Käsitteet: V

Näillä sivuilla kuvattavat käsitteet ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään tilastoissa tietyssä, rajatussa merkityksessä. Arkipuheessa sanalla voi olla eri merkitys. Sama käsite voi tarkoittaa eri tilastoissa eri asiaa. Esimerkiksi käsitteellä ”työtön” on kolme eri määritelmää.

Kunkin määritelmän yhteydestä löydät tiedon, missä tilastoissa käsitettä käytetään. Jos etsit tilastolukuja, siirry määritelmästä tilaston sivulle.

Vaalikelpoisuuden yleiset edellytykset ovat pääosin samat kuin äänioikeuden edellytykset eri vaaleissa. Kunnallisvaaleissa vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden edellytykset poikkeavat toisistaan siten, että vaalikelpoisuus kunnassa edellyttää jatkuvaa asumista, kun taas äänioikeuteen riittää, että henkilöllä on 51 päivänä ennen vaaleja ollut kotikunta ko. kunnassa.

Kunnallisvaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) jonka kotikunta kyseinen kunta on
2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa ja
3) joka ei ole holhouksen alainen (vajaavaltainen).

Aluevaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on henkilö
1) joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas (jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen)
2) jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja
3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään hyvinvointialuelain 77 §:ssä:

Vaalikelpoinen aluevaltuustoon ei ole:
1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi hyvinvointialuetta koskevia valvontatehtäviä;
2) hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka toimii aluehallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen tai hyvinvointialueen liikelaitoksen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
3) hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön;
4) hyvinvointiyhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston osalta hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön.
5) Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on kuitenkin vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.

Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita ammattisotilasta. Lisäksi eräät korkeat viranomaiset eivät voi olla kansanedustajina ilman että eroaisivat virastaan.

Europarlamenttivaaleissa vaalikelpoinen ehdokkaaksi on
1) jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen
2) jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.

Presidentinvaaleissa vaalikelpoinen on syntyperäinen Suomen kansalainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Uusi, yhtenäinen vaalilaki vahvistettiin presidentin esittelyssä 2.10.1998. Laki sisältää sekä eri vaalien yhteiset menettelysäännökset että kaikkien yleisten vaalien edellyttämät erityissäännökset. Laki korvasi aikaisemmat vaalilait eli eduskuntavaalilain, presidentinvaalilain, kunnallisvaalilain ja europarlamenttivaalilain.

Uutta vaalilakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Uutta, maakuntajakoon pohjautuvaa vaalipiirijakoa sovellettiin ensimmäisen kerran vasta kevään 2003 eduskuntavaaleissa.

Kaikissa vaaleja koskevissa käsitteissä on käytetty voimassaolon alkupäivämääränä ko. lain vahvistamispäivää. Uutta lakia on sovellettu sen voimaan tulemisen jälkeen kaikkiin yleisiin vaaleihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaalipiirijaolla tarkoitetaan vaaleilla täytettävien paikkojen alueellista jakoa.

Aluevaalit:
Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue.

Eduskuntavaalit:
Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu maakuntajaon pohjalta vaalipiireihin. Eduskuntavaaleissa kansanedustajien paikat jakaantuvat vaalipiirien kesken valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lain mukaan Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä valitaan yksi edustaja ja loput 199 edustajapaikkaa jaetaan suhteellisesti muiden vaalipiirien kesken Suomen kansalaisista muodostuvan asukasluvun mukaan.

Muut vaalit:
Presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa maa on yhtenä vaalipiirinä. Kunnallisvaaleissa vaalipiirinä on kunta. Vaalin tulosta laskettaessa paikkoja ei siten jaeta eri alueille mainituissa vaaleissa. Kaikissa tilastoissa kuitenkin esitetään myös vaalipiirikohtaiset tulokset eri vaalien vertailtavuuden takia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan aineet, jotka räjähdys- palo- tai säteilyherkkyytensä, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun ominaisuutensa takia saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaarallinen jäte (synonyymi sille aiemmassa lainsäädännössä ja kielenkäytössä on ongelmajäte) on jäte, joka kemiallisilta tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeaa muusta jätteestä siten, että näiden ominaisuuksiensa vuoksi se voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja on siten käsiteltävä vaarattomaksi tai hyödynnettävä erityisiä ohjeita noudattaen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vakuutuskulut käsittävät kiinteistön täysarvo-, kiinteistö-, palo-, vesivahinko-, murto-, varkaus-, laite-, lasi-, irtaimisto-, vastuu- ym. vakuutusmaksut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaihteluväli on muuttujan suurimman ja pienimmän arvon välimatka.



Lue käsitteen koko määritelmä

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Vaihto-omaisuus jaetaan aineisiin ja tarvikkeisiin, keskeneräisiin tuotteisiin, valmiisiin tuotteisiin/tavaroihin, muuhun vaihto-omaisuuteen ja ennakkomaksuihin.

Aineilla ja tarvikkeilla tarkoitetaan valmistus- tai palvelutoimintaa harjoittavan kirjanpitovelvollisen vaihto-omaisuutensa valmistamista varten hankkimia hyödykkeitä. Niitä ovat esim. tuotteiden tai palvelujen valmistamiseen käytettävät raaka-aineet sekä apu- ja tarveaineet.

Keskeneräisillä tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä, joiden valmistusprosessi on tilinpäätöshetkellä kesken (puolivalmisteet).

Valmiilla tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja ja luovutusvalmiiksi saatettuja, myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä. Tavarat puolestaan ovat ulkopuoliselta tavarantoimittajalta sellaisinaan myytäväksi tai palvelutuotannossa käytettäväksi tarkoitettuja hyödykkeitä.

Muuhun vaihto-omaisuuteen kuuluvat sellaisinaan tai jalostettuina myytäviksi hankitut tai valmistetut hyödykkeet, jotka eivät sisälly edellä käsiteltyihin vaihto-omaisuuseriin. Muuta vaihto-omaisuutta voivat olla mm. myytäväksi tarkoitetut tontit tai muut kiinteistöt, jotka on siirretty käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen.

Ennakkomaksuilla tarkoitetaan vaihto-omaisuushyödykkeistä niiden toimittajille ennen hyödykkeen vastaanottamista maksettuja kauppahintoja tai kauppahinnan osia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tutkija lähtee yleensä liikkeelle jostain olettamuksesta, jota kutsutaan nollahypoteesiksi ja jota hän haluaa testata empiirisellä tutkimusaineistolla. Aineistot perustuvat yleensä otoksiin, joista saatuihin tuloksiin sisältyy kuitenkin tietty virhemarginaali. Tutkija voi nyt testata, kuinka todennäköistä on, että nollahypoteesi on oikeassa - ja vaihtoehtoinen hypoteesi on väärässä - käyttämällä hyväksi tietoa tilastollisesta virhemarginaalista. Nollahypoteesi ja vaihtoehtoinen hypoteesi ovat kilpailevia olettamuksia, joiden oikeellisuutta testataan tutkimusaineistolla.



Lue käsitteen koko määritelmä

Muu energiatyyppi kuin perinteiset polttoaineet, bensiini ja diesel.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rahdinkuljetusyksikkö, joka on sovitettu erityisesti tieliikenteen ajoneuvojen mittoihin ja varustettu käsittelylaitteilla nostettavaksi kuljetusmuodosta toiseen, tavallisesti tie- ja rautatieliikenteen ajoneuvosta toiseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Sama kuin reaalinen ulkomaankauppavoitto.

Reaalinen bruttokansantulo saadaan lisäämällä nk. reaalinen ulkomaankauppavoitto bruttokansantuotteen volyymilukuihin. Reaalinen ulkomaankauppahyöty – tai mahdollisesti haitta – on määritelmän mukaan käypähintainen vienti miinus tuonti deflatoituna hintaindeksillä miinus viennin deflatoidun arvon ja tuonnin deflatoidun arvon erotus. Mikäli deflaattorin valinnasta on epävarmuutta, tuonnin ja viennin hintaindeksien keskiarvosta saa todennäköisesti sopivan jakajan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaihtotaseessa esitetään tavaroiden, palveluiden, ensitulojen ja tulojen uudelleenjaon taloustoimet kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaihtovelkakirjalaina on joukkovelkakirjalaina, johon liittyy oikeus tietyn ajan kuluessa vaihtaa velkakirja ennalta määrättyyn määrään liikkellelaskijayrityksen osakkeita. Vaihtovelkakirjalaina eroaa optiolainasta siinä, ettei optio-oikeus ole erotettavissa lainaosuudesta. Optio-oikeuden käytön jälkeen vaihtovelkakirjaan sidottu lainaerä poistuu liikkeellelaskijayrityksen kirjanpidosta ja konvertoituu osakepääomaksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaikeasti täytettävä työpaikka on viiteajankohtana avoimena ollut työpaikka, jonka täyttämisessä työnantaja on kokenut vaikeuksia (subjektiivinen mielipide). Esimerkiksi, aktiivisista toimenpiteistä huolimatta hakijoita ei ole ollut tai hakijat eivät ole olleet riittävän päteviä tai soveltuvia kyseiseen työhön. Työpaikkaan on voitu löytää työntekijä vaikeuksista huolimatta tai työpaikka on saattanut jäädä täyttämättä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vajaatyöllisiä ovat henkilöt, jotka kuuluvat kotitalouteen, jonka työikäiset jäsenet tekivät vuoden aikana työtä alle 20 prosenttia mahdollisesta kokonaistyöpanoksestaan. Laskennassa työikäisten henkilöiden tekemät työkuukaudet suhteutetaan talouden työikäisten jäsenten työkuukausien teoreettiseen maksimiin. Työikäisiin henkilöihin lasketaan 18–64-vuotiaat poislukien 18–24-vuotiaat opiskelijat, pääasiassa eläkeläisiksi itsensä ilmoittaneet henkilöt, henkilöt, jotka saavat eläketuloa (pl. perhe-eläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet, yksityiset eläkkeet omaisuustulona) sekä ne 60 vuotta täyttäneet, jotka eivät ole ollenkaan työelämässä ja joiden kotitalouden pääasiallinen tulonlähde ovat eläkkeet (pl. perhe-eläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet, yksityiset eläkkeet omaisuustulona). Indikaattoria ei muodosteta ollenkaan kotitalouksille, jotka koostuvat vain alaikäisistä lapsista, alle 25-vuotiaista opiskelijoista tai 65 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Laskennassa osa-aikainen työ muutetaan vastaamaan kokoaikaista työtä tehtyjen viikkotyötuntien perusteella.

