Rakennuskustannusindeksi on ottamassa tammikuun 2022 tiedoista lähtien käyttöön kassapääteaineistoja sekä verkkoharavoitua hinnastotietoa rautakaupoista saatavien rakennustarvikkeiden hintojen mittaamiseen. Näillä ns. massa-aineistoilla täydennetään perinteistä tiedonkeruuta, jota edelleen sovelletaan muihin myyntipaikkoihin kuin rautakauppoihin.
Uudistus on merkittävä edistysaskel modernimpaan tiedonhankintaan, joka toivottavasti saa jatkoa tulevaisuudessa entistä laajempien aineistojen muodossa.
Massa-aineistot sujuvoittavat tiedonkeruuta, mutta ennen kaikkea mahdollistavat tarkemman ja laadukkaamman hintakehityksen mittaamisen. Esimerkkiä on näyttänyt kuluttajahintaindeksi, jossa on kertynyt kokemusta kassapääteaineistosta jo useamman vuoden ajalta.
Rakennusindeksin tiedonkeruu on perinteisesti perustunut rakennustarvikkeiden myyjiltä kuukausittain kerättyihin hintatietoihin eniten myydyistä tarvikkeista. Keruuta varten on valittu yritysotos sekä määritelty hyödykeotos vain edustavimmista tuotteista, koska kovin laajan tuotevalikoiman hintaseuranta ei ole mahdollista.
Käyttökelpoisten rekistereiden puuttuessa sekä yritysotoksen että hyödykeotoksen muodostamisessa käytetään ulkopuolista rakennusalan konsulttia. Otoksen muodostaminen sekä ajantasaisena pitäminen vaatii runsaasti henkilöresursseja, markkinoiden seurantaa ja jatkuvaa yhteydenpitoa tiedonantajiin.
Toisaalta tiedonkeruu ja yhteydenotot rasittavat myös vastaajia, ja seurauksena voi olla ikävimmillään vastausprosenttien laskeminen.
Modernimpi tiedonkeruun muoto onkin pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille. Onhan huomattavasti helpompaa toimittaa kassajärjestelmiin automaattisesti kertyvä myyntiaineisto kuin vastata erilliseen kyselylomakkeeseen, jossa pelkkä ohjeiden lukeminen vie aikaa. Pyrimme toki tekemään vastaamisesta mahdollisimman helppoa, mutta otospohjaisessa kyselyssä vertailukelpoisten tietojen saaminen vaatii tarkkaa ohjeistusta mm. tuotteen laadun vakioimiseksi.
Tilaston tuottamisen näkökulmasta laajat kokonaisaineistot ovat ehdottomasti suositeltavin tapa laskea rakennuskustannusindeksiä. Hintojen kerääminen on vaivatonta kaikille osapuolille, minkä lisäksi indeksi on mahdollista laskea laadukkaammalla ja tarkemmalla indeksikaavalla. Kassapääteaineisto sisältää myytävistä tuotteista myynnin arvon ja myyntimäärän, jolloin indeksi huomioi ajantasaisesti tuotteen myyntimäärissä tapahtuvan vaihtelun.
Kassapääteaineistojen lisäksi rakennuskustannusindeksi on ottanut käyttöön verkkoharavoituja hinta-aineistoja.
Verkkoharavoinnilla tarkoitetaan tiedonkeruumenetelmää, jolla haetaan ohjelmallisesti verkkosivuston lähdekoodi ja poimitaan siitä indeksiin tarvittavat tiedot.
Rakennuskustannusindeksin käyttöön luotu verkkoharava noutaa verkossa toimivista rautakaupoista esimerkiksi tuotenimen ja -numeron, myyntihinnan sekä tuoteryhmän. Keskimääräinen hinnanmuutos lasketaan tuoteryhmän tasolle.
Erona kassapääteaineistoon verkkoharavoinnilla ei saada myyntimääriä ja siten kaikista tarkinta indeksikaavaa käyttöön, mutta tiedonkeruun vaivattomuus ja havaintomäärien kasvattaminen on tästä huolimatta suuri parannus kyselylomakkeisiin perustuvaan tiedonhankintaan verrattuna.
Rakennuskustannusindeksin tuottamisessa on uusien aineistojen myötä otettu nyt ensimmäiset loikat digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Ensimmäiset aineistot on saatu rautakaupoista, jotka tyypillisesti keskittyvät kuluttajamyyntiin, etenkin verkkokaupoissa.
Seuraavaksi aineistoneuvotteluja on laajennettava myös rakennusyrittäjille suuntautuvaan tukkumyyntiin, jotta rakennuskustannusindeksin kannalta merkittävimmät toimijat saadaan kattavasti mukaan isommilla myyntimäärillä. Tavoitteena on saada neuvoteltua aineistoja tarpeeksi laajalti useamman toimijan kanssa. Mikäli tässä onnistutaan, rakennuskustannusindeksin tietoja voitaisiin tarjota tulevaisuudessa nykyistä tarkemmalla tasolla.
Neuvotteluihin voi kulua pitkäkin aika, mutta rakennuskustannusten hintakehityksen entistä tarkempi ja laadukkaampi mittaaminen hyödyttää lopulta jokaista rakennusalan toimijaa ja talouden seuraajaa. Toivomme menestystä ja rakentavaa yhteistyötä kaikkien tiedonantajiemme kanssa, jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin!
Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön rakennuskustannusindeksin perusvuosiuudistuksen 2021=100 yhteydessä, joka julkaistaan 15.2.2022 tammikuun tiedoista lähtien.
Lue myös siitä, miten rakentamisen trendit ja muutokset on huomioitu uudistuneessa indeksissä.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -aihealueen tilastoja tuottavassa ryhmässä.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.
Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.
Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.
YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perusperiaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perusperiaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.
Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttökelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelaisalueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.
