Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Bkt-uudistus tuo esiin EU-maiden erot

23.10.2014
Paula Koistinen-Jokiniemi. Kuva: Loviisa Läärä, Tilastokeskus, Tieto&trendit-blogi

EU:n jäsenmaat ovat siirtyneet tänä syksynä bruttokansantuotteen tilastoinnissa uuteen EKT 2010 -tilinpitojärjestelmään. Uudistuksen seurauksena EU-maiden ’kansantulokakku’ on nyt aiemmin tilastoitua suurempi.

Merkittävin osa uudistusta on tutkimus- ja kehittämismenojen käsittely investointeina eikä enää juoksevina kuluina. Kirjausmuutos heijastaa t&k-toiminnan ja yleensäkin aineettomien investointien merkityksen kasvua tuotantoprosessissa.

Useimpien jäsenmaiden kansantuote on nyt suurempi valtaosin EKT 2010-menetelmämuutosten takia. Tilinpitolaskelmia on samalla parannettu ottamalla käyttöön uusia tai ajantasaisempia tietolähteitä ja yhdenmukaistamalla laskentaa Eurostatin vaatimusten mukaisesti. Laskennan yhdenmukaistamiseen kuuluu esimerkiksi Suomen tapauksessa korjausrakentamisen tason uudelleen arviointi uusien tietolähteiden valossa tai laittoman talouden vaikutuksen estimointi niissä maissa, joiden bkt-laskelmista se oli tähän asti puuttunut.

Näiden parannusten ja EKT 2010-menetelmämuutosten yhteenlaskettu bkt-vaikutus oli Eurostatin mukaan suurin Kyproksessa (9,5 prosenttia), Hollannissa (7,6 prosenttia) ja Ruotsissa (5,5 prosenttia). Kyproksen iso muutos johtuu pääosin siitä, että laskelmissa on voitu hyödyntää mm. viimeisimmästä väestölaskennasta saatuja uusia tilastotietoja.

Menetelmämuutosten ja tilastollisten parannusten vaikutukset bruttokansantuotteen tasoon 2010, prosenttia

Menetelmämuutosten ja tilastollisten parannusten vaikutukset bruttokansantuotteen tasoon 2010

Lähde: Eurostat

EU-keskiarvon eli 3,7 prosentin yläpuolella oli lisäksi viisi muuta maata eli Britannia (4,9 prosenttia), Suomi (4,7 prosenttia), Tšekki (4,3 prosenttia), Irlanti (4,2 prosenttia) ja Portugali (4,2 prosenttia). 

T&k-toiminnan kirjausmuutos nosti bruttokansantuotteen tasoa kaikissa EU-maissa, mutta kärkikolmikko erottui selvästi: Suomessa ja Ruotsissa sen vaikutus oli vuonna 2010 suurin, 4 prosenttia, ja seuraavana oli Irlanti 3,5 prosentilla. Muutoksen suuruus johtui t&k-toiminnan suhteellisen suuresta osuudesta näissä maissa.

Talouskasvusta kertoviin bruttokansantuotteen vuosittaisiin muutosprosentteihin uudistuksella ei sen sijaan ollut juurikaan vaikutusta.

Lisätietoa EKT 2010-uudistuksesta:
EKT 2010 -sivut
Tieto&trendit: Bkt:n taso nousee – mitä vaikutuksia Suomelle?

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Artikkeli
16.9.2022
Tapio Kuusisto, Ulla Virtanen

Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.

Blogi
23.3.2022
Tuomas Rothovius

YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpito­järjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

tk-icons