Vajaatyöllisyyden määritelmä on uudistettu Eurostatissa vuonna 2021. Tilastokeskuksen elinolotilastossa julkaistaan tietoja vajaatyöllisyydestä uudella määritelmällä tilastovuoden 2020 julkaisuista alkaen. Uuden määritelmän mukaiset tiedot ovat tietokantataulukoissa vuodesta 2015 alkaen. Vanhan määritelmän mukaiset aikasarjatiedot vuodesta 2005 vuoteen 2019 ovat saatavilla taulukko-arkistosta. Määritelmämuutos vaikuttaa köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaavaan indikaattoriin.

Vanhan määritelmän mukaisesti vajaatyöllisiä olivat henkilöt, jotka kuuluivat kotitalouteen, jonka työikäiset jäsenet tekivät vuoden aikana työtä alle 20 prosenttia mahdollisesta kokonaistyöpanoksestaan. Laskennassa työikäisten henkilöiden tekemät työkuukaudet suhteutettiin talouden työikäisten jäsenten työkuukausien teoreettiseen maksimiin. Työikäisiin henkilöihin laskettiin vanhan määritelmän mukaisesti 18–59-vuotiaat poislukien 18–24-vuotiaat opiskelijat. Indikaattoria ei muodostettu ollenkaan kotitalouksille, jotka koostuivat vain alaikäisistä lapsista, alle 25-vuotiaista opiskelijoista tai 60 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Myös vanhassa määritelmässä laskennassa osa-aikainen työ muunnettiin vastaamaan kokoaikaista työtä tehtyjen viikkotyötuntien perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Aineellisen ja sosiaalisen puutteen mittari kuvaa perustarpeisiin liittyviä puutteita, jotka johtuvat siitä, ettei kotitaloudella ole varaa niihin. Perustarpeita on 13. Jos kotitaloudella on puutetta niistä vähintään seitsemässä, sen katsotaan kokevan vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Osa perustarpeista ovat kotitaloustasoisia ja osa henkilötasoisia. Kotitaloustasolla mitattavia perustarpeiden puutteita ovat

- asumismenojen ja lainojen maksaminen myöhässä taloudellisten syiden takia
- vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista,
- taloudella ei ole varaa autoon,
- taloudella ei ole varaa proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä,
- taloudella ei ole varaa viikon lomaan vuodessa kodin ulkopuolella,
- taloudella ei ole varaa pitää kotiaan riittävän lämpimänä
- taloudella ei ole varaa ostaa uusia huonekaluja rikki menneiden tilalle.

Henkilötasolla perustarpeiden puutteiksi katsotaan
- ettei ole mahdollisuutta käyttää internetiä tarvittaessa,
- ei ole varaa ostaa joitakin uusia vaatteita käytettyjen tilalle,
- ei ole varaa kahteen pariin sopivia kenkiä,
- ei ole varaa käyttää pientä summaa rahaa omiin menoihin viikoittain,
- ei ole varaa harrastaa jotakin säännöllisesti kodin ulkopuolella
- tavata sukulaisia tai ystäviä kahvin tai ruoan merkeissä vähintään kerran kuukaudessa.

Henkilötason puutetta kuvaavat osatekijät kerätään Suomessa yhdelle kotitalouden jäsenelle (ns. kohdehenkilö). Jos hän kokee puutetta jossakin perustarpeessa, oletetaan puutteen koskevan koko kotitaloutta.

Vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen indikaattoria on uudistettu Eurostatissa vuonna 2021. Tilastokeskuksen elinolotilastossa julkaistaan tietoja aineellisesta ja sosiaalisesta puutteesta uudella määritelmällä tilastovuoden 2020 julkaisuista alkaen. Uuden määritelmän mukaiset tiedot ovat tietokantataulukoissa vuodesta 2015 alkaen. Vanhan määritelmän mukaiset aikasarjatiedot vuodesta 2005 vuoteen 2019 ovat saatavilla taulukko-arkistosta. Määritelmämuutos vaikuttaa köyhyys- tai syrjäytymisriskiä kuvaavaan indikaattoriin.

Aiemmin mittari tunnettiin nimellä vakava aineellinen puute. Vanhan määritelmän mukaisessa indikaattorissa perustarpeiden puutteita olivat asumismenojen ja lainojen maksuvaikeudet, vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista, taloudella ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, televisioon, autoon, proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä, viikon lomaan vuodessa kodin ulkopuolella tai pitää kotiaan riittävän lämpimänä. Vanhalla indikaattorilla mitattuna vakavaa aineellista puutetta kokeviksi katsottiin ne henkilöt, joiden kotitaloudessa koettiin puutetta vähintään neljällä mittarilla yhdeksästä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vakuutus- ja eläkepalvelut kattavat suoran vakuutuksen, jälleenvakuutuksen, vakuuttamista palvelevan toiminnan ja eläke- ja standarditakauspalvelut. Suora vakuutus voidaan jaotella henkivakuutukseen, rahtivakuutukseen ja muuhun suoraan vakuutukseen. Eläke- ja standarditakauspalvelut jaotellaan eläkepalveluihin ja standarditakauspalveluihin. Nämä palvelut estimoidaan tai arvostetaan mieluummin kokonaisvakuutusmaksuihin sisältyvien palvelumaksujen kuin vakuutusmaksujen kokonaisarvon perusteella.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut -erään kuuluvat:

a) vahinkovakuutustekninen vastuuvelka;
b) henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvat vastuut;
c) eläkevastuut, eläkerahastojen vaateet eläkkeiden hallinnoijaa kohtaan, oikeudet muihin etuuksiin kuin eläke-etuihin;
d) standarditakauksiin liittyvät varaukset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vakuutusmaksutulo kirjataan sille tilikaudelle, jolloin vakuutuskausi on alkanut. Se ilmoitetaan ennen jälleenvakuuttajien osuutta. Vakuutusmaksutuloa saadaan alkaneista vakuutussopimuksista ja tilikauden lopulla olevista saamisista. Tulosta vähennetään saamisten luottotappiot, vakuutusmaksuverot, alennukset ja muut julkiset maksut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vakuutusmaksutuotto koostuu vakuutusmaksutulon ja vakuutusmaksuvastuun muutoksen summana, mistä vähennetään jälleenvakuuttajien osuudet. Vakuutusmaksutuotot on vakuutusmaksutulosta jaksotettua tuloa, joka kohdistuu tilikaudelle. Vakuutusmaksutuotot kirjataan siis suoriteperusteisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vakuutusmaksuvastuu kuvaa sitä osaa tilikauden tai aikaisempien tilikausien vakuutusmaksutulosta, jonka riski kohdistuu tuleville tilikausille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Lasketaan tilikauden alun ja lopun vakuutusmaksuvastuun erotuksena. Vakuutusmaksuvastuun muutos näkyy tuloslaskelmassa ja vakuutusmaksutulojen ja vakuutusmaksuvastuun muutokset summana voidaan määrittää tilikaudelle kohdistuvat vakuutusmaksutuotot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vakuutustekninen kate on vakuutusyhtiön vakuutusteknisessä laskelmassa kirjanpidollinen tulos. Vakuutusteknisen katteen laskennassa pääerät ovat vakuutusmaksutuotot, korvauskulut ja liikekulut. Suomessa henkivakuutusyhtiöillä ja eläkevakuutusyhtiöillä sijoitustoiminnan tuotot ja kulut sisältyvät vakuutustekniseen laskelmaan, vahinkovakuutusyhtiöillä ei.

Lue käsitteen koko määritelmä

Muodostuu vakuutusmaksuvastuun ja korvausvastuun summana. Vakuutustekninen vastuuvelka, tai vastuuvelka, kuvaa vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmasta taseeseen siirrettävien maksettujen korvausten ja vakuutusmaksutulon siirtoeriä, jotka ovat vakuutusyhtiön velkaa vakuutuksenottajille. Vastuuvelka on täten rinnastettavissa muiden alojen tilinpäätöksessä oleviin siirtovelkoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valaistuksen energiankulutus sisältää asuinrakennusten ja pihapiirien valaistukseen käytetyn energian. Myös kerros- ja rivitaloyhtiöiden ns. kiinteistösähköstä osa käytetään yhteisten tilojen valaistukseen. Valaistuksen energialähteistä on tässä tarkastelussa otettu huomioon sähkö; muiden energialähteiden osuus oletetaan marginaaliseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Validiteetti ilmaisee sen, miten hyvin tutkimuksessa käytetty mittausmenetelmä mittaa juuri sitä tutkittavan ilmiön ominaisuutta, mitä on tarkoituskin mitata. Esim. kysymys työpaikan ilmanvaihdosta ei vielä riitä mittaamaan sitä, kuinka hyvin henkilö viihtyy työssään.





