30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.

Suomalainen työelämä moni­kulttuuristuu vauhdilla. Maahan­muuttajien osaamista ei silti vielä hyödynnetä riittävästi työ­elämässä, osoittaa tuore tutkimus.

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

Alueiden väliset erot väestön koulutus­tasossa ovat huomattavia. Menestyvien kaupunki­seutujen sisällekin kätkeytyy selvästi kouluttamattomampia alueita. Koulutustaso on kuitenkin noussut vähemmän koulutetuillakin alueilla viime vuosina.

Suomalaisnuoret eivät saavuta vanhempiensa koulutustasoa, ja inhimillinen pääomamme on kääntymässä laskuun. Syynä on koulutus­tarjonnan supistuminen. Varsinkin miesten tilanne antaa aihetta vakaviin kysymyksiin.  

”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.

Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.

Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.

Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan. 

Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.  

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennus­tarvikkeiden myyjille.

Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutus­tason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää media­lukutaitoa ja lähde­kritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä. 

Rikosten tilastointi riippuu paljolti siitä, miten poliisi tallentaa tiedot järjestelmäänsä. Tilastokeskus ei tee suuria muutoksia poliisilta tulevaan aineistoon.

Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.

Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.

Tilastohaastattelija kerää tietoja haastateltavan senhetkisestä elämäntilanteesta. Kuunteleminen on työssä tärkeää – ja jokainen vastaaja ja vastaus on arvokas, muistuttaa Ulla Phillips blogissaan.

Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.

Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.

Tilastotieto pyrkii objektiiviseen totuuteen. Toisaalta tilastojen tekemiseen sisältyy myös taiteesta tuttuja piirteitä, sillä kaikki ei ole tilastointimenetelmin laskettavissa.

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
 

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

Pikaestimaatti kertoo selvästi odotuksia paremmasta talous­kehityksestä koronavuonna. Tieto on auttanut hallintoa, kuluttajia ja yrityksiä toimimaan kriisin keskellä.

Miksi tilastoasiantuntijat Suomessa ovat niin aktiivisia kirjoittajia? Yhden ihmisen vaikutus voi olla arvaamattoman suuri. Vastikään edesmennyt Erkki Pentinmäki oli luomassa tiedon avaamisen kulttuuria Tilastokeskukseen.

Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tilasto ei nosta yksilöitä esiin, mutta voi silti vahvistaa malleja.

Poikkeusajat vaikuttavat tilastojen optimaaliseen julkaisuajankohtaan, sillä tarve eri tiedoille voi vaihdella merkittävästi eri aikoina. Hyvä tilasto on ajassa tasalaatuinen, ja tilapäisille laatutason poikkeamille tulee olla hyvät perusteet.

Yhteiskunnan kehittämisen tulee perustua totuudenmukaisen tietoon. Huonosti suunnitellut kyselylomakkeet voivat tuottaa virheellisiä vastauksia. Liittymällä vastaajapaneeli Signaaliin vaikutat kysymysten ymmärrettävyyteen ja saadun tiedon luotettavuuteen.

Konsernien ulkomaille jäävät tulot johtavat satojen miljoonien eurojen loveen Suomen yhteisövero­kertymässä, kertoo Tilasto­keskuksessa tehty gradu­tutkimus siirto­hinnoittelusta.

Kun yhdistetään tilastot jätteistä ja materiaalivirroista tuotantolukuihin, saadaan käsitys kansantalouden materiaaliriippuvuudesta ja ekotehokkuudesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuluttaa luonnonvarojaan kovalla kädellä, tuottaen samalla reilusti jätettä asukasta kohden.

Joka viides ulkomaalais­taustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritus­vuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalais­taustaisille samassa tilanteessa.

Kun erilliset rekisterit korvautuvat tulorekisterillä, ammattitietoja voi antaa monin eri tavoin. Esimerkiksi sihteerien ja johtajien määrät voivat moninkertaistua luokitusmuutosten takia.

Lähes 1,3 miljoonaa koululaista tai opiskelijaa taituroi läksyjään nyt kotoa käsin. Vinkkini niin opettajille kuin oppilaille: terästäkää yhteiskunnallisen ja numeerisen tiedon käyttöä osallistumalla tilastojulistekilpailuun. Viime kisan kärkikaarti kertoo videolla, miksi kannattaa osallistua.

