En voi puhua muiden puolesta, mutta oma kuontaloni on kasvanut koronakriisin aikana pois muodosta ja odottaa raivaajaa heti kun tällainen asiointi on taas suotavaa. Tilastoja tutkiessa herää kuitenkin huoli parturikampaamoja ja monia muita pienyrityksiä kohtaan. Tietojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille.
ELY-keskukset myöntävät tukea pienimmille, 1–5 henkeä työllistäville yrityksille, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä. Tukea annetaan yritysten työntekijöiden palkanmaksuun ja mahdollisesti esimerkiksi vuokrakuluihin.
Kuinka paljon näitä pienyrityksiä Suomessa sitten on?
Suomessa oli Tilastokeskuksen estimaatin mukaan 152 119 yritystä, jotka työllistivät 1–5 henkilöä (henkilötyövuotta) vuonna 2018. Nämä yritykset työllistivät yhteensä 248 717 henkilöä.
Kaikista tilastoiduista yrityksistä näitä pienyrityksiä oli 42 prosenttia. Pienyritysten henkilöstön osuus kaikkien yritysten henkilöstöstä oli 17 prosenttia.
Eniten pienyrityksiä oli maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden (20 586), rakentamisen (20 457) ja kaupan (19 299) toimialoilla. Joillain toimialoilla pienyrityksiä ei luonnollisista syistä ole lähes ollenkaan, tai niitä on suhteessa selvästi vähemmän muun kokoisiin yrityksiin verrattuna. Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi energiantuotanto ja teollisuus.
Pienyritysten toimialarakenne eroaa paikoin merkittävästikin yleisestä toimialarakenteesta.
Kaikista pienyrityksissä työskentelevistä 13 prosenttia (31 821 hlöä) työskenteli maatalous, metsätalous ja kalatalous -toimialalla vuonna 2018, kun kaikkien yritysten henkilöstöstä vain kolme prosenttia työskenteli tällä toimialalla (kuvio 1).
Maataloudessa koronavirustilanteen aiheuttamat haasteet ovat erilaisia kuin muilla toimialoilla. On ratkaistava, kuka hoitaa työt, jos yrittäjä tai työntekijä joutuu karanteeniin. Esimerkiksi eläinten hoidosta ja hyvinvoinnista on huolehdittava kaikissa tilanteissa, eikä tällaista yritystoimintaa voi laittaa jäihin työvoimapulan takia.
Kesän lähestyessä aivan akuutti haaste on ulkomaisen kausityövoiman saatavuus tai sen korvaaminen kotimaisella työvoimalla. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan kausityövoiman tarve on 16 000 kausityöntekijää. Tilannetta pyritään ratkaisemaan yhteistyössä TE-keskuksen ja Töitä Suomesta -palvelujen yhteistyöllä sekä sallimalla huoltovarmuuden kannalta kriittisten 1 500 työntekijän maahantulo.
Seuraavaksi eniten pienyrityksiä on yliedustettuna muussa palvelutoiminnassa, jossa pienyritysten henkilöstöstä työskenteli neljä prosenttia (10 962 hlöä) vuonna 2018, kun kaikkien yritysten kohdalla vastaava osuus oli yksi prosenttia. Tähän toimialaryhmään kuuluvat muun muassa parturit ja kampaamot.
Taiteet, viihde ja virkistys muodostavat yhdessä toimialan, joka kokee erittäin kovan kolauksen koronarajoitusten seurauksena.
Pienyritysten henkilöstöstä kaksi prosenttia työskentelee taiteen, viihteen tai virkistyksen parissa siinä missä kaikkien yritysten henkilöstöstä vastaava osuus on vain prosentti. Puhun varmasti meidän kaikkien puolesta toivoessani, että erilaiset kiipeilyhallit, laserhipat, taidenäyttelyt ja musiikkikonsertit tarjoavat kaipaamiamme elämyksiä myös koronakriisin hellitettyä.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa yritystilastot -yksikössä.
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon lukeutuvat yritykset, jotka ovat toimineet yli puoli vuotta tilastovuonna ja
A) jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai
B) joiden tase ylittää 170 000 euroa tai
C) joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (11 598 euroa vuonna 2018).
Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.
Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolminkertaisesti oman tarpeensa verran viljaa vuonna 2020. Väkirikkaista maista mm. Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta. Yli puolet maailmanmarkkinoille tulleesta viljasta on peräisin Yhdysvalloista, Argentiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.
Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.
Tuore tutkimus paljastaa uuden haitallisen vaikutuksen yritysten korkovähennysrajoituksista: ne kiristyvät matalasuhdanteissa, mikä tekee yritysten verotuksen myötäsykliseksi ja kasvattaa siten niiden konkurssiriskiä.
Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheenisien parissa. Kotitalouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä, kuinka hyvin kotonatyössä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alkutaipaleellaan.
Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut selvästi. Ei lainkaan niin tehneiden määrä on kasvanut hieman alkuvuodesta.
Ajallisesti mitattuna koronan vaikutus opiskelu- ja työelämään on täysin eri. Puolentoista vuoden jakso verrattuna työvuosiin ja opiskeluaikaan asettuu hyvin erilaiseen mittakaavaan.
