Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kuplat koituivat kohtaloksi jo sata vuotta sitten

14.2.2022
Kuva: Shutterstock

Olenko salaliittoteoreetikko, jos ymmärrän myös huolia valvonta­valtion etenemisestä ja vapauksiemme kapenemisesta?

Vai olenko pedolle jo antautunut valtavirrassa ajelehtija, kun olen ottanut kolme rokotusta?

Olenko viherpipertäjä, kun kannatan tiukkoja päästö­vähennyksiä elintason kustannuksellakin? Vaiko denialisti, jos en kannata epätoivon lietsomista ilmaston­muutoksen torjunnassa?

Tekeekö se minusta woken, jos kannatan sorrettujen ryhmien oikeutta määritellä itse sen, mikä tuntuu loukkaavalta?

Olenko ihan kujalla, jos sympatiseeraan kuitenkin myös mielestään hyvää tarkoittavaa valkoista setämiestä, joka ei ymmärrä että jotain sanaa ei enää pitäisi sanoa missään tapauksessa tai tarkoituksessa?

Lienenkö ymmärtämätön oikeistolainen, jos minusta yksilön on hyvä ottaa vastuu elämästään ja yhteiskunnan syyttelyn sijaan tehdä parhaansa? Vai kenties vaarallinen vassari, kun kannatan mahdollisuuksien tasaamista yhteiskunnassa, koska käsittääkseni erot pärjäämisessä johtuvat pitkälti lähtökohdista ja onnesta?

Lasse Lehtinen kuvaa Murhattu ministeri -kirjassaan ilmapiiriä sadan vuoden takaisessa Suomessa:

”Kansalaiset elivät yhden totuuden kuplassa. Näin vihapuhe sosiaaliluokkien, kieliryhmien ja poliittisten ryhmittymien välillä otti aina vain kovempia kierroksia. Enää ei hävetty julkaista virheellisiäkään tietoja, jos ne palvelivat omia tarkoitus­periä.”

Kohtalokkaan parjauskampanjan kohteena oli kirjan päähenkilö Heikki Ritavuori. ”Nimensä suomentanut, monarkismia vastustanut ja punikkeja puolustanut sisäministeri oli kuin annettu maali.”

Ministeri halusi rakentaa sovintoa. Elettiin puoluelehtien valta-aikaa, aikaa ennen radiota ja muita koko kansan tiedotusvälineitä. Valentinin päivänä 14.2.1922 Ritavuori murhattiin kotiovelleen.

Sata vuotta myöhemmin elämme taas omien kanavien ja kuplien aikaa.

Lienenkö vain yhtenäiskulttuuria haikaileva boomeri, kun Lehtisen ansiokasta kirjaa lueskellessani olen huolissani leimakirveiden lentelystä ja kahtia­jakojen sijaan kaipaan dialogia ja ymmärrystä yli jakolinjojen.

Kaipaan tietoon perustuvaa ymmärrystä uskomuksien ja ennakko­luulojen sijaan. Hämärien lähteiden sijaan tarkistettavissa olevaan tietoon perustuvaa ymmärrystä.

Ymmärrystä, koska sen vaihtoehto on niin vaarallinen.

Mutta myös siksi, että vain yhden kuplan kannalle asemoituminen on tarkemmin ajatellen vaikeaa.

 

Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja. 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
23.5.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Kokemukset kiireestä ja työn kuormituksesta korona-aikana eroavat niin lähi- ja etätyötä tekevien kuin eri alojenkin välillä. Muutokset pandemiaa edeltävään aikaan nähden ovat yleisellä tasolla pieniä, mutta yksittäisten palkansaajien kokemuksissa on viitteitä polarisaatiosta. Joidenkin kohdalla työ on kuormittanut entistä enemmän, toisilla työtilanne on keventynyt.

Artikkeli
11.4.2022
Kimmo Haapakangas, Matti Näsi, Marjut Pietiläinen

Lähisuhdeväkivalta ei erityisesti lisääntynyt ensimmäisenä koronavuonna, kertovat poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin pohjautuvat tilastot. Uhreista suurin osa oli naisia. Rikosuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemukset ovat koronarajoitusten myötä vähentyneet. Kevään 2020 koronatilanne heijastui osin vastaajien kokemuksiin parisuhdeväkivallasta.

Artikkeli
3.3.2022
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Nettitelevisio, uudet äänimediat, somekanavat ja muu verkkomedia saivat paljon uusia käyttäjiä vuonna 2020, mutta toisena pandemiavuonna kasvutahti näyttää hidastuneen. Yksityisiä nettipuheluita soittaneiden osuus jopa väheni. Useampi kuin joka viides nuori käyttää netin deittisovelluksia, ja kaikkiaan deittipalveluilla on yli 360 000 suomalaiskäyttäjää. Verkkomedian ohella myös perinteiset joukkoviestimet ovat keränneet yleisöjä korona-aikana. 

tk-icons