Lue käsitteen koko määritelmä

Ehdokkaiden asettamisen perusyksikkö (puolueiden ohella) eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa sekä aluevaaleissa. (Ks. ehdokkaiden asettaminen.)

Lue käsitteen koko määritelmä

Muutoksenhakija silloin, kun muutoksenhakukeinona on valitus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Muutoksenhakukeino tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen lainvoimaa vailla olevaan ratkaisuun.

Lue käsitteen koko määritelmä

Lupa hakea muutosta ylimmältä tuomioistuimelta alemman tuomioistuimen ratkaisuun.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yrityksen valmistamat, sellaisinaan luovutettaviksi tarkoitetut tuotteet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suomessa valmistuttaessa ulkomainen valmistuttaja omistaa raaka-aineet ja valmiin tuotteen sekä kantaa riskin koko valmistusprosessista. Taloudellinen omistajuus on ulkomailla. Ulkomainen valmistuttaja maksaa suomalaiselle valmistajalle, joka voi olla myös sen tytär, korvauksen tehdystä työstä (palvelusta). Valmistuttamispalkkio kirjataan maksutaseessa Suomen palveluiden vientiin. Suomeen valmistuttamista varten tuodut ja Suomesta takaisin viedyt valmiit tavarat poistetaan maksutaseessa Suomen tavarakaupasta, koska niiden omistajuus ei vaihdu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ulkomailla valmistuttaessa suomalainen valmistuttaja omistaa raaka-aineet ja valmiin tuotteen sekä kantaa riskin koko valmistusprosessista. Taloudellinen omistajuus on Suomessa. Suomalainen valmistuttaja maksaa ulkomaiselle valmistajalle, joka voi olla myös sen tytär, korvauksen tehdystä työstä (palvelusta). Valmistuttamispalkkio kirjataan maksutaseessa Suomen palveluiden tuontiin. Ulkomaille Suomesta valmistuttamista varten viedyt ja takaisin tuodut valmiit tavarat poistetaan maksutaseessa Suomen tavarakaupasta, koska niiden omistajuus ei vaihdu. Ulkomailta ostetut tavarat, joita muokataan ulkomailla ja ulkomaille myydyt tavarat, jotka on valmistutettu ulkomailla, lisätään puolestaan maksutaseessa Suomen tavarakauppaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valmiusluottolimiitti on lainanantajan ja -ottajan välinen sopimus, jonka perusteella lainanottaja voi saada lainaa tietyn ennalta määrätyn ajanjakson aikana sovittuun limiittiin saakka ja maksaa lainat takaisin haluamanaan
ajankohtana ennen määriteltyä päivämäärää. Valmiusluottolimiitit täyttävät kaikki seuraavat neljä kriteeriä:
1. Lainanottaja voi käyttää tai nostaa varoja tiettyyn ennalta hyväksyttyyn luottolimiittiin
saakka ilmoittamatta siitä etukäteen lainanantajalle.
2. Saatavilla olevan lainan määrä voi suurentua tai pienentyä sitä mukaa kuin varoja lainataan ja maksetaan takaisin.
3. Lainaa voidaan käyttää yhä uudestaan.
4. Velvoitetta varojen säännöllisestä takaisinmaksusta ei ole.
Erässä raportoidaan määrä, jonka lainanottaja on saanut ja jota ei ole vielä maksettu takaisin. Velan kokonaismäärä ilmoitetaan kokonaan riippumatta siitä, alittaako vai ylittääkö se lainanantajan ja -ottajan välillä etukäteen sovitun lainan määrän ja/tai lainan enimmäisajan.
Valmiusluottolimiiteiksi luokitellaan myös osamaksusopimussaamiset, laskusaamisten rahoitus (factoring) ja ostolaskujen rahoitus (confirming), silloin kun maksuvalmiusluottolimiitin neljä ehtoa täyttyvät kokonaan tai lähes kokonaan. Jos tiedonantajan sopimus asiakkaan kanssa on kuitenkin velkakirjamuotoinen, raportoidaan se vaateessa ”Muut lainat”.

Lue käsitteen koko määritelmä

Alueellinen valokuvakeskus on keskus, jonka tarkoitus on ylläpitää ja kehittää valokuvataiteen toimintaedellytyksiä omalla alueellaan. Valokuvakeskukset toimivat itsenäisinä yhdistyksinä, ja niiden rahoitus tulee pääosin valtiolta, kunnilta ja säätiöiltä. Toiminta on luonteeltaan ei-kaupallista kuten elokuvakeskustenkin. Näyttelyiden ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ovat keskeisimmät toimintamuodot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtakunnallinen televisiokanava on kanava, jonka eri välitystapojen (maanpäällinen, kaapeli, satelliitti) yhteenlaskettu näkyvyysalue kattaa vähintään 70 prosenttia väestöstä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion menoilla tarkoitetaan valtion budjettitalouden menoja tilinpäätöslukuina. Seuraavalle vuodelle siirretyistä määrärahoista on otettu mukaan niiden todellinen käyttö ao. vuonna. Valtion menoihin ei lueta valtion liikelaitoksia eikä valtiosektoriin kuuluvia budjetin ulkopuolisia rahastoja, sen sijaan kylläkin näille tapahtuneet siirrot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion takaustietoihin sisältyvät sellaiset takaukset, joista valtio vastaa.

Takaukset ovat järjestelyjä, joissa takauksen antaja antaa lainanantajalle sitoumuksen siitä, että jos lainanottaja laiminlyö velvoitteensa, takauksen antaja korvaa lainanantajalle menetyksen, joka tälle muutoin aiheutuisi. Takauksen antamisesta peritään usein maksu.

Takauksia voidaan myöntää myös jonkin yksikön hallussapitämille rahoitussaataville. Tässä tapauksessa sitoudutaan takaamaan tappioita jotka liittyvät saatavan arvon alentumiseen tai vaikeuksiin periä saatavaa kokonaan takaisin ja näissä tapauksissa on erilaisia mahdollisuuksia kuinka takaajan velvoitteet voidaan aktivoida.

Valtion takauksiin sisällytetään myös takauksia, joita hallinnoivat julkisyhteisöjen ulkopuoliset yksiköt julkisyhteisöjen puolesta tai osana julkisyhteisöjen politiikkatavoitteita. Tällaisesta esimerkkinä on vientitakuutoiminta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta verotettavan tulon suuruuden perusteella. Tulovero ansiotulosta määräytyy progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Tulovero pääomatulosta määräytyy suhteellisen pääomaverokannan mukaan, joka esimerkiksi vuosina 1993 - 95 oli 25 prosenttia, vuosina 1996 - 1999 28 prosenttia, vuodesta 2000 lähtien 29 prosenttia ja vuodesta 2005 alkaen jälleen 28 prosenttia. Varallisuusveroa ei vuodesta lähtien 2006 enää peritä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ministeriöiden alaiset valtion tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 12 tutkimuslaitosta seitsemällä hallinnonalalla.

Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):

Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
Luonnonvarakeskus LUKE (MMM)
Ruokavirasto (MMM)
Maanmittauslaitos MML (MMM)
Ilmatieteen laitos (LVM)
Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy * (TEM)
Säteilyturvakeskus STUK (STM)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)
Työterveyslaitos TTL (STM)
Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

* voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö

Valtion tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.

Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion määrätarkoitukseen myöntämistä varoista välitetyt lainat, kuten maatila-, maankäyttö-, maaseutuelinkeino- ja pienteollisuuslainat yms. lainat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion velkasitoumus on valtion (myös muun kuin Suomen Valtion) liikkeelle laskema nollakorkoinen jälkimarkkinakelpoinen haltijapaperi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtion verotuloilla tarkoitetaan valtion tilinpäätöksessä esitettyjä suoriteperusteisia verotuloja.

Veron määrän laskennassa käytetään kansantalouden tilinpidon kirjaustapaa. Ne jaetaan viiteen ryhmään: tulo- ja varallisuusverot, liikevaihdon perusteella kannettavat verot, valmisteverot, muut verot ja muut veronluonteiset tulot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko, siten kuin ne on määritelty kirkkolaissa (1993/1054) ja ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa (2006/985). Tähän kuuluvat myös evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja tuomiokapitulit sekä ortodoksisen kirkon seurakunnat ja luostarit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtionosuusorkesteri eli vos-orkesteri on lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin kuuluva orkesteri.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtionosuusteatteri eli vos-teatteri on lakisääteisen valtion rahoitusosuuden piiriin kuuluva teatteri.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtiontalouteen luetaan mukaan budjettitalous ja budjetin ulkopuoliset rahastot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa.

Keskituloilla tarkoitetaan tuloja laskettuna tulonsaajaa kohti. Mediaanitulot antavat yleensä paremman kuvan tietyn ryhmän tulotasosta. Mediaanitulot ilmoittavat sen tulomäärän, joka jakaa tulonsaajat kahteen yhtä suureen joukkoon. Puolella tulonsaajista on mediaanituloja pienemmät ja puolella vastaavasti suuremmat tulot.

Nettotuloilla tarkoitetaan tuloja, jotka saadaan vähentämällä valtionveronalaisista tuloista verot (tulovero, varallisuusvero, veronkorotus, kunnallisvero, kirkollisvero, kansaneläkevakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu ja metsänhoitomaksut).

