Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Saamelaisista on huippulaatuista tietoa tarjolla, kunhan tahtotilaa löytyy

4.2.2022
Twitterissä: @JuhoKeva
Kuva: Aki Harju

Kiristäkää gáktinne vyöt, saamelaisten kansallis­päivän blogi on taas täällä – ja ensimmäistä kertaa kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen­kielellä! Tervetuloa siis mukaan inarin­saameksi, koltan­saameksi ja pohjois­saameksi!

Ennen kuin uppoudutaan lukuihin, kerrataan hieman. Miksi julkaista kielitietoon perustuvia hypoteettisia tietoja saamelaisista?

Koska tilastotietoa saamelaisista ei tuoteta tällä hetkellä, vaikka se olisi mahdollista.

Samat tiedot voitaisiin tuottaa Suomessa yhdistämällä saamelais­käräjien vaaliluettelon äänioikeutetut sekä alaikäiset henkilöt Tilastokeskuksen henkilötieto­varantoon. Luonnollisesti huolehtien henkilöiden tietosuojasta GDPR:n mukaisesti.

Varsinainen työ onnistuisi vieläpä suhteellisen pienellä työpanoksella ja kustannuksella. Lopputuloksena saataisiin rekistereihin perustuvaa, maailman mittakaavassa huippulaatuista dataa, vieläpä vuosikymmenien aikasarjoina ja ilman kysely­tutkimuksia.

Ja sama olisi mahdollista myös Norjassa ja Ruotsissa paikallisten saamelais­käräjien ja tilasto­viranomaisten yhteistyössä.

Mihin tietoa tarvitaan?

Kuten Indigenous Navigator -sivustolla kerrotaan, tietoa alkuperäiskansoista tarvitaan:

Jotta voidaan seurata, kuinka saamelaisten ihmisoikeudet ja alkuperäiskansa­oikeudet toteutuvat ja kehittyvät.

Jotta saamelaisista saadaan oikeaa tietoa esimerkiksi oppimateriaaleihin.

Jotta tiedetään, minkälaisissa oloissa saamelaiset elävät ja miten elinolot ovat kehittyneet.

Jotta tiedetään, missä saamelaislapset asuvat ja missä tarvitaan saamelaista varhais­kasvatusta ja äidinkielistä opetusta sekä kielen­elvytystä.

Jotta tiedetään, missä saamelaiset seniorit asuvat ja missä tarvitaan saamenkielisiä palveluita.

Jotta saadaan tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Jotta voidaan vähentää haastateltavien vastausrasitetta, josta Helga West kirjoitti viime syksynä.

Nykymaailmaa käsitellään ja hahmotetaan tilastoina ja niistä saatavana tietona. Miten tässä maailmassa pärjäävät asiat, joita ei näytetä lukuina? Miten voidaan mitata kehitystä tai oikeuksien toteutumista ilman näitä tietoja?

Saamelaisten määrä Saamenmaan ulkopuolella on suurempi kuin kieli­taustasta selviää

Viime vuonna kerroin, missä kunnissa saamenkielitaustaisia asuu. Nyt vilkaisemme, mitä saadaan syntymä- ja asuinkunnan perusteella selville saamenkielitaustaisista.

Vuonna 2020 Suomessa asui 4 100 saamenkieli­taustaista henkilöä, joista Suomessa syntyneitä ja asuvia oli 3 900.

Saamenkielitaustaisilla tarkoitan henkilöitä, joilla oma tai vähintään yhden vanhemman tai isovanhemman äidinkieleksi on merkitty saame. Joukko voidaan jakaa myös äidinkielisiin ja ei-äidinkielisiin. Lisää määritelmästä voi lukea kahden vuoden takaisesta blogistani.

Saamenkielitaustaisista saamelaisten kotiseutu­alueella syntyneitä oli 2 300 ja muualla Suomessa syntyneitä 1 600.

Äidinkielisistä 1 300 (56 %) ja ei-äidinkielisistä 1 000 (42 %) oli syntynyt Saamenmaalla, missä heistä vuonna 2020 asui 1 400 henkilöä.

Saamenkielitaustaisista Saamenmaalla syntyneistä muualle Suomeen muuttaneita oli 900, näistä äidinkielisiä oli 400 ja ei-äidinkielisiä 500 henkilöä.

Niiden määrä, joiden äidinkieleksi on ilmoitettu saame, kasvoi vuosien 1990 ja 2020 aikana tuhannesta 1 600 henkilöön. Saamenmaalla asuvien äidinkielisten määrä pysyi suhteellisen samana kasvaen sadalla henkilöllä. Muualla Suomessa asuvien äidinkielisten lukumäärä lähes nelinkertaistui 600 henkilöön, muutoksesta 60 prosenttia tuli henkilöistä, jotka ovat syntyneet ja asuvat Saamenmaan ulkopuolella.

Saamenmaalta muualle Suomeen muuttaneiden osuus oli 40 prosenttia muutoksesta. Saamenkieli­taustaisisten ei-äidinkielisten määrä kasvoi 30 vuodessa 1 100:sta 2 300 henkilöön. Suurin osa muutoksesta tuli Suomessa asuvien ei-äidinkielisten saamenkieli­taustaisten määrästä, joka kasvoi 2,5-kertaiseksi. Tästä muutoksesta 97 prosenttia tuli henkilöistä, jotka ovat syntyneet ja asuvat Saamenmaan ulkopuolella. Saamenmaalta muualle Suomeen muuttaneiden osuus oli 3 prosenttia muutoksesta.

Tämän suuntaa antavan tarkastelun perusteella suurimmat tekijät saamenkieli­taustaisten asumisessa muualla Suomessa ovat äidinkielisten muutto kotiseutualueelta sekä hypoteettisten ei-äidinkielisten syntyminen ja asuminen muualla Suomessa.

Mikäli tarkastelun saamenkieli­­taustaiset olisivat kaikki saamelaisia, Saamelais­käräjien ilmoittaman saamelaisten lukumäärän vuodelta 2019 ulkopuolelle jäisi 6 200 henkilöä. Näistä Saamenmaalla asuisi 1 900 ja muualla Suomessa 4 300 henkilöä.

Todellisuudessa saamelaisten määrä muualla Suomessa on siis huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Buori sámi álbmotbeaivvi!

Pyeri säämi aalmugpeivi!

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v!

Hyvää saamelaisten kansallis­päivää kaikille!

 

Jovnna Ovllá Hánno Juhan, Juho Keva, työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksessa ja suosittelee saamelaisten ja suomalaisten yhteisestä historiasta kiinnostuneille Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyä Kansallismuseossa, johon järjestetään myös etäopastuksia.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.10.2022
Jukka Hoffren

Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia  ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.

Blogi
20.10.2022
Anna Pärnänen

Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan. 

Blogi
1.7.2022
Sirkku Hiltunen

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

tk-icons