Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Jo tanssiva kongressi tarvitsi tilastoja

15.3.2019
Kuva: Shutterstock

Adam Zamoyskin Rites of Peace on mestarillinen kuvaus Napoleonin kaatumisesta ja Wienin kongressista, jossa Euroopan hallitsijat piirtelivät ja siirtelivät maiden rajoja. Kirja on ollut yö­pöydälläni mutta yllätti lopulta niin, että piti laittaa työ­myssy päähän.

Kuninkaat, kanslerit, ministerit, vakoilijat, vaimot ja rakastajat tekevät kirjasta herkullisen luku­kokemuksen. Zamoyski onnistuu kirjoittamaan ihmisten juonitteluista, seikkailuista ja sekoiluista kuin romaania, mutta myös hahmottamaan isot linjat. Eurooppaa muotoiltiin pitkälle eteenpäin kovalla poliittisella pelillä.

Niin kuin tehdään nytkin. Kaksi­sataa vuotta sitten tehtiin kauas­kantoisia päätöksiä. Mitkä sellaisia ovat ja mitkä eivät, sitä eivät tietenkään päätöksen­tekijät tiedä.

Niin kuin eivät tiedä nytkään. Brexitin perintö briteille ja Euroopalle selviää tulevaisuudessa. Tilastolliset mittarit kertovat jotain vaikutuksista jo piankin.

Kansantalouden tilin­pito nousi mahti­mittariksi 1900-luvulla, jonka sodat ja lamat nostivat myös työttömyys­luvut ja inflaation politiikan ytimeen. Varhaisemmilta ajoilta ei muistu mieleen, että tilastot olisivat olleet keskiössä kansojen kohtaloista päätettäessä. Siksi ällistys ilta­lukemiston ääressä.

Olin ahminut Rites of Peacea nelisen sataa sivua, kun loputtomien neuvottelujen, vastaan­ottojen, juhlien ja yö­visiittien jälkeen kohtasin sanan, jota en tanssivan kongressin aika­kauteen ollut yhdistänyt.

Statistical Committee oli perustettu Britannian ulko­ministerin aloitteesta (Lordi Castlereagh oli myös innokas skottilaisten reelien tanssija, käy kirjasta ilmi, ja surmasi lopulta itsensä kynä­veitsellä).

Tilastollinen Komitea ”kahlasi halki usein kyseen­alaisten dokumenttien vuorien tuottaakseen hyväksyttävien lukujen kokonaisuuden joka mahdollistaisi Preussin vaatimusten lopullisen ratkaisemisen”.

Kysymys oli ”sieluista”: niitä Preussi halusi alue­liitoksilla 3 411 715 kappaletta päästäkseen takaisin asukas­lukuunsa ennen Napoleonin sotia.

Tarvittavaa määrää sieluja haettiin naapuri­maista, mikä tietenkin aiheutti kiistoja. Pinta-alaa enemmän alueitten arvon määritti väki­luku, mutta sekin oli kiistelty mittari. Tokihan koulutetut käsi­työläiset olivat arvokkaampia kuin osaamattomat talon­pojat.

Ja tietenkin muillakin kuin Preussilla oli vaatimuksensa. Ja tietenkin päätökset lopulta perustuivat faktojen lisäksi tunteisiin, juonitteluihin, voima­politiikkaan ja vallan­käyttöön – varsinkin jälkimmäisiin.

Paraikaa lasketaan kuumeisesti kustannuksia – poliittisia, taloudellisia, inhimillisiä. Brexitin laskua tulevat arvioimaan myöhemmät historioitsijat, toivottavasti yhtä loistavat kirjoittajat kuin Adam Zamoyski.

Tilastot ja tunnus­luvut ovat kehittyneet Wienin kongressin ajoista. Kun ihmiset tekevät päätöksiä – äänestys­kopeissa, kongressi­saleissa, kabineteissa – tosiasiat ovat edelleen rikka rokassa.    

 

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

tk-icons