Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Myös rakennuskustannus­indeksi on uudistanut tiedon­keruutaan massa-aineistoilla

10.2.2022
Twitterissä: @LArhosalo
Kuva: Risto Wuolle

Rakennuskustannusindeksi on ottamassa tammikuun 2022 tiedoista lähtien käyttöön kassapääte­aineistoja sekä verkko­haravoitua hinnasto­tietoa rautakaupoista saatavien rakennus­tarvikkeiden hintojen mittaamiseen. Näillä ns. massa-aineistoilla täydennetään perinteistä tiedonkeruuta, jota edelleen sovelletaan muihin myynti­paikkoihin kuin rauta­kauppoihin.

Uudistus on merkittävä edistysaskel modernimpaan tiedon­hankintaan, joka toivottavasti saa jatkoa tulevaisuudessa entistä laajempien aineistojen muodossa.

Massa-aineistot sujuvoittavat tiedonkeruuta, mutta ennen kaikkea mahdollistavat tarkemman ja laadukkaamman hinta­kehityksen mittaamisen. Esimerkkiä on näyttänyt kuluttaja­hintaindeksi, jossa on kertynyt kokemusta kassapääte­aineistosta jo useamman vuoden ajalta.

Rakennusindeksin tiedonkeruu on perinteisesti perustunut rakennus­tarvikkeiden myyjiltä kuukausittain kerättyihin hintatietoihin eniten myydyistä tarvikkeista. Keruuta varten on valittu yritysotos sekä määritelty hyödykeotos vain edustavimmista tuotteista, koska kovin laajan tuote­valikoiman hintaseuranta ei ole mahdollista.

Käyttökelpoisten rekistereiden puuttuessa sekä yritysotoksen että hyödyke­otoksen muodostamisessa käytetään ulkopuolista rakennus­alan konsulttia. Otoksen muodostaminen sekä ajantasaisena pitäminen vaatii runsaasti henkilöresursseja, markkinoiden seurantaa ja jatkuvaa yhteydenpitoa tiedonantajiin.

Toisaalta tiedonkeruu ja yhteydenotot rasittavat myös vastaajia, ja seurauksena voi olla ikävimmillään vastaus­prosenttien laskeminen.  

Modernimpi tiedonkeruun muoto onkin pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennus­tarvikkeiden myyjille. Onhan huomattavasti helpompaa toimittaa kassa­järjestelmiin automaattisesti kertyvä myyntiaineisto kuin vastata erilliseen kysely­lomakkeeseen, jossa pelkkä ohjeiden lukeminen vie aikaa. Pyrimme toki tekemään vastaamisesta mahdollisimman helppoa, mutta otos­pohjaisessa kyselyssä vertailu­kelpoisten tietojen saaminen vaatii tarkkaa ohjeistusta mm. tuotteen laadun vakioimiseksi.

Tilaston tuottamisen näkökulmasta laajat kokonais­aineistot ovat ehdottomasti suositeltavin tapa laskea rakennus­kustannusindeksiä. Hintojen kerääminen on vaivatonta kaikille osapuolille, minkä lisäksi indeksi on mahdollista laskea laadukkaammalla ja tarkemmalla indeksi­kaavalla. Kassapääte­aineisto sisältää myytävistä tuotteista myynnin arvon ja myyntimäärän, jolloin indeksi huomioi ajantasaisesti tuotteen myyntimäärissä tapahtuvan vaihtelun.

Kassapääteaineistojen lisäksi rakennus­kustannusindeksi on ottanut käyttöön verkko­haravoituja hinta-aineistoja.

Verkkoharavoinnilla tarkoitetaan tiedonkeruu­menetelmää, jolla haetaan ohjelmallisesti verkkosivuston lähdekoodi ja poimitaan siitä indeksiin tarvittavat tiedot.

Rakennuskustannusindeksin käyttöön luotu verkkoharava noutaa verkossa toimivista rautakaupoista esimerkiksi tuotenimen ja -numeron, myyntihinnan sekä tuoteryhmän. Keskimääräinen hinnanmuutos lasketaan tuoteryhmän tasolle.

Erona kassapääteaineistoon verkko­haravoinnilla ei saada myyntimääriä ja siten kaikista tarkinta indeksikaavaa käyttöön, mutta tiedonkeruun vaivattomuus ja havainto­määrien kasvattaminen on tästä huolimatta suuri parannus kysely­lomakkeisiin perustuvaan tiedon­hankintaan verrattuna.

Seuraava digiloikka tukkupuolella

Rakennuskustannusindeksin tuottamisessa on uusien aineistojen myötä otettu nyt ensimmäiset loikat digitalisaatioon liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Ensimmäiset aineistot on saatu rautakaupoista, jotka tyypillisesti keskittyvät kuluttaja­myyntiin, etenkin verkkokaupoissa.

Seuraavaksi aineistoneuvotteluja on laajennettava myös rakennus­yrittäjille suuntautuvaan tukkumyyntiin, jotta rakennus­kustannusindeksin kannalta merkittävimmät toimijat saadaan kattavasti mukaan isommilla myyntimäärillä. Tavoitteena on saada neuvoteltua aineistoja tarpeeksi laajalti useamman toimijan kanssa. Mikäli tässä onnistutaan, rakennuskustannus­indeksin tietoja voitaisiin tarjota tulevaisuudessa nykyistä tarkemmalla tasolla.

Neuvotteluihin voi kulua pitkäkin aika, mutta rakennus­kustannusten hintakehityksen entistä tarkempi ja laadukkaampi mittaaminen hyödyttää lopulta jokaista rakennusalan toimijaa ja talouden seuraajaa. Toivomme menestystä ja rakentavaa yhteistyötä kaikkien tiedonantajiemme kanssa, jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin!

Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön rakennuskustannus­indeksin perusvuosi­uudistuksen 2021=100 yhteydessä, joka julkaistaan 15.2.2022 tammikuun tiedoista lähtien.

Lue myös siitä, miten rakentamisen trendit ja muutokset on huomioitu uudistuneessa indeksissä.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Asuminen ja rakentaminen -aihealueen tilastoja tuottavassa ryhmässä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons