Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yrittäjistä valtaosa pitää koronapandemiasta selviytymistä todennäköisenä

22.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Koronapandemian vaikutukset talouteen ja työllisyyteen herättävät tällä hetkellä paitsi suurta huolta myös lukuisia kysymyksiä. Näihin tietotarpeisiin vastatakseen Tilastokeskus tuottaa jatkossakin vakiintuneita suhdannemittareita, kuten kokonaistuotannon kehityksestä kertovia bkt-lukuja ja työllisyysastetietoja.  

Koronarajoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet työllisyystilanteeseen poikkeuksellisen äkillisesti, ja akuutista tilanteesta kertovalle tiedolle on nyt erityisen kova kysyntä. Siksi päätimme tuottaa myös hieman nopeammalla rytmillä suuntaa-antavia tietoja ja lisäsimme kuluttajien luottamus -tutkimukseen  huhtikuun aikana koronapandemiaan liittyviä kysymyksiä.

Lisäkysymyksillä pyrimme saamaan ensinnäkin tietoa siitä, miten koronatilanne oli vaikuttanut vastaajien työllisyystilanteeseen, ja toisaalta kartoittamaan arvioita tulevaisuuden näkymistä.

Keskityn tässä blogissa yrittäjiltä saatuihin vastauksiin. Vastaajissa on niin yksinyrittäjiä kuin työantajayrittäjiä.  

Yrittäjistä peräti kolmasosa kertoi pandemian vähentäneen töiden, asiakkaiden ja toimeksiantojen määrää huomattavasti. Miltei sama osuus (31 %) kertoi asiakkaiden vähentyneen jossain määrin. Noin kolmasosa yrittäjistä koki, että koronatilanteella ei ollut vaikutusta töiden määrään, ja muutamalla prosentilla (4 %) asiakkaiden määrä oli jopa lisääntynyt.  

Kaiken kaikkiaan 63 prosentilla yrittäjistä koronakriisi oli siis vähentänyt ainakin jossain määrin töiden, asiakkaiden tai toimeksiantojen määrää.  

Vaikka kahdella kolmesta yrittäjistä asiakkaiden määrä oli vähentynyt kriisin myötä, pandemiasta johtuvaa työttömyyttä piti omalla kohdallaan hyvin todennäköisenä vain 6 prosenttia ja melko todennäköisenä 16 prosenttia kaikista yrittäjistä. Iso osa katsoo siis kuitenkin selviävänsä pandemiasta ilman työttömyyttä, vaikka kassavirta olisikin hiipunut.  

Arviot siitä, kuinka todennäköisesti yrittäjät katsovat yritystoimintansa selviävän koronasta, olivat ehkä yllättävänkin myönteisiä (kuvio 1).

Peräti 37 prosenttia pitää yritystoiminnan selviytymistä hyvin koronakriisistä todennäköisenä ja noin puolet melko todennäköisenä. Vain 10 prosenttia yrittäjistä piti vaikeuksista selviytymistä melko tai hyvin epätodennäköisenä.  

Kuvio 1. Kuinka todennäköisenä pitää yritystoimintansa selviämistä koronapandemian yli, yrittäjät (18-74-vuotiaat)
Kuvio 1. Kuinka todennäköisenä pitää yritystoimintansa selviämistä koronapandemian yli, yrittäjät (18-74-vuotiaat), prosenttia
Lähde: Kuluttajien luottamus -tutkimus, Tilastokeskus

Vaikka niiden yrittäjien osuus, jotka eivät usko selviävänsä koronan aiheuttamasta kriisistä on varsin pieni, on se kuitenkin lukumääräisesti huomattava.

Tuo 10 prosenttia tarkoittaa yli 30 000 yrittäjää. Osa heistä on työnantajayrittäjiä. Mikäli näiden yrittäjien oma arvio toteutuisi, tarkoittaisi se huomattavaa lovea työllisten määrään. 

Tuloksia voinee tulkita siten, että vaikka kriisi on syvä ja aiheuttaa toimeentulo-ongelmia monille yrittäjille, sen odotetaan lopulta jäävän vaikutukseltaan lyhytkestoiseksi, ja valtaosalla usko uuteen nousuun on kova. Tätä uskoa vahvistaa varmasti yrittäjille eri muodoissa myönnettävä valtion tuki.

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.­­­

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

tk-icons