Globaalit uusyritykset työllistävät vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin muut uudet yritykset – ja ne myös kasvattavat henkilöstään nopeammin. Tilanne on vastaava myös muissa Pohjoismaissa.
Globaalit uusyritykset työllistävät vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin muut uudet yritykset – ja ne myös kasvattavat henkilöstään nopeammin. Tilanne on vastaava myös muissa Pohjoismaissa.
Yritysten osallistuminen ulkomaankauppaan on tärkeä talouskasvun väline. Globalisaatio on viime vuosikymmeninä vaikuttanut vahvasti yritystoimintaan ja nimenomaan uusiin yrityksiin, joista osa on heti alkujaan kansainvälisesti suuntautuneita.
Kansainväliseen liiketoimintaan liikeideansa perustavat ja sitä varhain toteuttavat yritykset ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan tuottavampia kuin kotimaan markkinoilla pitäytyvät yritykset. Nimensä mukaisesti tällaiset niin kutsutut born global -yritykset tähtäävät nopeaan kansainvälistymiseen. Näistä yrityksistä on myös toivottu Suomen kilpailukyvyn avittajia ja uudenlaisen kasvun mahdollistajia.
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan globaalien uusyritysten toimintaa viennin ja työllistävyyden näkökulmista neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana.
Suomessa globaalien uusyritysten osuus kaikista uusista yrityksistä on samaa luokkaa Ruotsin ja Islannin kanssa, mutta selvästi alempi kuin Tanskassa ja Islannissa. Globaalien uusyritysten osuus kaikista uusista yrityksistä oli Suomessa keskimäärin 1,2 prosenttia kaudella 2008–2011 ja noin 1,5 prosenttia vuonna 2011.
Osuuden kasvu johtuu kuitenkin lähinnä siitä, että kaikkien uusien yritysten määrä on Suomessa vähentynyt vuodesta 2008. Kansainvälinen talouskriisi vähensi muuallakin Pohjolassa uusien yritysten määrää.
Kehityksen kulku juontuu Suomessa myös viime vuosien heikosta talouskehityksestä ja se on poikkeava muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pohjolassa yleisesti määrät ja osuudet eivät ole juurikaan nousseet neljän vuoden jaksolla.
Globaaleilla markkinoilla toimiminen näyttää antavan paremmat mahdollisuudet selviytyä laskusuhdanteissa. Suomessa globaalien uusyritysten selviytymisaste neljäntenä toimintavuotenaan on selkeästi korkeampi (71 %) kuin muissa uusissa yrityksissä (61 %). Tilanne on samankaltainen muissakin Pohjoismaissa.
Huomattava joukko syntyjään globaaleja yrityksiä alkaa harjoittaa vientiä jo toimintansa ensimmäisenä vuotena. Suomessa 53 prosenttia alkujaan globaaleista yrityksistä harjoittaa vientiä jo aloitusvuonnaan, ja yleensä loputkin alkavat viedä seuraavana toimintavuotenaan. Hyvin harvoin muut uudet yritykset alkavat harjoittaa vientiä elleivät alkujaan tee niin.
Vientitulot tuovat useimmille globaaleille uusyrityksille alle 5 prosenttia liikevaihdosta (joko ensimmäisenä vuonna tai sen jälkeen). 5–50 prosenttia viennin osuus liikevaihdosta on reilulla kolmanneksella ja yli puolet 18 prosentilla globaaleista uusyrityksistä, mikä on varsin korkea lukema vakiintuneemmillekin (vienti-)yrityksille. Iso joukko uusia globaaleja yrityksiä ei kuitenkaan harjoittanut vientiä vielä toimintansa neljäntenä vuonnakaan.
Neljäntenä toimintavuotena viennin osuus liikevaihdosta oli vähemmän kuin 5 prosenttia viidesosalla Suomen globaaleista uusyrityksistä. 38 prosentilla viennin liikevaihto-osuus oli enemmän kuin viisi prosenttia ja 16 prosentilla yli puolet. Muista uusista yrityksistä 99 prosenttia ei harjoittanut vientiä kolmantena aloittamisen jälkeisenä vuotenaan.
