Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Suhdannekuva tarkentuu nyt parempaan päin
Tilastojen revisiot nousevat puheenaiheeksi erityisesti silloin, kun talouden kuva muuttaa suuntaansa tai kun talouslukujen pohjalta on tarkoitus tehdä vaikeita päätöksiä.
Tilastojen avulla ennustetaan tulevaa, ja lukujen muuttuessa myös nämä ennusteet lähes poikkeuksetta muuttuvat.
Revisiot johtuvat pääosin tietojen kerääntymisestä pikkuhiljaa. Tällöin talouskuva muuttuu vaiheittain aina tarkempaan suuntaan, ja kyse ei ole lukujen korjaamisesta, vaan yksinkertaisesti niiden tarkentumisesta. Etenkin talouden käännöskohdissa revisiot voivat olla poikkeuksellisen suuria.
Tilastonlaatija kamppailee kahden tavoitteen – tarkkuuden ja nopeuden – välissä. Toisaalta tilaston tulisi olla äärimmäisen tarkka, ja toisaalta tilaston käyttäjät haluavat sen käsiinsä mahdollisimman reaaliaikaisesti.
Revisiot kuuluvat useimpiin tilastoihin. Entä mitä sitten tulisi ajatella, jos tarkentumiset näyttävät tapahtuvan systemaattisesti samaan suuntaan?
Tuotannon suhdannekuvaaja on yksi Suomen suhdannekehityksen suunnasta viestivä tilasto. Sen tarkoitus on kuukausittain ennakoida, tosin 45 päivän viipeellä, talouden arvonlisäyksen kehitystä.
Kun arvonlisäysluvun jälkeen huomioidaan vielä tuoteverot ja -tukipalkkiot, saadaan bruttokansantuote. Nämä tiedot tulevat kuitenkin vain neljännesvuosittain, joten suhdannekuvaajassa em. erien suhde pidetään vakiona.
Suhdannekuvaajan revisiot johtuvat jo aikaisemmin mainitun lähdeaineistojen vaiheittaisen kerääntymisen ja tarkentumisen ohella myös vuosi- ja neljännesvuositilinpitojen tarkentumisesta, koska suhdannekuvaaja täsmäytetään neljännesvuositilinpitoon, joka taas täsmäytetään vuositilinpitoon. Myös kausitasoitus muuttaa edellisten kuukausien tietoja hieman. Nämä tarkentumiset muuttavat tilastoa normaalitilanteessa suurin piirtein yhtä usein positiiviseen kuin negatiiviseenkin suuntaan.
Viime aikoina suhdannekuvaajan revisiot ovat herättäneet enemmän keskustelua kuin yleensä, sillä uusinta julkaistavaa kuukautta edeltävän kuukauden työpäiväkorjatut muutokset vuodentakaisesta (kuvio 1) ja kausitasoitetut muutokset edellisestä kuukaudesta (kuvio 2) ovat revisoituneet nyt yhdeksän peräkkäisen kuukauden ajan ylöspäin.
Jos tarkentuminen olisi menetelmällistä, menetelmässä olisi selkeästi täsmentämisen varaa. Nyt pääosa tarkentumisesta juontaa juurensa kuitenkin Suomen kansantalouden tämänhetkisistä ominaispiirteistä ja sitä kautta eri lähdeaineistoista ja niiden ajoittumisesta.
Kuvio 1: Työpäiväkorjatun volyymin tarkentuminen huhti-kesäkuun laskentakierroksilla
Lähde: Tilastokeskus, Tuotannon kuukausikuvaaja.
Kuvio 2: Kausitasoitetun volyymin tarkentuminen huhti-kesäkuun laskentakierroksilla
Lähde: Tilastokeskus, Tuotannon kuukausikuvaaja. Kuvioihin on valittu huhti-kesäkuun laskentakierrokset, koska heinäkuussa tapahtunut vuositilinpidon ennakkotietojen tarkentuminen aiheutti muutoksia myös suhdannekuvaajan menneisyyteen. Tämä ei kuitenkaan ole kuukausittain toistuva revisio.
Suhdannekuvaajassa uusimman julkaistavan kuukauden luvut yksityisen sektorin osalta perustuvat suurelta osin suuryritystiedustelun avulla saataviin liikevaihtotietoihin. Tiedot kattavat 70 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten liikevaihdoista, yli 50 prosenttia tehdyistä investoinneista ja reilut 40 prosenttia henkilöstöstä.
Vaikka kattavuus on laaja, pienimmät yritykset jäävät tiedustelun ulkopuolelle, kuten sen nimestäkin saattaa päätellä. Tiedot pienempien yritysten osalta saapuvat ennen suhdannekuvaajan seuraavaa julkaisua, jolloin varsinkin edellisen kuun tiedot saattavat tarkentua, jos suurten ja pienten yritysten kehityksessä on eroa. Tällä hetkellä näin siis on, ja pienemmillä yrityksillä pyyhkii paremmin kuin isoilla.
Suhdannekuvaaja onkin viime aikoina antanut uuden kuukauden tietojen julkaisun yhteydessä negatiivisemman kuvan talouskehityksestä, kuin mihin kasvuluku on loppujen lopuksi asettunut. Ilmiön ajallisesta kestosta on vaikea antaa arviota, joten ainakaan tällä hetkellä suhdannekuvaajassa ei pyritä korjaamaan tätä epäsuhtaa.
Eri tutkimuslaitokset kuitenkin varmasti tekevät suhdannekehityksestä omia valistuneita arvauksiaan Tilastokeskuksen ja muiden tahojen julkaisemien talouslukujen pohjalta.
Lisätietoja suhdannekuvaajan revisioista saa tilastojulkistuksen yhteydessä julkaistavasta revisiotaulukosta.
Lue samasta aiheesta:
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.
Entistä nopeampia Nowcasting-ennustemalleja on kokeiltu nyt puoli vuotta. Niillä saadaan reippaasti aiempaa nopeammin tietoa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksestä.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se suoranaista haittaa. Ekosysteemit ja luontoarvot pitää saada mukaan kansantalouden tilinpidon rinnalle kokonaisuutta täydentämään, mutta se ei ole helppoa.
Pitkät talouden nousukaudet hälventävät käsitystämme riskeistä, joiden takia rahoitusmarkkinat ajautuvat aika ajoin finanssikriiseihin. Syklejä voidaan kuitenkin tarkastella asuntojen hintojen ja luottojen avulla, kertoo Tilastokeskuksessa laatimani maisterintutkielma.
Uuden estimointimenetelmän ansiosta liikevaihtotietojen julkaisuviive lyhenee kuukaudella.