Valtionveronalaiset tulot jaetaan tulolähteen mukaan seuraaviin ryhmiin:

1) palkkatulot:
ennakonkannonalaiset palkkatulot, merityötulo, työnantajan maksamat kustannusten korvaukset, rakennusalan lomapalkka, reserviläispalkka, Suomessa verotettu ulkomaan tulo, hankintatyön arvo metsätaloudessa, hankintatyön arvo yhtymästä sekä lunastukset, palvelurahat yms. ennakonkannon alaiset tulot

2) yrittäjätulot:
maatilatalouden ansio- ja pääomatulot, elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatulot sekä tulot yhtymästä

3) muut valtionveronalaiset tulot:
muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet.

Henkilön ansiotulot muodostuvat yrittäjä- ja palkkatuloista. Valtionveronalaisia tuloja eivät ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot, jos työskentely ulkomailla on kestänyt vähintään puoli vuotta, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot.

Selvitys eri tulotyypeistä sisältyy Tilastokeskuksen vuosittain ilmestyvään julkaisuun Tulo- ja varallisuustilasto.

Lue käsitteen koko määritelmä

Valtuustopaikkojen lukumäärä on riippuvainen kunnan koosta (asukasluvun määrästä). Pienimmillään valtuutettujen määrä on 17 (väkiluku enintään 2000) ja suurimmillaan 85 (väkiluku yli 400 000).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Valvontarangaistus on enintään kuuden kuukauden pituisen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Valvontarangaistukseen voidaan tuomita, jos rikoksentekijää ei voida tuomita yhdyskuntapalveluun, aiempien rikosten ja rangaistusten laatu ei ole esteenä ja valvontarangaistus katsotaan olevan perusteltu rikoksentekijän sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi. (Rikoslaki 6: 11a§). Valvontarangaistukseen tuomittu asuu kodissaan, mutta häntä valvotaan rangaistuksen aikana teknisin välinein ja muilla tavoin. Valvontarangaistus muunnetaan takaisin ehdottomaksi vankeudeksi, jos rangaistuksen ehtoja rikotaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Käräjäoikeuden on määrättävä rattijuopumukseen (Rikoslaki 23:3§) tai törkeään rattijuopumukseen (Rikoslaki 23:4§) syyllistyneelle alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta annetussa laissa tarkoitettu valvottu ajo-oikeus, jos ajokieltoon määrättävä sitä pyytää. Ajokielto on määrättävä ehdollisena. (Ajokorttilaki 386/2011).

Lue käsitteen koko määritelmä

Vanhalla asunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka on valmistunut aiemmin kuin tilastovuotta edeltävänä vuonna.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vankeutta tuomitaan määräajaksi tai elinkaudeksi. Määräaikaista vankeusrangaistusta tuomitaan vähintään neljätoista päivää ja enintään kaksitoista vuotta tai yhteistä rangaistusta määrättäessä viisitoista vuotta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen sen asteikon rajoissa, jonka lainsäätäjä on kullekin rikokselle asettanut. Vankeuteen tuomittaessa ajan yksikköinä käytetään vuosia, kuukausia ja päiviä. Kolmea kuukautta lyhempi rangaistus tuomitaan päivinä. Vuoteen lasketaan 365 päivää ja kuukauteen 30 päivää. (Rikoslaki 2c). Taulukoissa keskimääräiset vankeusajat ovat esitetty kuukausina, paitsi yhdyskuntapalvelun osalta myös tunteina.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vankeusvanki on henkilö, joka on otettu rangaistuslaitokseen suorittamaan tuomittua ehdotonta vankeusrangaistusta, täytäntöön pantavaksi määrättyä ehdollista vankeusrangaistusta ja/ tai jäännösrangaistusta menetettyään ehdonalaisen vapautensa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vanki on henkilö, joka on joko vankeusvanki, sakkovanki tai tutkintavanki.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vankilaoikeus on hallinnollinen elin, joka päättää vaarallisten rikoksenuusijoiden eristämisestä ja nuorten rikoksentekijöiden vapausrangaistusten täytäntöönpanosta. Vankilaoikeus ei ole tuomioistuin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Lainat, jotka myönnetään uusien tai käytettyjen vapaa-ajan asuntojen hankkimiseksi tai remontointiin (myös peruskorjausta pienempiin remontteihin myönnetyt lainat).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa vapaan sivistystyön oppilaitoksiin luetaan kuuluviksi liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin valtion ARAVA-lainalla tuotettuja asuntoja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuokra määräytyy markkinakysynnän mukaisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ulkomaisen varallisuuden tilastot kuvaavat rahoitustaseen pääomavirroista syntyneitä ulkomaisia saamis- ja velkavarantoja. Niihin kirjataan saamis- ja velkavarantojen arvot tilastointijakson lopussa.
Ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (6. painos vuodelta 2009) ohjeita ja suosituksia. Euroopassa tilastointia ohjeistavat Euroopan keskuspankki sekä OECD (suorat sijoitukset). IMF:n sijoituslajin mukaisessa ulkomaisen varallisuusaseman luokituksessa eritellään suorat sijoitukset, portfoliosijoitukset, muut sijoitukset, johdannaiset ja keskuspankin valuuttavaranto. Muiden sijoitusten alaeriä ovat lainat ja talletukset, kauppaluotot, muut osuudet, osoitetut erityiset nosto-oikeudet, vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut sekä muut saamiset ja velat. Sektoriluokitus on virallisen, mm. kansantalouden tilinpidossa sovellettavan luokituksen mukainen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kansantalouden tilinpitoon sisältyy kahta eri perustyyppiä olevia tietoja: virta- ja varantotietoja. Virrat tarkoittavat toimintoja ja tapahtumien vaikutuksia, jotka tapahtuvat tietyn ajanjakson kuluessa, kun taas varannot tarkoittavat tiettynä ajankohtana vallitsevia tilanteita.

Varannot ovat tiettynä ajankohtana hallussapidettyjä varoja ja velkoja. Varannot kirjataan kunkin tilinpitojakson alussa ja lopussa. Varantoja esittäviä tilejä kutsutaan varallisuustaseiksi. Myös väestön ja työllisyyden varannot kirjataan. Nämä varannot kirjataan kuitenkin tietyn tilinpitojakson keskiarvoina.

Kaikkien järjestelmän sisään kuuluvien varojen varannot kirjataan; so. sekä rahoitusvarojen ja velkojen että muiden kuin rahoitusvarojen, sekä valmistettujen että valmistamattomien. Kattavuus rajoittuu kuitenkin ainoastaan niihin varoihin, joita käytetään taloudellisessa toiminnassa ja jotka voivat olla omistusoikeuksien alaisena. Näin ollen varantoja ei kirjata sellaisille varoille kuin inhimillinen pääoma eikä sellaisille luonnonvaroille, joita ei omisteta.

Rajojensa puitteissa järjestelmä on sekä virtojen että varantojen suhteen tyhjentävä. Tämä merkitsee sitä, että virtakirjaukset selittävät täysin kaikki varantojen muutokset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Varastojen muutos mitataan varastojen lisäysten arvon ja varastojen vähennysten ja tavanomaisen varastossa pidettyjen tavaroiden hävikin erotuksella. Varastot voivat koostua raaka-aineista ja puolivalmisteista, keskeneräisistä töistä, valmiista ja jälleenmyytävistä tavaroista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Varaston arvoon luetaan kaikki tavarat, jotka yrityksen kirjanpidon mukaan kuuluvat vaihto-omaisuuteen. Kirjanpitolain 1336/1997 4 luku 4§:n mukaan vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.

Varastoihin sisällytetään myös ulkomailla olevat tavaraostot sekä sitovat hankintasopimukset, mikäli ne kuuluvat yrityksen vaihto-omaisuuteen. Palkkiotyön yhteydessä syntyvät varastot ilmoittaa se yritys, jonka toimeksiannosta palkkiotyö suoritetaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Varhainen yrityssaneeraus on yrityssaneerauksen muoto, johon voidaan hakeutua, kun uhkana on maksukyvyttömyys.

Mikäli kesken menettelyn yritys huomataan maksukyvyttömäksi, menettelyä voidaan jatkaa normaalimuotoisena yrityssaneerauksena.

Lue käsitteen koko määritelmä

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää kunnan tai kuntayhtymän järjestämänä, kunnan tai kuntayhtymän ostamana ostopalveluna, kunnan tai kuntayhtymän antamalla palvelusetelillä, yksityisen hoidon tuella tai yksityisenä varhaiskasvatuksena ilman yksityisen hoidon tukea

Lue käsitteen koko määritelmä

Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Fyysinen kokonaisuus, jossa varhaiskasvatuksen palveluntuottaja harjoittaa varhaiskasvatuslain mukaista toimintaa. Varhaiskasvatuksen toimipaikka on esimerkiksi päiväkoti, perhepäiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti, joka sijaitsee yhdessä katuosoitteessa. Esimerkiksi päiväkodin sivutoimipaikat ovat kukin omia toimipaikkojansa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta, joka tarjoaa lapselle kasvatusta, opetusta ja hoitoa sekä painottaa erityisesti pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää perhepäivähoitona tai ryhmäperhepäivähoitona.

Lue käsitteen koko määritelmä

Organisaatio tai henkilö, joka järjestää tai tuottaa varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatustoimija voi olla esimerkiksi kunta, kuntayhtymä, yksityinen kunnan sopimustoimittaja, palvelusetelillä toimiva varhaiskasvatuksen palveluntuottaja, perhepäivähoitaja tai muu yksityinen rekisteröity varhaiskasvatustoimija. Työsuhteisen hoitajan palkkaaminen kotiin yksityisen hoidon tuella tai kotihoidon tuella ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta eivätkä palkatut henkilöt ole varhaiskasvatustoimijoita.

