Nuoret yritykset ja mikroyritykset onnistuivat parhaiten kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Nopeinta kasvu oli kaivostoiminnan ja rakentamisen toimialoilla.
Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä kaikkien, yhteensä 270 281 yrityksen[1] liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Kasvu oli nopeinta kaivostoiminnassa ja louhinnassa sekä rakentamisen toimialalla, joissa molemmissa liikevaihto kohosi noin 10 prosenttia vuodentakaisesta.
Ainoastaan energiahuollossa (-4,2 %) ja aavistuksen (-0,1 %) kuljetuksessa ja varastoinnissa liikevaihto pieneni edellisvuodesta.
Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu
Liikevaihdon muutokset korostuvat vertailtaessa pelkästään niitä yrityksiä, joissa liikevaihto joko nousi tai laski. Liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten liikevaihdon kasvu oli kaivostoimintaa ja rakentamistakin nopeampaa ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla, jossa yllettiin keskimäärin 46 prosentin nousuun.
Toisaalta tällä toimialalla, samoin kuin rakentamisessakin, liikevaihto pieneni keskimäärin 28 prosenttia niissä yrityksissä, joissa liikevaihto supistui.
Kokoluokan mukaan pienimpien, alle 10 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto kehittyi heinä-syyskuussa 2016 suotuisimmin edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Mikroyritysten liikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia eli kaksinkertaisesti keskimääräiseen nähden. Jätehuollon alalla toimivien mikroyritysten liikevaihdon kasvu ylti 14,4 prosenttiin.
Keskisuurten, 50–249 henkilöä työllistävien yritysten liikevaihto kasvoi verkkaisesti ja jäi vajaaseen prosenttiin. Sekä 10–49 henkilön pienyritysten että vähintään 250 henkilöä työllistävien suuryritysten liikevaihto nousi noin 2 prosenttia.
Kaivostoiminnassa ja louhinnassa suurille yrityksille liikevaihtoa kertyi jopa 21,2 prosenttia vuodentakaista enemmän. Energiahuollossa liikevaihdon laskun taustalla oli alan suuryritysten liikevaihdon 10,6 prosentin pudotus.
Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu
Liikevaihdon viimeaikaisen kehityksen kannalta ratkaisevin ero näkyy yrityksen iän kautta. Alle viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto kasvoi vuodessa keskimäärin kokonaista 48,2 prosenttia.
Viisi vuotta ja vanhempien yritysten kasvu jäi vastaavana aikana 1,5 prosenttiin. Nuoret yritykset ovatkin kasvuvaiheessa ja esimerkiksi tuoreet kaivostoimintaa harjoittavat yritykset kasvattivat liikevaihtoaan vuodessa jopa 89,6 prosenttia.
Energiahuollossa nuorten yritysten liikevaihto nousi vähiten, 17,3 prosenttia, mikä sekin oli erinomainen tulos verrattuna yritysten koko joukkoon.
Energia-alalla sen sijaan jo pidempään toimineiden yritysten liikevaihto laski vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 4,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Vähintään viisi vuotta toimineiden yritysten liikevaihto ei käytännössä noussut useilla muillakaan toimialoilla.
Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu
Yleisesti toimialoittain vertaillen parhaiten pärjäsivät yritykset, jotka eivät harjoittaneet vientiä eivätkä tuontia. Näitä pelkästään kotimaan markkinoilla pitäytyneitä oli kaikista yrityksistä toki noin 94 prosenttia.
Ainoastaan teollisuudessa ja kaupassa pelkästään kotimaan markkinoilla toimivien osuus oli selvästi alempi, noin 80 prosenttia.
Kauttaaltaan niiden yritysten, jotka eivät käy ulkomaankauppaa, liikevaihto kasvoi enemmän tai vähintäänkin kehittyi suotuisammin kuin toimialoilla keskimäärin.
Esimerkiksi kaivostoiminnan ja louhinnan kaikkien yritysten liikevaihto kasvoi 10,5 prosenttia vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna.
Niillä, jotka eivät harjoittaneet ulkomaankauppaa liikevaihto nousi jopa 24,7 prosenttia, mutta ulkomaankauppaa käyneillä yrityksillä vain 2,2 prosenttia.
Kaikkiaan heikoimmin sujui taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialan sekä kaivostoiminnan ja louhinnan yrityksillä, joilla oli ainoastaan vientiä. Niiden liikevaihto tippui vuodentakaisesta noin 40 prosenttia.
Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu
Kirjoitus perustuu Tilastokeskuksen Toimialoittaisen yritystietopalvelun Kasvukatsaukseen, joka kuvaa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palvelualojen eri toimialojen liikevaihdon ja palkkasumman kehityksen taustoja.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.
[1] Kasvukatsauksen lukumäärätieto kuvaa yritysjoukkoa, joka on valikoitunut aineistoon tarkasteltavana vuosineljänneksenä. Yritys sisältyy aineistoon, jos se on aktiivinen tarkasteltavalla vuosineljänneksellä tai vuotta aikaisemmalla vastaavalla neljänneksellä. Yrityksellä tulee olla vähintään yksi kuukausitason havainto tarkasteltavalla neljänneksellä tai vuotta aikaisemmalla vastaavalla neljänneksellä.
Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
Tuore tutkimus paljastaa uuden haitallisen vaikutuksen yritysten korkovähennysrajoituksista: ne kiristyvät matalasuhdanteissa, mikä tekee yritysten verotuksen myötäsykliseksi ja kasvattaa siten niiden konkurssiriskiä.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.
Talouskasvu oli hiipumassa monilla aloilla ja alueilla jo ennen koronakriisiä. Sen myötä kasvu lähes pysähtyi, mutta ei rakennusalalla.
Yhteys matalien korkojen ja heikosti kannattavien yritysten määrän lisääntymisen välillä ei ole niin selkeä kuin voisi luulla, osoittaa Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tutkijoiden selvitys ns. zombi-yrityksistä.
Tilastojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille: maa-, metsä- ja kalatalouteen, muuhun palvelutoimintaan sekä taiteisiin, viihteeseen ja virkistykseen.
Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.
