Usealla palvelutoimialalla yritykset ovat pärjänneet parhaiten viime vuosien taantumassa. Heikommin on kuitenkin mennyt kaupan toimialalla sekä koulutuksen alan yrityksissä. Yhä useampi yritys työllistää aiempaa vähemmän. Investoinneissa laskusuhdanne on jo taittunut.
Yritysten kehitys eri toimialoilla on vuodesta 2011 vuoteen 2014 on ollut varsin vaihtelevaa. Myönteisintä kehitys on ollut energiahuollossa ja palvelualoilla: majoitus- ja ravitsemistoiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen aloilla sekä henkilöstön määrä, liikevaihto että palkkasumma ovat kasvaneet ja yritysten jalostusarvo on noussut.
Kuljetuksen ja varastoinnin sekä informaation ja viestinnän aloilla kehitys on sen sijaan ollut hapuilevaa. Toimialojen henkilötyövuosien määrä on pienentynyt. Samaan aikaan palkkasumma, liikevaihto, jalostusarvo ja tuottavuus ovat kuitenkin kohentuneet.
Investoinnit ovat useimmilla toimialoilla olleet viime vuosina alavireessä. Käänne on kuitenkin jo tapahtunut vuonna 2014.
Yritysten lukumäärä kasvoi Tilastokeskuksen Yritystietopalveluun sisältyvillä toimialoilla[1] 5,5 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2014, jolloin se oli kaikkiaan 275 691. Eniten yritysten määrä kasvoi energiahuollossa ja koulutuksen aloilla, 16–19 prosenttia. Yritysten määrän voimakas kasvu ei koulutusalalla näkynyt toiminnan työllisyydessä, sillä vuonna 2014 alalla oli henkilöstöä 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011.
Entistä useampi yritys työllistääkin aiempaa vähemmän, sillä kaikkien toimialojen henkilötyövuosien määrä laski vuosien 2011 ja 2014 välillä 2,6 prosenttia. Koulutusalan ohella informaatiossa ja viestinnässä yritysten määrä nousi 10 prosenttia, mutta ne työllistivät runsaat 3 prosenttia vähemmän henkilöstöä.
Terveys- ja sosiaalipalvelujen yritysten määrä kasvoi vajaa 2 prosenttia, mutta henkilötyövuosiin kirjautui samaan aikaan 10 prosentin nousu. Energia-alalla voimakkaasti kasvanut yritysten määrä näkyi myös henkilöstön yli 14 prosentin nousuna. Teollisuudessa henkilöstön määrä laski yritysten määrää enemmän.
Lähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu
Palkkasumma on viime vuosina noussut teollisuutta ja koulutusta lukuun ottamatta kaikilla toimialoilla. Toimialat yhteen laskien palkkasumma kohosi 3,9 prosenttia vuosina 2011–2014. Kasvu oli nopeinta terveys- ja sosiaalipalveluissa, jossa kasvua kertyi kolmessa vuodessa miltei 23 prosenttia.
Terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaivostoiminnassa ja louhinnassa sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen aloilla noin puolet palkkasumman kasvusta kuitenkin selittyy henkilöstön määrän nousulla. Työntekijäkohtainen palkka nousi ajanjaksolla eniten, lähes 16 prosenttia, muussa palvelutoiminnassa. Keskimäärin palkat nousivat 6,7 prosenttia.
Voimakkaasti kasvanut henkilötyövuosien määrä merkitsi energiahuollon toimialalla 6 prosentin pudotusta henkilöä kohti laskettuun palkkaan. Koulutuksen alalla kehitys on viime vuosina ollut kaiken kaikkiaan kehnoa, sillä palkat ovat laskeneet henkilöstömäärääkin enemmän. Toimialan palkkakertymä kutistui vuosien 2011 ja 2014 välillä 7,6 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu
Yritysten liikevaihto jäi vuonna 2014 koko maassa vuoden 2011 tasolle. Kaupan toimialalla laskua kertyi 6 prosenttia. Myös kaivostoiminnan ja louhinnan liikevaihto putosi liki saman verran.