Lue käsitteen koko määritelmä

Varhaisneonataalikuolleisuudella tarkoitetaan ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden määrää suhteessa tilastovuoden aikana elävinä syntyneisiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Variaatiokerroin (lyhennetään CV) on tilastollinen hajontaluku, joka on hyödyllinen tietyissä jatkuvien muuttujien tilastovertailuissa, esim. palkkoja vertailtaessa, kun halutaan ottaa lukuun palkkojen tasoerot. Määritelmän mukaan se tarkoittaa keskiarvoon suhteutettua hajontaa (100*hajonta/keskiarvo), toisin sanoen keskiarvon vaikutus hajontaan skaalataan pois. Variaatiokerroin ei kuitenkaan sovi binomijakaumaa noudattavien tunnuslukujen vertailuun, koska binomijakauman tapauksessa todennäköisyysparametri p ei skaalaudu pois, vaan vaikuttaa cv:n arvoon.





Lue käsitteen koko määritelmä

Varianssi on tärkeä tilastollista hajontaa kuvaava parametri ja se saadaan jakauman toisena momenttina. Varianssi ilmoittaa, miten suuria keskimäärin ovat neliöidyt poikkeamat keskiarvosta. Sitä voi lähestyä myös keskihajonnan käsitteen kautta: varianssi on keskihajonnan neliö (ks. keskihajonta).





Lue käsitteen koko määritelmä

Varoitus on sotilaan tai muun 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistus (Rikoslaki 6:1§).

Lue käsitteen koko määritelmä

Varoitus on erityinen rangaistus virkamiehille (Rikoslaki 6:1§). Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan antaa kirjallinen varoitus (Valtion virkamieslaki 750/1994).

Lue käsitteen koko määritelmä

Varsi ja lehti (stem and leaf) -esitys sopii joissakin tapauksissa pienten aineistojen jakaumien havainnollistamiseen. Se muistuttaa pylväskuviota, mutta kun pylväskuvio "hävittää" yksittäiset arvot pylväiden sisällä, varsi ja lehti -kuvio näyttää myös pylväiden sisällä alkuperäiset havaintoarvot ja sillä tavalla säilyttää kaiken sen informaation, mikä sisältyy alkuperäiseen havaintoaineistoon.





Lue käsitteen koko määritelmä

Maan talousalue voidaan jakaa varsinaisiin alueisiin ja ulkoalueeseen.

Varsinaiseen alueeseen luetaan alue, joka on osa maan maantieteellistä aluetta sekä kaikki vapaa-alueet, mukaan lukien alueella sijaitsevat tullivarastot ja tullivalvonnan alaiset tehtaat.

Tilastollinen alueluokitus (NUTS) on Euroopan Unionin kattava yhtenäinen järjestelmä, jonka mukaan talousalue on luokiteltu alueisiin. NUTS on alueluokitus aluetilinpidon laatimista varten.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rekisteröintipakon alaiset alukset eli alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä. Varsinaiseen kauppalaivastoon ei kuitenkaan lasketa proomuja ja muita kuljetuskoneettomia aluksia. Varsinainen kauppalaivasto jaetaan alustyypeittäin neljään pääryhmään; matkustaja-alukset, kuivalastialukset, säiliöalukset ja muut alukset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tiedot asuntojen ja rakennusten varusteista ovat peräisin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedoista.

Asunnon varusteet:
- viemäri
- vesijohto
- WC
- lämminvesi
- peseytymistilat (asunnossa on joko suihku, kylpyhuone tai sauna)
- huoneistokohtainen sauna
- keskus- tai sähkölämmitys.

Tietoja asunnon varusteista on käytetty asunnon varustetason määrittelyssä.

Rakennuksen varusteet:
- sähkö
- viemäri
- vesijohto
- lämminvesi
- hissi
- talosauna
- uima-allas
- koneellinen ilmastointi
- väestösuoja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuodesta 2005 alkaen on asunnon varustetasoa kuvattu kahdella luokalla:
- hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC,
peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai
sähkölämmitys
- varustetaso muu tai tuntematon.

Aikaisempina vuosina asunnon varustetaso on luokiteltu kolmeen luokkaan:
- hyvin varustettu asunto: asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys
- puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskuslämmitys (tai sähkölämmitys)
- erittäin puutteellisesti varustettu asunto: asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Vaunu on junaan liitettävä joko henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen rautateitse tarkoitettu vaunu, jossa ei ole omaa moottoria.

Lue käsitteen koko määritelmä

Junan vaunujen akselimäärä kerrottuna vastaavat junakilometrit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Junan vaunujen bruttopaino tonneina kerrottuna vastaavat junakilometrit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Velat kuvaavat asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden velkamäärää vuoden lopussa (31.12.) Mukana ovat luotto- ja rahoituslaitoksilta, huoltokonttoreilta sekä muilta yleisimmiltä luotonantajilta saadut lainat ja luotot. Velkoihin luetaan asuntolainat ja valtion tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen takaamat opintolainat. Velkoihin luetaan lisäksi luotto- ja rahoituslaitoksilta saadut lainat ja muilta luotonantajilta kuin luotto- ja rahoituslaitoksilta saadut vähintään 1 700 euron suuruiset lainat, joiden käyttötarkoitus on muu kuin edellä mainittu asuntolaina tai opintolaina.

Velat on ryhmitelty velan käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:
1. asuntovelat
2. opintovelat
3. tulonhankkimisvelat
4. tulolähteeseen kohdistuvat velat
5. muut velat

Lue käsitteen koko määritelmä

Velat muille kuin luottolaitoksille ja keskuspankeille.

Lue käsitteen koko määritelmä

Velat, joilla niitä koskevien sopimusehtojen mukaan on huonompi etuoikeus kuin luottolaitoksen muilla sitoumuksilla. Erään kuuluvat myös ikuiset lainat ja muu sellainen sekamuotoinen pääoma, jolla on huonompi etuoikeus kuin yrityksen muilla veloilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Asuntokunnan velkaantumisaste on velkojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista vuodessa prosentteina.

Velkaantumisaste = (asuntokuntien velat yhteensä/asuntokuntien tulot yhteensä)*100

Lue käsitteen koko määritelmä

Rahoituslaitoksen ottolainauksestaan (tai vakuutuslaitosten osalta vakuutusrahastoistaan) tai omasta pääomastaan myöntämien velkakirjalainojen maksamatta oleva pääoma. Velkakirjoihin kuuluvat myös Eläketurvakeskuksen alaisten laitosten varoista välitetyt lainat, korkotukilainat, valtion varoista välitetyt, asuntosäästöpalkkioluotot sekä muut velkakirjalainat.
Vakuutuslaitosten osalta tähän luetaan paitsi vapaaehtoinen lainananto myös takaisinlainaus työnantajalle tai vakuutuksenottajalle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Velkojan vireille panemalla konkurssilla tarkoitetaan, että konkurssin hakijana vireille pannussa konkurssissa on velkoja .

Lue käsitteen koko määritelmä

Velkojen nettohankinta kuvaa nettomääräisesti periodin aikana otettujen velkojen määrää.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ajanjakso, jonka aikana Annex I maiden Kioton pöytäkirjan asettamat päästöjen rajoitus- ja vähennysvelvoitteet on täytettävä. Kioton pöytäkirjan ensimmäinen velvoitekausi koski vuosia 2008-2012 ja toinen velvoitekausi vuosia 2013-2020.

Lue käsitteen koko määritelmä

Verkko-opiskelussa hyödynnetään tietoverkkoa. Tietoverkko voi olla joko internet tai organisaation sisäinen tietoverkko eli intranet. Verkkoa voi käyttää opiskelussa ja opetuksessa vuorovaikutukseen sekä tiedon hakuun ja jakamiseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Verkkokaupalla eli internetkaupalla tarkoitetaan ostamista tai tilaamista internetin kautta kuluttajan omaan tai kotitalouden käyttöön riippumatta siitä, tuleeko lasku maksettavaksi myöhemmin vai maksetaanko ostokset välittömästi verkkopankin, luottokortin, verkkomaksun tai vastaavan kautta. Internetkauppaa on valmiille sähköiselle lomakkeelle internetissä täytetty ja lähetetty tilaus sekä verkkokaupoissa tehty kauppa. Verkkokauppaan sisältyy kotimainen ja ulkomainen verkkokauppa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Verkkolasku on yleisesti käytössä olevan sanomakuvauksen mukaan laadittu sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä tai tulkittavissa. Verkkolaskut lähetetään palveluoperaattorin tai pankin kautta. Esim. Finvoice, eInvoice, TEAPPSXML, PostiXML.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rakennuksen verkostoliittymät ovat
- viemäri
- vesijohto
- sähkö
- maakaasu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Verkostosuhde tarkoittaa vakiintuneita yhteistoiminnallisia suhteita yritysten välillä. Molempien osapuolien tavoite on hyötyä suhteesta muutenkin kuin taloudellisesti (esim. strategiset allianssit).

