Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Bkt:n vaisu kasvu 2010-luvulla kotimaisen kysynnän varassa – maksettujen eläkkeiden nousu ruokki yksityistä kulutusta

16.3.2020
Twitterissä: @kuusisto_tapio
Kuva: Risto Wuolle

Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote oli vuonna 2019 edelleen huippuvuotta 2008 alemmalla tasolla. Eurostatin alueellisen vertailun perusteella nähdään, että Suomen bkt henkeä kohden on finanssikriisin jälkeen kasvanut kovin hitaasti verrattuna muihin EU-maihin.

Bruttokansantuote henkeä kohden antaa vertailupohjan muihin maihin, vaikka siinä on myös puutteensa taloudellisen hyvinvoinnin kuvaajana. Esimerkiksi velkaantuneisuusasteen muutokset eivät näy pelkkää bruttokansantuotetta seuraamalla, mutta pyrin tässä tekstissä täydentämään talouden kokonaiskuvaa myös muilla tilinpidon tunnusluvuilla.

Bruttokansantuote voidaan laskea kolmesta suunnasta: kysyntäerien, arvonlisäyksen, tai tulojen kautta. Kysyntäerien kautta bruttokansantuote lasketaan kokonaiskysynnän (kulutus, vienti, investoinnit ja varastot) ja tuonnin erotuksena.

Kysyntäerien kautta nähdään, että suurimman kysyntäerän eli yksityisen kulutuksen volyymi on kasvanut 2010-luvulla 12 prosenttia eli keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa (Taulukko 1). 2010-luvulla bruttokansantuote kasvoi samaan tahtiin, keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa.

Taulukko 1. Yksityisen kulutuksen ja investointien volyymin kehitys (2010=100)
  2015 2016 2017* 2018* 2019*
Yksityiset kulutusmenot 105 107,5 108,6 110,4 111,5
Investoinnit 97,5 106 110,2 114,4 113,5

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Yksityisen kulutuksen kasvu 2010-luvulla on perustunut palkansaajakorvausten kasvuun, maksettujen eläkkeiden kokonaistason jyrkkään nousuun ja kotitalouksien velkaantumiseen.

Käypähintaiset palkat ovat vuonna 2019 nousseet 18 miljardia euroa vuoden 2010 tasosta, 24 prosenttia. Kotitalouksille maksetut eläkkeet ovat puolestaan nousseet 10 miljardia euroa, 51 prosenttia. Eläkkeiden voimakasta kasvua selittää sekä eläkeläisten määrän kasvu että keskimääräisen maksettavan eläkkeen kasvu.

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut vuoden 2008 107 prosentista 129 prosenttiin vuonna 2019. Ruotsissa velkaantuminen on suurempaa, mutta säästämisastekin on Suomea korkeampi.

Myös investoinnit, erityisesti rakennusinvestoinnit ja kone ja laiteinvestoinnit, ovat kasvaneet muun talouden tahtiin.

Nettovienti eli viennin ja tuonnin erotus on heikentynyt tuonnin kasvettua vientiä nopeammin. Kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen mukainen vienti pitää sisällään omistajuuteen perustuvan tavaroiden ja palveluiden kokonaisviennin.

Kuvio 1. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti vuosina 1980–2019* suhteessa bkt:hen
Kuvio 1. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti vuosina 1980–2019* suhteessa bkt:hen
*ennakkotieto

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Vuonna 2008 tavaroiden ja palveluiden nettovienti, vienti miinus tuonti, oli 8 miljardia ylijäämäinen. 2010-luvulla nettovienti oli tasapainossa. Samalla viennin rakenne on muuttunut: palveluviennin osuus kokonaisviennistä on kasvanut yli kolmannekseen.

Kun tarkastellaan bruttokansantuotetta toimialoittain arvonlisäyksen kautta laskettuna nähdään, että teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on pienentynyt ja palveluiden osuus on kasvanut (Taulukko 2). Palveluiden osuus on kasvanut myös teollisuuden toimialojen sisällä.

Taulukko 2. Arvonlisäyksen kehitys vuodesta 2008 vuoteen 2018 viitevuoden 2000 hinnoin
  2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* 2017* 2018*
26, 27 Sähkö- ja elektro-
niikka
teollisuus
11 219 7 882 8 245 6 798 4 189 5 167 5 510 5 263 5 637 5 907 4 722
G-T Palvelut (45-98) 114 601 109 573 110 897 114 042 114 686 113 126 112 756 112 991 114 956 117 821 120 766
J Informaatio ja viestintä (58-63) 7 966 7 899 8 259 8 768 9 307 9 604 9 994 10 319 10 615 11 039 11 421

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Suomen osalta teollisuuden laskua jyrkensi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutos, joka ajoittui osittain finanssikriisin jälkeiseen aikaan. Vastaavaa negatiivista shokkia ei tapahtunut muissa maissa. Tämä selittää myös Suomen nettoviennin romahdusta.

Palveluiden osuus on kasvanut myös muissa maissa. Ruotsissa palveluiden kasvu on ollut taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan selvityksen ”Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus – Suomi kansainvälisessä vertailussa” mukaan selvästi Suomea nopeampaa.

Ruotsin talouskasvun nopeuteen on vaikuttanut myös väkiluvun kasvu. Ruotsin väkiluku on kasvanut miljoonalla kymmenessä vuodessa. Henkeä kohti lasketulla bkt:lla mitaten Ruotsin talouskasvu on ollut maltillisempaa kuin mitä bkt:n volyymin kasvukäyrä osoittaa

Kansantalouden tilinpidon lukujen perusteella viime vuosien hidas kasvu juontuu nettoviennin vaikeuksista ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kulta-aikojen päättymisestä. Kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kasvun veturina oli vienti, 2010-luvulla kasvua on ylläpitänyt kotimarkkinakysyntä. Yksityistä kulutusta ovat tukeneet maksettujen eläkkeiden kasvu ja alhainen korkotaso.

Tapio Kuusisto työskentelee kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
13.1.2023
Jukka Hoffren

Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.

Artikkeli
20.12.2022
Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen

Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.

Blogi
1.12.2022
Markus Korhonen, Anna Mustonen

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.

tk-icons