaisista hankinnoista kuin ilman omaa Y-tunnusta toimiva kevytyrittäjä.

Helppoutensa vuoksi kevytyrittäjyys voi olla kuitenkin mainio tapa tehdä keikkaluonteista työtä. Nähtäväksi jää, kasvaako kevytyrittäjien määrä koronavuoden jälkeen entisestään.

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

Blogi
18.10.2021
Hanna Sutela

Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Tiedot käyvät ilmi Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.

Blogi
20.8.2021
Helmi Andersson

Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.

Blogi
20.8.2021
Helmi Andersson

I år firas hundra år av självstyrelse på Åland. Det åländska samhället har genom tiderna formats av både stormaktspolitik och det geografiska läget mitt i havet.

Artikkeli
22.6.2021
Pekka Laine

Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.

tk-icons