Lue käsitteen koko määritelmä

Veroaste kuvaa verokertymää suhteutettuna saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot. Veronalaisia eivät myöskään ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Tuloverolaissa pääomatulot on lueteltu periaatteessa tyhjentävästi. Ansiotuloja ovat muut kuin pääomatulot. Pääomatuloista maksetaan vero ainoastaan valtiolle, ansiotulojen perusteella määräytyy valtion tuloveron ohella kunnallisvero sekä päiväraha ja sairaanhoitomaksu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Veronalaisia varoja on eräin poikkeuksin verovelvollisen rahanarvoinen varallisuus. Veronalaisia varoja ovat mm. verovelvollisen verovuoden lopussa omistamat kiinteistöt ja kulkuvälineet, osakkeet ja osuustodistukset, yrityksen, maa- ja metsätalouden varat sekä osuus yhtymän varoista. Veronalaisia varoja eivät ole esimerkiksi asuinirtaimisto ja verottomille talletustileille tai lähdeverollisille tileille tehdyt talletukset. Veronalaiset varat arvostetaan varallisuuden verotusarvon mukaisesti.

Kun veronalaisista varoista vähennetään velat ja lapsivähennys sekä vähennys vakituisesta asunnosta, saadaan varallisuusverotuksen perustana oleva verotettava varallisuus. Varallisuusvero maksetaan valtiolle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunnan verorahoitukseen luetaan kunnan verotulot ja valtionosuudet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Veroilla ja veronluonteisilla maksuilla tarkoitetaan OECD:n verotilastossa julkisyhteisöjen keräämiä pakollisia, vastikkeettomia maksuja, mukaan lukien pakolliset sosiaaliturvamaksut ja Euroopan Unionin jäsenvaltioiden unionin puolesta keräämät tullit, maatalousmaksut ja sokerimaksut.

Lue käsitteen koko määritelmä

Verot palkkasummasta ja työvoimasta (OECD-verotilaston luokka 3000) sisältävät sellaiset työvoiman tai palkkasumman määrään perustuvat verot, joista ei seuraa oikeutta sosiaalietuihin. Ei esiinny tällä hetkellä Suomessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. Kunnan tuloveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat
- ennakonpidätysten ja ennakonkannon tilitykset kuukausittain
- verotusmenettelylain mukaisten verojen tilitykset tilikautta edeltäviltä verovuosilta
- oikaisutilitykset.

Yhteisöveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat ennakonkannon tilitykset ja muut yhteisöveron tilitykset. Kunnan kiinteistöverotuloksi kirjataan tilikauden aikana tilitetty kiinteistövero. Koiravero, jonka maksuunpanosta ja kantamisesta huolehtii kunta, kirjataan laskutustilikauden tuloksi tai kertymän mukaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Verotusyhtymiin kuuluvat: 1) verotusyhtymät, 2) yhteisvastuulliset pidätysvelvolliset, kuten rekisteröimättömät yhtiöt, säätiöt tai yhdistykset, 3) yhteismetsät, 4) maatilat, 5) elinkeinoyhtymät ja 6) muut verotuksen yksiköt.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yleinen verovelvollisuus koskee Suomessa verovuonna asuneita henkilöitä sekä kotimaisia yhteisöjä. Henkilön katsotaan asuneen Suomessa, jos hänellä
on täällä varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee täällä yli kuuden kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana.

Henkilö, joka ei verovuonna ole asunut Suomessa sekä ulkomainen yhteisö on velvollinen maksamaan veroa ainoastaan Suomesta saadusta tulosta (rajoitet-
tu verovelvollisuus). Rajoitetusti verovelvollisen valtion- ja kunnallisvero toimitetaan ns. lähdeverolain mukaan. Lähdeverotus koskee Suomesta saatuja palkka- ja eläketuloja sekä korkoja, osinkoja ja rojalteja. Sen sijaan muista rajoitetusti verovelvollisen tuloista määrätään vero verotuslain mukaisesti.

Ansiotulosta suoritetaan kunnallisveroa kotikunnalle. Kotikunta on se kunta, jossa verovelvollinen on ollut henkikirjoitettuna verovuoden alussa.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan tulos määrätään elinkeinoverolain mukaan. Veronalaisia tuloja elinkeinotoiminnassa ovat periaatteessa kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Vähennyskelpoisia menoja taas ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset.

Maatalouden harjoittajan veronalainen tulo määräytyy maatilatalouden verolain perusteella. Maatalouden tuloilla tarkoitetaan maatalouden puhtaiden tulojen summaa. Maatalouden puhdas tulo saadaan kun rahana tai rahanarvoisena etuutena verovuonna saaduista tuloista vähennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot.

Vuoden 1993 verouudistuksen yhteydessä metsätaloudesta saadun tulon verotus muutettiin todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaksi. Metsän myyntituloa verotetaan pääomatulona hankintatyön arvoa lukuunottamatta. Aiemmin kaikkiin metsänomistajiin sovellettu pinta-alaperusteinen metsäverotus säilyi kuitenkin siirtymäkauden ajan rinnakkaisena verotusjärjestelmänä vuosina 1993 - 2005. Vuoden 2006 verotuksessa pinta-alaverotuksesta luovuttiin siis lopullisesti.

Lue käsitteen koko määritelmä

Eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit, kunnallisvaalit ja aluevaalit:
Vaaliliittoon kuulumattomaan puolueeseen ja kuhunkin yhteislistaan kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys puolueessa tai yhteislistassa määräytyy heidän saamiensa henkilökohtaisten äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokkaille annetaan vertausluvut siten, että kunkin puolueen tai yhteislistan ensimmäinen ehdokas saa vertausluvukseen puolueen tai yhteislistan hyväksi annettujen äänten koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne. Vaaliliitossa olleiden puolueiden ehdokkaiden vertausluvut muodostetaan koko vaaliliiton yhteisäänimäärästä. Yhteislistaan kuulumattoman ehdokkaan vertausluku on hänen saamansa äänimäärä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vesi- ja jätevesikulut muodostuvat yleensä paikallisen vesilaitoksen laskuttamasta vedestä ja jätevedestä. Vesikustannus koostuu yleensä perusmaksusta, kulutusmaksusta ja mittarivuokrasta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Moottoriajoneuvo, joka on tarkoitettu yksinomaan tai pääasiassa muiden ajoneuvojen kuin moottoriajoneuvojen (pääasiassa puoliperävaunujen) vetämiseen.

Mukaan ei lueta maataloustraktoreita.

Lue käsitteen koko määritelmä

Junan vetämiseen ja työntämiseen tarkoitettu raideliikenteen kulkuneuvo, jossa on oma moottori.

Lue käsitteen koko määritelmä

Veturin kulkema kilometrin matka.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yritys, jonka viennin kynnysarvo on 12 000 euroa ja kauppatapahtumia on vähintään kahtena kuukautena vuodessa tai kaupan arvo yli 120 000 euroa (tällöin riittää yksi kauppatapahtuma ko. vuonna). Tieto saadaan tullihallituksesta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Viennin uudet tilaukset kuvaa teollisuuteen kuuluvien yritysten kuukauden aikana vientimaista saamien uusien tilauksien arvoa. Saatujen viennin uusien tilauksien katsotaan kuvaavan tulevaa tuotantoa, liikevaihtoa sekä vientiä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vienti (EXP, Export) sisältää ulkomaille toimitetut raaka-aineet ja jalosteet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vientihintaindeksi mittaa vientitavaroiden fob-hintojen kehitystä. Valuuttamääräiset vientihinnat muunnetaan euroiksi tilastokuukauden keskikurssilla. Vientihintaindeksi kattaa toimialoihin A-E luokitellut hyödykkeet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Ulkomaille myytyjen tavaroiden ja palveluiden myynnin arvoindeksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo (visit to friends and relatives, VFR) ovat ns. sosiaalisia matkoja. Ne tehdään yleensä rentoutumistarkoituksessa ja ne luokitellaan usein yhdeksi vapaa-ajanmatkojen alaryhmäksi. WTO:n määritelmä viittaa matkan motiiviin eikä majoitusmuotoon ja matkan syyn mukaisessa luokittelussa se muodostaa erillisen vapaa-ajanmatkojen ryhmän.

Suomalaisten matkatutkimuksessa vierailumatkat sukulaisten tai tuttavien luo ovat yksi vapaa-ajanmatkojen alaryhmä, johon on yhdistetty muut vapaa-ajanmatkat maksuttomassa majoituksessa (pl. matkat omalle mökille). Majoitusmuotona yöpyminen sukulaisten tai tuttavien luona kuuluu luokkaan 'yksityinen maksuton majoitus'.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vieras pääoma on pääomaa jota ulkopuoliset tahot sijoittavat yritykseen. Vieraalla pääomalla on aina takaismaksuvelvollisuus. Lyhytaikaisen vieraan pääoman maksuaika on pisimmillään vuosi ja pitkäaikaisen yli vuosi. Tärkein vieraan pääoman lähde yritykselle ovat pankit. Luotonannon eri muotoja ovat lyhyt- ja pitkäaikaiset luotot, tililuotot ja notaariluotot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vierasateljee on taiteilijavieraalle tarkoitettu ateljee, jossa hän voi työskennellä vierailun aikana. Taiteilijaresidenssi on vierailevan taiteilijan käyttöön varattu asunto. Suomessa vierasateljeita ja taiteilijaresidenssejä ylläpitää Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö. Säätiön tarkoituksena on taiteilijoiden työskentelyedellytysten parantaminen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Viiteajanjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolta tiedot kerätään. Rakennetilastoissa viiteajanjakso on tilikausi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Viitelainalla tarkoitetaan määrältään suurta, valtion liikkeeseen laskemaa ja päämarkkinatakaajien jälkimarkkinoilla jatkuvasti noteeraamaa sarja- tai asunto-obligaatiolainaa, jonka tuotto kertoo markkinoiden riskittömän koron. Päämarkkinatakaajalla tarkoitetaan pankkia tai arvopaperinvälittäjää, joka on sitoutunut Valtiokonttorin kanssa tekemällään sopimuksella osallistumaan viitelainojen huutokauppoihin ja ylläpitämään niille jälkimarkkinoita. Suomen Pankin ja päämarkkinatakaajien välillä allekirjoitetulla sopimuksella päämarkkinatakaajat ovat sitoutuneet viitelainojen jälkimarkkinoilla noudatettaviin käyttäytymissääntöihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Viitevuosi on vuosi, jota käytetään esitettäessä erityisesti kiinteähintaisia aikasarjoja. Indeksoitaessa tätä vuotta merkitään sadalla. Sarjan sisäiset painot eivät välttämättä kuitenkaan ole tältä vuodelta. Vuotta, jonka painoja käytetään sarjaa konstruoitaessa, kutsutaan perusvuodeksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Viljelijöiden tuotantovälineistään maksamat verottomat hinnat, kun tuotantovälineet saapuvat tilalle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Viljelijän maataloustuotteistaan saama hinta ilman arvonlisäveroa ja tuotetukipalkkioita tilalla tai markkinointiketjun ensimmäisessä vaiheessa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Viljelijätalouksiksi luokitellaan kotitaloudet, joiden tilan viljelty pinta-ala on haastattelutietojen mukaan yli 2 hehtaaria. Kotitaloutta ei katsota viljelijätaloudeksi, jos pääasialliseksi tulonlähteeksi on ilmoitettu peltojen vuokraus, korvaus maataloustuotannon supistumisesta tai lopettamisesta tai jos tilalta ei ole saatu lainkaan tuloa. Pinta-alaa laskettaessa on huomioon otettu myös toisilta vuokrattu osuus.