Useimmilla toimialoilla tilastoitiin kuitenkin kasvulukuja. Liikevaihto kasvoi koulutusalalla jopa 38 prosenttia sekä terveys- ja sosiaalipalveluissakin 17 prosenttia. Teollisuustoimialojen liikevaihto laski vastaavana aikana runsaan prosentin.
Tuotannontekijöistä eli käyttökatteesta ja henkilöstökuluista muodostuva jalostusarvo on pysynyt jokseenkin ennallaan viime vuosina. Kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2014 on koko maassa ollut 2,3 prosenttia. Teollisuustoimialoilla jalostusarvo on samanaikaisesti heikentynyt lähes 4 prosenttia. Energia-alalla sen sijaan on ylletty 29 prosentin kasvulukemiin.
Kaivostoiminnan jalostusarvo on sitä vastoin vajonnut 87 prosentilla vuoden 2011 lukemista. Jalostusarvo on toimialoilla yleisesti parantunut henkilöstömäärän vähentyessä.
Kaivostoiminnassa tuottavuus on yhtäaikaisesti työntekijämäärän lisäyksen kanssa romahtanut muutamassa vuodessa 88 prosenttia. Yksittäisten yritysten merkitys toimialan kehitykseen on kuitenkin suuri.
Kaikkien toimialojen tuottavuus jalostusarvo henkilöstömäärään suhteutettuna kasvoi 5 prosenttia. Parhaaseen kasvuun, 14 prosenttiin yllettiin informaation ja viestinnän toimialalla. Parilla palvelutoimialalla tuottavuus silti heikkeni hienokseltaan.
Lähde: Tilastokeskus, Toimialoittainen yritystietopalvelu
Investointien kehitys on ollut toimialoittain vaihtelevaa vuodesta 2011 vuoteen 2014. Yritysten nettoinvestoinnit käyttöomaisuuteen kasvoivat tällöin kokonaisuudessaan 50 prosenttia. Tämä toki selittyy paljolti teollisuuden investointien 125 prosentin nousulla. Investoinnit vähenivät selvästi kaivostoiminnassa ja monilla palvelualoilla kuten kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä muussa palvelutoiminnassa.
Investointien pohjakosketus tosin nähtiin jo vuonna 2013. Sen jälkeen investoinnit kokonaisuudessaan ja tyypillisesti eri toimialoilla jo kaksinkertaistuivat vuonna 2014.
Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.
---------------------------------------------------------------------------
Kirjoitus perustuu Tilastokeskuksen Toimialoittaisen yritystietopalvelun alueellisiin yritysdemografiatietoihin. Taustalla on MDL-projekti (Micro data linking), jossa tuotettiin tietoja erityyppisistä yrityksistä yhdistäen yritysten rakennetilaston, yritysrekisterin ja kansainvälisen kaupan tilastotietoja.
Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston viimeisin viitevuosi osui vuoteen 2020, jolloin koronavirus alkoi alkuvuodesta levitä maailmanlaajuisesti. Pandemian seurauksena osaamisen kehittäminen väheni yrityksissä. Suomessa osaamisen kehittämisen indikaattorit putosivat huomattavasti.
Tämän vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toiminnot ja palkansaajat siirtyivät 21 hyvinvointialueelle. Kuntasektorin muutos koskee lähes viidesosaa kaikista työllisistä. Hyvinvointialueiden palkansaajista neljännes on sairaanhoitajia, kuntasektorilla 40 prosenttia opettajia.
Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.
Entistä nopeampia Nowcasting-ennustemalleja on kokeiltu nyt puoli vuotta. Niillä saadaan reippaasti aiempaa nopeammin tietoa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksestä.
Tuore tutkimus paljastaa uuden haitallisen vaikutuksen yritysten korkovähennysrajoituksista: ne kiristyvät matalasuhdanteissa, mikä tekee yritysten verotuksen myötäsykliseksi ja kasvattaa siten niiden konkurssiriskiä.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.
Koronakeväänkin kehityskulut näkyvät tulorekisterissä. Rekisteristä voidaan tulevaisuudessa tuottaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä nopealla aikataululla, mutta työtä rekisterin parissa vielä tarvitaan.