Globaalit uusyritykset (pl. ruotsalaiset) hieman yllättäen harjoittavat kokeneempia yrityksiä vähemmän vientiä muihin Pohjoismaihin neljäntenä toimintavuotenaan. Suomessa muun Pohjolan osuus on ”nuorten” yritysten osalta 12 ja ”vanhojen” 16 prosenttia. Globaalien tulokkaiden viennistä jopa 34 prosenttia menee muualle maailmaan, mikä selittääkin sen, että muiden kohdealueiden (muu EU, USA ja Kanada, BRIC-maat) osuudet jäävät varttuneita yrityksiä pienemmiksi.
Teollisuustoimialojen osuus globaaleiden uusyritysten viennistä oli 97 prosenttia. Teollisuustuotteista 46 prosenttia vietiin Euroopan unioniin, 8 prosenttia Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, 10 prosenttia BRIC-maihin (Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä) sekä 37 prosenttia muualle maailmaan.
Globaalit uusyritykset luovat enemmän työpaikkoja kuin muut uudet yritykset. Kaikissa Pohjoismaissa globaalit uusyritykset työllistivät sekä aloitus- että neljäntenä toimintavuotenaan työvuosin mitaten enemmän kuin muut uudet yritykset. Tulokkaiden työvuosien (FTE) määrä yritystä kohti oli Suomessa ensimmäisenä vuonna 0,8 ja neljäntenä vuonna jo 2,7. Muiden yritysten vastaavat luvut jäivät alle puoleen tästä (0,4 ja 1,2).
Kaikkiaan globaalit uudet yritykset ovat kiinnostavia työllisyysnäkökulmasta. Laajempi tieto kansainvälisten yritysten toiminnasta on tärkeää myös politiikkatoimien kannalta, jotta niiden avulla voidaan luoda otollisemmat olosuhteet näille yrityksille globaaleissa arvoketjuissa. Olisi tarpeen selvittää näiden uusien ja rohkeiden yrittäjien taustoja. Onko siellä kenties kokeneita pääomasijoittajia start-upeineen vaiko nuoria ennakkoluulottomia ulkomaille pyrkiviä uusyrittäjiä?
Alkujaan kansainväliset yritykset tuovat kotimaiseen yrityskenttään aivan uutta dynamiikkaa. Ne luovat muita uusia yrityksiä enemmän työllisyyttä. Ne myös todennäköisesti selviävät paremmin, vaikka osa niistä epäonnistuukin ja seurauksena voi olla työpaikkojen menetyksiä.
------------------------------------------------------------------
Artikkeli perustuu Services and Goods Exports from the Nordics: Strongholds and profiles of exporting enterprises –julkaisun lukuun 6. Nordic Born Globals.
Pohjoismaiseen vertailututkimuksessa oli mukana 360 783 uutta vuosina 2008–2011 toimintansa aloittanutta yritystä. Näistä 9 113 voidaan pitää kansainvälisiksi syntyneiksi sillä kriteerillä, että ne ovat harjoittaneet vientiä joko toimintansa aloitus- tai sitä seuraavana vuotena.
Aineistona käytettiin pohjoismaisten tilastovirastojen yritysdemografiatietoja. Mukana olivat vain aidot aloitukset, ei esim. fuusioiden ja spin-offien kautta syntyneitä eikä ulkomaalaisomisteisia uusia yrityksiä.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä
Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
Tuore tutkimus paljastaa uuden haitallisen vaikutuksen yritysten korkovähennysrajoituksista: ne kiristyvät matalasuhdanteissa, mikä tekee yritysten verotuksen myötäsykliseksi ja kasvattaa siten niiden konkurssiriskiä.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.
Yhteys matalien korkojen ja heikosti kannattavien yritysten määrän lisääntymisen välillä ei ole niin selkeä kuin voisi luulla, osoittaa Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tutkijoiden selvitys ns. zombi-yrityksistä.
Tilastojen valossa näyttää siltä, että kriisi iskee kaikkein suorimmin juuri pienyritysvaltaisille toimialoille: maa-, metsä- ja kalatalouteen, muuhun palvelutoimintaan sekä taiteisiin, viihteeseen ja virkistykseen.
Suomen talous ja yritystoiminta lähti koronakriisin pyörteisiin valmiiksi epävarmasta tilanteesta, kertovat tuoreimmat suhdannetilastot.
Viimeisimmän EU-innovaatiotutkimuksen mukaan joka neljäs Suomessa tutkituista yrityksistä toi vuosina 2014–2016 markkinoilleen tuoteinnovaatioita, joiden kaltaisia ei ollut niiden markkinoilla aiemmin. Innovaatiotoiminta on suomalaisyrityksissä selkeästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin.
