Käsitteet




Valtion tutkimuslaitos


Suomen 12 valtion tutkimuslaitosta toimivat seitsemällä eri hallinnonalalla. Niistä kymmenen on organisaatiomuodoltaan tulosohjattuja virastoja, yksi valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö ja yksi itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Laitokset määrittelevät tutkimuksen painopisteet yhdessä tulosohjaavan ministeriön kanssa. Itse tutkimus on riippumatonta ja sen rahoitus tulee enenevässä määrin kilpailtuna useista lähteistä kotimaiselta julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä kansainvälisiltä rahoittajilta.

Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):

Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
Luonnonvarakeskus LUKE (MMM)
Ruokavirasto (MMM)
Maanmittauslaitos MML (MMM)
Ilmatieteen laitos (LVM)
Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy * (TEM)
Säteilyturvakeskus STUK (STM)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)
Työterveyslaitos TTL (STM)
Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

* voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö

Valtion tutkimuslaitokset tekevät ratkaisukeskeistä tutkimusta, jolla tuetaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja elinkeinoelämän uudistumista. Tutkimustoiminnan lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija- ja viranomaistehtäviä sekä maksullista ja muuta palvelutoimintaa. Tutkimuslaitokset ylläpitävät merkittäviä tutkimusinfrastruktuureita, tietoaineistoja ja pitkiä aikasarjoja yhteiskunnan eri osa-alueilta. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useimmille hallinnonaloille, muulle julkiselle sektorille sekä yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Kansainvälisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli sekä tutkimuslaitosten tutkimustoiminnassa että asiantuntija- ja viranomaistehtävissä.

Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.



Määritelmää käyttävät tilastot

Määritelmän voimassaoloaika

  • Voimassa (31.12.2078) asti
  • Ministeriöiden alaiset valtion tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 12 tutkimuslaitosta seitsemällä hallinnonalalla.

    Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):

    Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)
    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
    Luonnonvarakeskus LUKE (MMM)
    Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA (MMM)
    Maanmittauslaitos MML (MMM)
    Ilmatieteen laitos (LVM)
    Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)
    Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy * (TEM)
    Säteilyturvakeskus STUK (STM)
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)
    Työterveyslaitos TTL (STM)
    Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

    * voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö

    Valtion tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.

    Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.



    Määritelmän voimassaoloaika

    • Voimassa (31.12.2078) asti

    Ministeriöiden alaiset valtion tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 12 tutkimuslaitosta seitsemällä hallinnonalalla.

    Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):

    Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)
    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
    Luonnonvarakeskus LUKE (MMM)
    Ruokavirasto (MMM)
    Maanmittauslaitos MML (MMM)
    Ilmatieteen laitos (LVM)
    Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)
    Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy * (TEM)
    Säteilyturvakeskus STUK (STM)
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)
    Työterveyslaitos TTL (STM)
    Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

    * voittoa tavoittelematon valtion erityistehtäväyhtiö

    Valtion tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.

    Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.



    Määritelmää käyttävät tilastot

    Määritelmän voimassaoloaika

    • 1.1.2019 - 31.12.2019

    Ministeriöiden alaiset valtion tutkimuslaitokset ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia. Valtion budjettitalouden piiriin kuuluu tällä hetkellä 18 tutkimuslaitosta yhdeksällä hallinnonalalla.

    Laitokset lyhenteineen (hallinnonala):
    Ulkopoliittinen instituutti UPI (EK)
    Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos OPTULA (OM)
    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT (VM)
    Kotimaisten kielten tutkimuskeskus KOTUS (OPM)
    Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (MMM)
    Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA (MMM)
    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL (MMM)
    Metsäntutkimuslaitos METLA (MMM)
    Geodeettinen laitos (MMM)
    Ilmatieteen laitos (LVM)
    Geologian tutkimuskeskus GTK (TEM)
    Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT (TEM)
    Mittatekniikan keskus MIKES (TEM)
    Kuluttajatutkimuskeskus (TEM)
    Säteilyturvakeskus STUK (STM)
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (STM)
    Työterveyslaitos TTL (STM)
    Suomen ympäristökeskus SYKE (YM)

    Valtion (sektori-)tutkimuslaitosten, jotka ovat sektoritutkimuksen tärkeimpiä toimijoita, ensisijainen tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Tutkimustehtävien lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, valvonta-, koulutus-, neuvonta- ja muita viranomaistehtäviä, maksullista ja muuta palvelutoimintaa jne. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useille eri hallinnonaloille sekä muulle julkiselle sektorille. Ne tuottavat palveluita myös sekä yrityksille että kolmannen sektorin toimijoille.

    Suurin osa tutkimuslaitoksissa tehtävästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta rahoitetaan talousarviossa myönnetyillä määrärahoilla. Budjettivarojen lisäksi toimintaa rahoitetaan yhä enemmän ulkopuolisella rahoituksella, joka koostuu maksullisen palvelutoiminnan tuloista sekä muualta kuin laitoksen omilta budjettiluvuilta tulevasta rahoituksesta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus perustuu laitosten tulostavoitteisiin ja on siten arvioitu.



    Määritelmää käyttävät tilastot

    Määritelmän voimassaoloaika

    • 1.1.2009 - 31.12.2014

Lähdeorganisaatio

  • Tilastokeskus

Jaa