tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Tuet eivät vauhdita yritysten kasvua

29.6.2017

Kasvuyritykset ovat mielenkiintoinen pieni, mutta tärkeä yritysryhmä. Nämä yritykset ovat löytäneet markkinan, joka mahdollistaa voimakkaan kasvun. Kasvu taas tuo tullessaan lisää työpaikkoja.

Yritystuilla olisi mahdollista auttaa yrityksiä kasvuponnisteluissaan, mutta osuvatko yritystuet kasvuyrityksiin ja edesauttavatko tuet kasvua? Yritystuet herättävät laajasti keskustelua ja niiden hyödyistä löytyy puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan.

OECD:n määritelmän mukaan kasvuyrityksessä työskentelee tarkastelujakson alussa vähintään 10 henkilöä ja henkilöstömäärän tulisi kasvaa seuraavana kolmena vuotena vähintään 20 prosentin vuosivauhtia. Kun vielä näistä yrityksistä rajataan ulkopuolelle yritysjärjestelyillä kasvaneet ja konserneihin kuuluvat yritykset, jäljelle jää kiinnostava, niin sanottu aidon kasvun yritysten joukko.

Kasvukaudella 2012–2015 aidon kasvun yrityksiä oli 376 kappaletta. Aineistosta on poistettu poikkeavat havainnot (neljä kappaletta), jotka olisivat vääristäneet analyysin tuloksia.

Yritystukia sai kasvukauden aikana vähintään yhtenä vuotena 248 kasvuyritystä. Nuoria, vuonna 2012 korkeintaan 3 vuotta toimineita näistä oli noin neljännes loppujen ollessa vanhempia. Yritystuissa ovat mukana suorat tuet työ- ja elinkeinoministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä sekä Tekesiltä. Lisäksi mukana ovat Tekesin maksamat lainat, sekä Finnveran myöntämät lainat ja takaukset.

Tukiohjelmia voidaan kiittää siitä, että yritystuet näyttävät kohdistuneen hyvin kasvuyrityksiin. Tuettujen osuus koko joukosta oli 67 prosenttia. Nuorissa kasvuyrityksissä tuettujen yritysten osuus oli hieman alhaisempi, 62 prosenttia.

Erityisesti nuorilla yrityksillä tuen merkitys voi korostua kasvun mahdollistajana sekä liiketoiminnan vakauttajana. Nuorten kasvuyritysten nettotulokset kasvukauden aikana tukevat tätä oletusta, sillä nuorilla tukea saaneilla yrityksillä jopa nettotulosten alakvartiilit olivat positiivisia vuotta 2014 lukuun ottamatta. Ilman tukea kasvaneilla nuorilla yrityksillä taas alimpaan neljännekseen jääneiden nettotulokset olivat joka vuodella negatiivisia.

Nuorista kasvuyrityksistä parhaalla neljänneksellä nettotulokset olivat tuetta kasvaneilla parempia kuin tukia saaneilla kasvuyrityksillä. Vaikuttaisikin siltä, että tuetta kasvaneilla nuorilla yrityksillä tulosten vaihtelut ovat suurempia kuin tuetuilla nuorilla kasvuyrityksillä.

Nuoret kasvuyritykset olivat tarkastelujaksolla vanhoja nopeampia kasvajia. Pohjalta on helpompi ponnistaa, sillä nuorilla yrityksillä alkutilanteessa henkilöstömäärä ja liikevaihto olivat vanhempia alemmalla tasolla. Vanhempien yritysten työllisyysvaikutus oli kuitenkin selvästi nuoria suurempi. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Kasvuyritykset (aidot) ikäluokittain jaettuna kasvukauden 2012–2015 aikana tukia saaneisiin sekä ilman tukia kasvaneisiin

Taulukko 1. Kasvuyritykset (aidot) ikäluokittain jaettuna kasvukauden 2012–2015 aikana tukia saaneisiin sekä ilman tukia kasvaneisiin. Lähde Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Yritystuilla ei ollut kasvua voimistavaa vaikutusta verrattuna ilman tukia kasvaneisiin yrityksiin. Nuorilla kasvuyrityksillä näyttää käyneen jopa niin, että ilman tukia kasvaneet yritykset olivat kasvattaneet henkilöstöään tukia saaneita enemmän.

Yli kolme vuotta toimineiden yritysten tapauksessa henkilöstömäärien kasvussa ei ole ollut mainittavaa eroa tuesta riippumatta.

Pelkästään suoria yritystukia tarkastellessa tukien määrällä suhteessa liikevaihtoon ei näyttänyt olevan myöskään merkittävää yhteyttä henkilöstön kasvuvauhtiin (korrelaatio 0,08) kasvuyritysten osalta.

Liikevaihdoltaan korkeintaan kolme vuotta toimineet kasvuyritykset olivat kasvaneet tasatahtia riippumatta yritystuista. Vanhemmilla yrityksillä taas näyttäisi siltä, että yritystukia saaneiden liikevaihdon kasvu oli voimakkaampaa kuin ilman tukia kasvaneilla yrityksillä.

Verrattaessa ilman tukea kasvaneita yrityksiä tuettuihin yrityksiin, kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että yritystuet eivät voimistaneet yritysten kasvua. Yli puolet aidon kasvun yrityksistä oli kuitenkin saanut tukia, ja erityisen tärkeää tämä saattoi olla nuorilla kasvuyrityksillä yritystoiminnan jatkon turvaamiseksi.  

Tarkastelu jättää avoimeksi, ovatko tuet olleet kasvun mahdollistajia vai olisivatko yritykset pystyneet kasvamaan yritystuista huolimatta.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?

Blogi
22.5.2018
Pirkko Nurmela, Mervi Winberg

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Blogi
12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Artikkeli
27.2.2018
Pekka Lith

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

Blogi
24.1.2018
Sami Fredriksson T&T-juttutuokiossa

Konkurssien määrän väheneminen jatkui viime vuonna. Taloustilanteen paranemisen lisäksi luvuissa on tällä kertaa jonkin verran satunnaistekijän eli Verohallinnon järjestelmäuudistuksen vaikutusta, kertoo konkurssitilaston tjä Sami Fredriksson Tieto&trendit-toimituksen juttutuokiossa.