tk-icons
Sivuston näkymät

Työtaisteluiden todellista vaikutusta talouteen ei saada selville – laskelmat riippuvaisia monista oletuksista

10.12.2019
Kuva: Kari Likonen

Työsopimusneuvottelut ovat taas käynnissä, ja niitä avitetaan paikoitellen myös lakoilla ja työsuluilla. Monenlaisia talousvaikutuksia näkyy lasketun lakkojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta mikä niistä on oikea?

Myös kansantalouden tilinpidosta voidaan tehdä arvio koko taloutta koskien. Suomen bruttokansantuote vuonna 2018 oli 234 miljardia euroa. Yhden työpäivän tuotanto on noin 0,5 prosenttia koko vuoden tuotannosta. Riippuen tietysti hiukan siitä, montako työpäivää vuodelle lasketaan. Tässä lähdin noin 220 työpäivästä (lomat ym. pois).

Kymmentä tuhatta palkansaajaa kohti laskettuna tuo 0,5 prosentin työpanos bruttokansantuotteesta tietää noin 5 miljoonaa euroa. Toisin sanoen, jos 10 000 palkansaajaa olisi päivän lakossa, niin bkt olisi viisi miljoonaa euroa pienempi.

Monesti vaikutusarviota ei esitetä bruttokansantuotteen supistumisena, vaan esimerkiksi saamatta jääneenä myyntinä. Koko talouden osalta tuollainen arvio on noin kaksinkertainen bruttokansantuotevaikutukseen nähden. Eli kymmenen tuhannen palkansaajan yhden päivän lakon vaikutus olisi noin 10 miljoonaa euroa.

Yllä olevat vaikutusarviot ovat toki koko talouden yleistyksiä ja toimivat nyrkkisääntönä. Vaikutukset myös vaihtelevat toimialoittain. Ja jotkin oletukset suurentavat vaikutuksia.

Esimerkiksi prosessiteollisuudessa voidaan joutua tuotannon alas- ja ylösajoihin ennen ja jälkeen varsinaista lakkoa. Laskelmiin voidaan ottaa mukaan kerrannaisvaikutuksia, jotka kasvattavat lakon talousvaikutuksia.

Vähän työvoimaa käyttävillä aloilla jo pienenkin työntekijämäärän poissaolo voi vaikuttaa suuresti talouden tuotantoon. Ja mikäli tuotannossa esimerkiksi raaka-aineiden osuus on suuri liikevaihtoon nähden, niin isokaan myynnin tippuminen ei välttämättä näy isona bruttokansantuotteen pienentymisenä.

Vastaavasti lakon vaikutuksia voisi pienentää oletukset lakkoon varautumisesta, esimerkiksi tuotannon kasvattamisella etukäteen ja varastojen täyttämisellä. Kansainväliset yritykset voivat nostaa ulkomaista tuotantoaan ja korvata sillä tuotantoa Suomessa. Ja mahdollisesti tuotantoa voidaan osittain pyörittää lakon aikanakin.

Usein tuodaan esiin myös lakkojen vaikutukset toimitusvarmuuteen ja sitä kautta mahdolliset vaikutukset tuleviin tilauksiin. Tätä ei voi kansantalouden tilinpidon pohjalta arvioida, vaikka yksittäisten yritysten kohdalla se voi olla todellinen uhka.

Laskelmat lakko- ja työsulkuvaikutuksista ovat siis riippuvaisia monista oletuksista. Todellista vaikutusta ei koskaan saada selville.

Tuotanto kyseiseltä ajalta lasketaan kyllä myöhemmin. Mutta mitä se olisi ollut ilman työtaistelutoimenpiteitä, jää lopullisesti auki.

Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.