Ruotsalainen tilastotaikuri Hans Rosling havainnollisti maailman tulevan väestökehityksen kymmenellä rullalla.

Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kieli­taitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan media­sisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilasto­keskuksen vapaa-aika­tutkimuksesta. Korkea­koulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin netti­sisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttö­tapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.

Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjois­maihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi moni­puolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.

Tilastojen tuotannon ja julkaisun keskiössä ovat kansainväliset ja kansalliset tietotarpeet. Perinteisiä tilastoja tuotetaan jatkossakin, mutta niiden rinnalle tuodaan nopeammin tuotettua tilastotietoa ja lisää kokeellisia tilastoja.

Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.

Tilastolain uudistustyön soisi tuovan yrityksille mahdollisuuden luovuttaa hallussaan olevia tietoja tilastointia varten. Näiden uusien tietoaineistojen myötä Tilastokeskuksen aiheuttama rasitus niin yrityksille kuin kansalaisille pienenisi huomattavasti.

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Joka viidennellä ammattikorkeakoulutuksen opinnot päivätoteutuksessa aloittaneella oli vuonna 2017 pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16 prosenttia.

Ylioppilasvuotena ammattikorkeakouluopintoihin siirtyviä oli vuonna 2017 lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vastaavasti yliopistoissa alemman korkeakoulu­tutkinnon aloittaneita oli 12 prosentti­yksikköä vähemmän.

Tilastotiedoilla oli osuutensa Euroopan rajojen siirtelyssä jo parisataa vuotta sitten. Politikointi ja tunteet toki hallitsivat peliä, kuten tänäkin päivänä.

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Suomessa on monilla mittareilla suku­puolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutus­alat ja työ­markkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt sitkeästi, jopa vahvistunut joillain aloilla.

Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumis­aste onkin hieman laskenut vuodesta 2012.  Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keski­määräistä kehnompaa.

Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.

Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.

Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tässä artikkelissa olevat tiedot ovat tarkentuneet. Uusi korvaava artikkeli on ilmestynyt 12.11.

Enemmistö naisistakin kannatti kieltolain kumoamista, lain kannattajia oli kuitenkin enemmän kuin miesten keskuudessa.

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.

Useat tilastot laaditaan esittämällä kysymyksiä satunnaisesti valitulle otosjoukolle. Miten saamme kysymyksistä sellaisia, että vastaajat ymmärtävät ne samalla tavalla? Ja vastaamisesta motivoivaa – ehkäpä jopa mukavaa?

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

Euroopan tilasto­päivä muistuttaa maailman­­laajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista luku­­taitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilasto­­tieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.

Suhdanteiden ennakoinnin kannalta keskeistä tilastojen tuotanto­ketjua ei juurikaan ole tutkittu. Tilasto­keskuksen asian­tuntijat Kari Rautio ja Atte Lintilä etsivät yhteyttä tilauksien, tuotannon, varastojen ja liike­vaihdon välillä.

Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.

Tilastotiede ja tilastot eivät tunne rajoja. Tarinankertojien toristaan kuuluisa Marrakech keräsi viime viikolla lähemmäs 2 000 tilastotieteen, sitä soveltavien alojen sekä virallisen tilastotuotannon edustajaa yli 120 maasta.

Toisen asteen koulutukseen hakivat lähes kaikki peruskoulun päättäneistä vuonna 2015. Koulutusten ulkopuolelle heistä jäi vajaa kolme prosenttia, vieras­kielisistä silti yhdeksän prosenttia. Uusista ylioppilaista vain joka kolmas aloittaa jatko-opinnot ylioppilas­vuonna.

Nykynuoret elävät aiempaa vauraammassa, kaupunki­maisemmassa ja monikulttuurisemmassa Suomessa. Nuorten elintaso ja terveys ovat kohentuneet, kuolleisuus on vähentynyt ja koulutus on tuonut lisää tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hyvinvoinnissa on kuitenkin eroja, joihin vaikuttavat mm. sukupuoli ja perhetausta.

Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilas­tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopisto­koulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.

Lapset päätyvät usein samoille koulutuksen ja työn aloille kuin vanhempansa. Valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä, mikä heijastuu työmarkkinoiden segregaationa. Vanhempien malli ohjaa lapsia kouluttautumaan myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille.

Tietotuotanto kohtaa samanlaisen muutoksen kuin media on jo kohdannut.