Viljelijätaloudet on edelleen jaettu maanviljelijätalouksiin ja osa-aikaviljelijätalouksiin kotitalouden sosio-ekonomisen aseman mukaan. Maanviljelijätalouksiksi on määritelty ne taloudet, joiden sosioekonominen asema on maatalousyrittäjä. Kaikkia maatalousyrittäjätalouksia ei kuitenkaan ole luokiteltu viljelijätalouksiksi.

Tilan pääasialliseksi tuotantosuunnaksi on haastattelutietojen perusteella merkitty se toiminta, josta saadut tulot olivat suurimmat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jakauman vinoudella tarkoitetaan havaintoarvojen jakauman poikkeamista normaalijakauman symmetrisestä kuviosta esim. siten, että valtaosa aineistomassasta nojaa vasemmalle ja jakauman "häntä" ulottuu kapeana oikealle. Tämä on tyypillistä mm. monissa tulojakaumissa, joissa suurituloisten harvalukuinen joukko venyttää jakaumaa pitkänä "häntänä" oikealle, ts, jakauma on oikealle vino. Vinojen jakaumien tapauksessa tavallinen keskiarvo ei välttämättä ole soveliain keskiluku, esim. tulojakauman tapauksessa käytetään yleensä mediaanituloa, koska se kertoo tulojen suhteen järjestetyssä jakaumassa keskimmäisen tulonsaajaan tulojen määrän. Vinous on jakauman kolmas momentti.





Lue käsitteen koko määritelmä

Viraltapano on virkamiehelle tuomittava erityisrangaistus. Virkamies voidaan tuomita pantavaksi viralta, jos hänet on tuomittu elinkautiseen vankeuteen tai vähintään kahdeksi vuodeksi määräaikaiseen vankeuteen ja rikos osoittaa tuomitun sopimattomaksi olemaan virkamiehenä. Myös kahta vuotta lyhempään vankeusrangaistukseen tuomittu virkamiehen voidaan panna viralta, jos rikos osoittaa hänet erityisen sopimattomaksi toimimaan virkamiehenä. Viraltapano käsittää sen viran tai virkojen, jotka tuomitulla on tuomitsemishetkellä. Rikoslain lukujen 11 tai 40 rangaistussäännöksissä tarkoitettu viraltapano käsittää vain sen viran, jossa rikos tehtiin. (Rikoslaki 2:7§,10§)

Lue käsitteen koko määritelmä

Poliisiasiain tietojärjestelmään rikoksena talletettu asia. Rikos on voinut tulla poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen tietoon joko ilmoituksena tai muun tutkinnan yhteydessä. Rikos tilastoidaan sille vuodelle, jona se tulee viranomaisten tietoon. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Mikäli samalla kerralla tehdään useita samanlaisia rikoksia, voidaan näistä kirjata useampi rikos. Rikos tilastoidaan tekokunnan mukaan. Rikos on voinut tapahtua myös ulkomailla ja siitä kirjataan rikosilmoitus, jos poliisi, tulli tai rajavartiolaitos on asiassa toimivaltainen ja rikos on tapahtunut (epäiltynä tai uhrina) Suomen kansalaiselle, Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle taikka suomalaista oikeushenkilöä koskeva.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen konkurssitilastoissa vireille pannulla konkurssilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä, kuolinpesiä ja yksityishenkilöitä. Kalenterivuoden ensimmäinen hakemus oteaan mukaan tilastoihin vireille pantuna konkurssina.

Samaa velallista voidaan hakea konkurssiin useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen konkurssien määrä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen tilastoissa vireille pannulla yrityssaneerauksella tarkoitetaan kalenterivuoden aikana yrityssaneeraukseen haettuja yrityksiä, yhteisöjä, kuolinpesiä ja yksityishenkilöitä.

Kalenterivuoden ensimmäinen hakemus otetaan mukaan tilastoihin vireille pantuna yrityssaneerauksena. Samaa yritystä voidaan hakea yrityssaneeraukseen useita kertoja kalenterivuoden aikana, vain ensimmäinen hakemus tulee tilastoihin vireille pantuna yrityssaneerauksena. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen yrityssaneerausten määrä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Riita- ja rikosasia tulevat vireille yleisessä tuomioistuimessa, kun haastehakemus saapuu tuomioistuimen kansliaan. Hallintolainkäyttöasia tulee vireille esimerkiksi valituskirjelmän saapuessa hallintotuomioistuimeen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Virheelliset ja tunnistamattomat erät kokonaisuutena ovat kaikkien maksutaseen erien virheiden ja puuttuvien tietojen nettosuure, joka laskennallisesti on vaihto- ja pääomataseen summan ja rahoitustaseen ero tietyllä aikavälillä. Tilastovirhe on suhteellisesti suurempi kuukausi- ja neljännesvuositilastossa kuin vuositasolla, koska jälkimmäisessä tarkastelussa monet ajoituserot häviävät. Suurten kansainvälisten yritysten ulkomaiset liiketoimet aiheuttavat tilastoihin huomattavaa vaihtelua, ja niiden liiketoimien vastaerät eivät rahaliiton oloissa välttämättä tule näkyviin Suomen maksutasetilastossa. Lisäksi ajoituserot kirjauksissa saattavat näkyä suurina tilastovirheinä tai peräkkäisinä suurina erimerkkisinä tilastovirheinä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Virhemarginaali tarkoittaa satunnaisvaihtelusta syntyvää epävarmuustekijää tuloksissa, kun käytetään otostutkimuksia. Se on määritelmän mukaan luottamusvälin puolikas. Mielipidetutkimuksissa ilmoitetaan esimerkiksi, että 95 %:n virhemarginaali 1000 hengen kyselyssä on ±3 %. Tämä tarkoittaa sitä, että jos poimisimme suuren joukon samanlaisia otoksia, 95 otoksessa 100:sta otoksesta laskettu arvo on näiden marginaalien rajoissa ja vain 5 % otoksista niiden ulkopuolella.




Lue käsitteen koko määritelmä

Ajokortti on voimassa määräajan. Ajokortin voimassaolo päättyy ajo-oikeuden päättyessä tai, jos ajo-oikeuden haltijalla on useampia eri aikaan päättyviä ajo-oikeuksia, samaan aikaan ensiksi päättyvän ajo-oikeuden kanssa. Ajo-oikeuden viimeinen voimassaolopäivä ilmoitetaan ajokortissa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Voittopalkkioerällä tarkoitetaan rahasuoritusta, joka yrityksessä määräytyy olennaisesti tuloslaskelman tai siihen rinnastuvalla sisäisellä laskentatoimella tuotetun laskelman mukaisesta liikevoitosta lisättynä poistoilla tai sen jälkeisestä toiminnan kannattavuutta osoittavasta erästä ja mahdollisesti lisäksi muista yrityksen toiminnan tehokkuutta osoittavista tekijöistä ja virastossa sen soveltaman tulospalkkausjärjestelmän mukaisista tulospalkkioista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Volyymi-indeksi on suhdeluku, joka kuvaa volyymin suhteellista muutosta perusjakson suhteen. Sillä kuvataan kiinteähintaisen tuotoksen muuttumista. Volyymi-indeksin voi muodostaa liikevaihtoindekseistä tai tuotannon arvotiedoista deflatoimalla, suoraan tuotannon määrätiedoista tai panostietojen, kuten tehtyjen työtuntien, avulla. Volyymi-indeksi ottaa huomioon tuotteiden laadullisen kehityksen ja inflaation. Teollisuudesta ja palveluista tuotetaan volyymi-indeksejä, kun taas kaupasta ja rakentamisesta määräindeksejä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Majoitusliikkeen vuodepaikka (bed-place) on yhden henkilön yöpymiseen tarkoitettu tila. Vuodepaikkojen lukumäärä osoittaa, kuinka monta henkilöä majoitusliikkeessä voi yöpyä samanaikaisesti. Vuodepaikkojen lukumäärään ei lasketa mukaan lisävuoteita, jotka voidaan järjestää asiakkaan toivomuksesta. Vuodepaikka tarkoittaa yhtä vuodetta, jolloin parisänkyä kohti lasketaan kaksi vuodepaikkaa. Vuodepaikkojen lukumäärällä voidaan mitata kaikkien majoitusliikkeiden majoituskapasiteettia (esim. yhtä matkailuvaunupaikkaa kohti lasketaan kansainvälisen suosituksen mukaan 4 vuodepaikkaa).

Suomen majoitustilastossa lisävuoteet kuuluvat usein kiinteänä osana huoneen majoituskapasiteettiin, erityisesti silloin, kun majoitusyksikkönä on mökki, jolloin majoitettavien henkilöiden lukumäärä ilmoitetaan usein tyyliin 4+2 henkilöä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Majoitusliikkeiden vuodepaikkojen kuukausittainen nettokäyttöaste samaan ryhmään kuuluville liikkeille saadaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä kuukauden aikana päivittäin käytettävissä olleiden vuodepaikkojen määrällä. Vuoteiden nettokäyttöasteessa ei huomioida tilapäisesti käytöstä pois olleita vuodepaikkoja.

Vuodepaikkojen kuukausittainen bruttokäyttöaste samaan ryhmään kuuluville liikkeille saadaan jakamalla yöpymisten kokonaismäärä kyseisten liikkeiden kaikkien vuodepaikkojen määrällä riippumatta siitä, ovatko ne olleet käytettävissä kyseisen kuukauden aikana vai eivät (vuodepaikkojen maksimimäärä).

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen vuokrakäsite sisältää erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Vuokraan ei lasketa asunnon käyttökorvauksia, joita ovat esimerkiksi sauna- ja pesutupakorvaukset. Myöskään sähkö- ja Internet-maksut eivät sisälly tilaston vuokrakäsitteeseen. Mikäli em. maksuja sisältyy suoraan asukkaan maksamaan vuokraan, otetaan ne mukaan keskivuokran laskentaan, sillä kyseisiä eriä on vaikea erotella vuokrasta. Tilastossa julkaistaan asunnon keskineliövuokria kuukaudessa (€/m2/kk). Keskivuokrat kuvaavat alueiden ja eri kokoisten asuntojen välisiä eroja vuokratasoissa, eivätkä ne sovellu vuokrien muutoksen laskemiseen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Matkailutilastoissa vuokramökki tarkoittaa ns. yksityistä vuokrattua mökkiä, joka majoitusmuotona vastaa omaa vapaa-ajanasuntoa/lomamökkiä. Yksityiset vuokramökit vuokrataan yleensä viikoksi, kahdeksi viikoksi tai kuukaudeksi joko suoraan omistajalta tai välittäjän kautta. Hotellien, leirintäalueiden ja lomakylien tarjoama mökkimajoitus kuuluu ao. majoitusliikkeiden (kollektiivisten majoitusliikkeiden) palveluihin.

Suomessa matkailukeskusten läheisyydessä sijaitsevien vuokrattavien lomamökkien määrä on viime vuosina nopeasti kasvanut. Lomakeskusten tuntumassa, lähellä toisiaan sijaitsevat vuokramökit muodostavat kylämäisen yhteisön, jossa majoituksen ohella asukkaille on tarjolla muitakin palveluja, kuten siivous-, jätehuolto- ja pesulapalveluja. Vuokramökkien asukkaat voivat myös käyttää kaikkia matkailukeskusten tarjoamia palveluja, kuten ravintola- ja ateriapalveluja sekä kaupan palveluja. Lisäksi matkailukeskuksissa on käytettävissä hiihtohissit, hoidetut rinteet ja hiihtoladut sekä usein kylpylä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työsuhde, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Varhaiskasvatus, jota järjestetään myös varhaiskasvatuksen toimipaikkojen normaalin aukioloajan lisäksi. Normaaliksi varhaiskasvatusajaksi on määritelty arkisin (ma-pe) tapahtuva varhaiskasvatus klo 6.00-18.00 välisenä aikana.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin. Jos henkilö tekee pysyvästi vain tiettyä vuoroa, esimerkiksi yövuoroa, häntä ei lueta vuorotyötä tekeväksi

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuosikulut sisältävät kaikki tuloslaskelman kulut vuosikatteeseen asti eli toimintakulut ja rahoituskulut.

Vuosituotot - vuosikulut = vuosikate

Lue käsitteen koko määritelmä

Samassa koulunkäynnin vaiheessa olevat oppilaat.

Huomautus:

Peruskoulu jaetaan vuosiluokkiin 1-9.

Peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös lisäopetus eli 10. luokka.

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Lue käsitteen koko määritelmä

Vuosituotot sisältävät kaikki tuloslaskelman tuotot vuosikatteeseen asti eli toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön, valmistevarastojen muutos, verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot.

Vuosituotot - vuosikulut = vuosikate

Lue käsitteen koko määritelmä

Ks. tehty vuosityöaika

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Tilastokeskuksen käyttämä väestöennustemenetelmä on ns. demografinen komponenttimalli, jossa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan ikäryhmittäisten syntyvyys-, kuolevuus- ja muuttokerrointen avulla. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen.

Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita 3 vuoden välein.

Lue käsitteen koko määritelmä

Väestön koulutusrakenne kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jaetaan tarkemmin alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneisiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Väestön uusiutumisella tarkoitetaan sukupolven vaihtumista uudeksi. Uusiutumista mitataan bruttouusiutumisluvulla tai nettouusiutumisluvulla, jotka ilmoittavat tavallisesti tytärsukupolven ja äitisukupolven suuruuden välisen suhteen. Nettouusiutumisluvun laskennassa otetaan huomioon hedelmällisyys ja äitisukupolven kuolleisuus ennen hedelmällisen iän päättymistä. Bruttouusiutumisluvussa tätä kuolleisuutta ei oteta huomioon. Jos nettouusiutumisluku on alle yhden yhtä naista kohden laskettuna, tytärsukupolvi on äitisukupolvea pienempi eikä äitisukupolvi ole uusinut itseään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yritys, joka on jonkun konsernin tytäryritys ja samalla sillä on yksi tai useampia tytäryrityksiä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kurssimuotoiseen koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden palkkakustannukset koulutusajalta.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Monien yhteiskunnallisia ilmiöitä mittaavien asteikoiden voidaan katsoa edustavan välimatka-asteikollista tasoa. Järjestyksen lisäksi pisteiden välisillä etäisyyksillä (eroilla) asteikolla on mielekäs tulkinta. Lämpömittari sekä kalenteri, jolla mitataan aikaa päivissä, ovat esimerkkejä välimatka-asteikosta.





Lue käsitteen koko määritelmä

Välimatkaestimaatilla tarkoitetaan havaintoarvojen vaihteluväliä, jonka arvioidaan suurella todennäköisyydellä (esim. 95 %) sisältävän perusjoukon toden arvon.







Lue käsitteen koko määritelmä

Palkkiot ja maksut ulkopuolisille koulutuksen järjestäjille, koulutukseen osallistujien matkakorvaukset, majoitus, ateriat ja päivärahat, kouluttajien palkka- ym. kustannukset, tila- sekä väline- ja materiaalikustannukset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää hyväksi tuotantoprosessissa.

Välituotteina käytetyt tuotteet pitää kirjata ja arvottaa sillä hetkellä, jolloin ne joutuvat tuotantoprosessiin. Ne on arvotettava samanlaisten tavaroiden tai palveluiden sen hetkisiin ostajan hintoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Välityskaupalla tarkoitetaan tapahtumaa, jossa (tilastoivan kansantalouden) kotimainen yksikkö ostaa tavaroita ulkomaiselta yksiköltä ja kyseiset tavarat jälleenmyydään myöhemmin toiselle ulkomaiselle yksikölle ilman, että tavarat käyvät tilastoivassa kansantaloudessa. Välityskaupan kohteena olevien tavaroiden myynnin ja ostojen erotus kirjataan erään "välityskaupan kohteena olevien tavaroiden nettovienti". Tähän erään kuuluvat välityskauppiaan marginaalit, hallussapitovoitot ja -tappiot sekä välityskaupan kohteena olevien tavaroiden varaston muutos.

Lue käsitteen koko määritelmä

Välityskaupassa suomalainen talousyksikkö ostaa tavaran ulkomailta, ja myy sen eteenpäin muuttumattomana ulkomaille ilman että tavarat kulkevat Suomen kautta. Välityskauppa kirjataan ainoastaan vientiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Välitön kuolemansyy ilmaisee sen taudin, vian tai vamman, jonka oirein henkilö kuolee. Välittömäksi kuolemansyyksi ei kuitenkaan lueta kuoleman mekanismeja, esim. sydänpysähdystä. Välitön kuolemansyy on ilmoitettu kuolintodistuksessa ja se tallennetaan tilastoaineistoon, mutta sitä ei käytetä vuosittaisessa tilastoinnissa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yrityksen määräys- tai vaikutusvaltaketjussa ensimmäinen ulkomailla sijaitseva institutionaalinen yksikkö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Välivaiheen kuolemansyy on se tila, joka johtaa peruskuolemansyystä välittömään kuolemansyyhyn. Välivaiheen kuolemansyy on ilmoitettu kuolintodistuksessa ja se tallennetaan tilastoaineistoon, mutta sitä ei käytetä vuosittaisessa tilastoinnissa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitaloudella on vähintään yksi huone enemmän kuin se tarvitsee rakenteensa perusteella (ks. huonetarpeen laskennasta ahtaasti asumisen määritelmä).

Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa