Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkökulmana on digitaalinen talous, biotalous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnonvarat? Bruttokansantuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansainvälisesti jaettuja mittareita.
Kansantalouden tilinpidon asiantuntijat törmäävät usein kysymykseen tarkemmasta tilastosta tai nykyisen kuvausalueen ulkopuolella olevaa ilmiötä kuvaavasta tiedosta. Tietoa kaivataan, jotta voimme vastata yhä monimutkaisempiin kysymyksiin, joita nousee liike-elämässä, politiikkavalmistelussa tai muussa päätöksenteon valmistelussa.
Kansantalouden tilinpito on hyvä kehikko ja sisältää laajasti mittareita, joita voidaan tarkentaa tai laajentaa myös uusiin tarpeisiin. Tilinpito sisältää lukuisia mittareita kuten arvonlisäys, investoinnit, työllisyys, käytettävissä oleva tulo, kotitalouksien todellinen kulutus, jne.
Tunnetuin mittareista on bruttokansantuote, joka mittaa kansantalouden tuotannon arvoa ja volyymia. Se ei ole hyvinvoinnin mittari, vaikka sitä sellaisena usein käytetäänkin.
Kansainvälisesti ja myös kansallisesti käydään keskustelua siitä, onko bkt vielä ajantasainen mittari? Ovatko digitalisaatio ja globalisaatio rikkoneet talouden mittariston?
Digitalisaatio ja teknologinen kehitys on tuonut uusia, ilmaisia digitaalisia palveluita, ja esimerkiksi terveydenhuolto on kehittynyt. Näkyykö positiivinen kehitys taloustilastoissa, kysellään.
Vastaavasti kansantalouden tilinpidon kehikkoa kritisoidaan siitä, että se ei ota huomioon kestävää kehitystä. Tämä voi tarkoittaa ympäristön lisäksi myös sosiaalista eriarvoistumista.
Keskustelu lähti isosti liikkeelle vuonna 2008, kun Ranskan presidentti kutsui joukon nimekkäitä tutkijoita arvioimaan bkt:n rajoja ja kehittämään uusia mittareita talouden suorituskyvyn ja yhteiskunnan edistyksen indikaattoreiksi.
Komitean puheenjohtaja oli Joseph Stigliz ja pääneuvonantaja Amartya Sen, molemmat taloustieteen nobelisteja. Ryhmä tunnisti raportissaan hyvinvoinnin ja onnellisuuden moniulotteisuuden ja sen, että tähän mittaamiseen tarvitaan useita erilaisia indikaattoreita, yksi ei riitä.
Kansantalouden tilinpito on monipuolinen mittari, mutta se ei aina riitä. Tietoa pitää tarkentaa, uudelleen paketoida, täsmentää tai laajentaa, jotta se vastaa politiikkatarpeita.
Yksi tapa laajentaa kansantalouden tilinpidon kehikkoa ovat niin sanotut satelliittitilinpidot. Näillä tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa täydentäviä tai laajentavia tilastotaulukoita.
Tilinpitoa voidaan tarkentaa esimerkiksi kuvaamaan maataloutta, laajentaa kuvaamaan energian fyysistä tarjontaa ja kulutusta tai laajentaa kansantalouden fyysisten materiaalivirtojen kuvaamiseen, kuten kuviossa 1 ja 2.
Kansantalouden tilinpidon kuvausalue on määritelty YK:n ylläpitämässä suosituksessa1. EU on tarkentanut suositusta ja vahvistanut sen asetukseksi Euroopan Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä2. Nämä järjestelmät määrittävät, mitä kuuluu laskea bruttokansantuotteeseen.
Rajanveto on tärkeää, koska sen avulla tiedämme maailman muuttuessakin, mitä mittaamme tai mitä mittari kuvaa. Esimerkiksi digitalisaation myötä yrityksissä ja kotitalouksissa tehtävän työn raja on hämärtynyt.
Pääsääntöisesti kotitalouksien tekemää työtä ei lasketa tilinpitoon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuotannon siirtyessä kotitalouksille bkt pienenee.3
Kuviossa 3 on sinisellä alustalla kansantalouden tilinpidon kuvausalue eli tuotantoraja ja sen ympärillä laajennukset. Liikettä tuotantorajan ympärillä on molempiin suuntiin.
Matkatoimistopalveluiden tai pankkipalveluiden siirtyminen palvelupisteistä nettialustoille tai sovelluksiin pienentää bkt:ta, kun taas kotitalousvähennyksen myötä kotisiivouspalveluiden ostaminen kasvattaa bkt:ta.
Liikehdinnän kokonaisvaikutus on tähän mennessä ollut pientä, mutta on esitetty arvioita, että digitalisaatio ja globalisaatio voivat tulevaisuudessa kasvattaa liikehdintää kansantalouden tilinpidon tuotantorajan ympärillä.
Tilinpitoa tarkentavia tai laajentavia taulukoita (ns. satelliittitilipito) on määritelty jo kymmeniä. Tilastokeskuksen viimeisin laajennus oli kotitaloustuotannon arvo, ja tämän vuoden lopulla julkistamme maatalouden taloustilit kansantalouden tilinpitoa tarkemmalla tasolla.
Mika Malirannan ja Marita Laukkasen Yritystuet ja kilpailukyky -tutkimus kertoo, että ”bkt:n ja hyvinvoinnin välillä on vahva tilastollinen yhteys sekä tasojen (korrelaatiokerroin on 0,98) että muutosten (korrelaatiokerroin 0,97) suhteen. Bkt siis ennustaa kansakuntien hyvinvoinnin tasoa ja kehitystä erinomaisesti, vaikka bkt ei sinänsä ole tarkoitettu hyvinvoinnin mittaamiseen.”
Kun hyvinvoinnista halutaan tarkempaa tietoa, voidaan sitä tuottaa laajentamalla tilinpitoa esimerkiksi terveyden, ympäristön, koulutuksen, vapaaehtoistyön tai taloudellisen epätasa-arvoisuuden näkökulmasta. Riippuen siitä, mitä hyvinvoinnissa painotetaan.
Maailma on globalisaation, digitalisaation ja ilmaston lämpenemisen vuoksi poikkeuksellisen rajussa muutoksessa. Päätöksenteon tueksi kaivataan uudenlaista tietoa, tietoa uudesta näkökulmasta tai tietoa tarkemmalla tasolla.
Digitalisoituvassa maailmassa tietoa on valtavasti tarjolla, tilastotieteilijöiden tärkeänä tehtävänä on jäsentää tietoa sellaiseen muotoon, että se palvelee päätöksentekoa. Kansantalouden tilinpitoa tarkentavat ja laajentavat taulukot ovat tähän työhön systemaattinen ja kansainvälisesti jaettu väline.
Ville Vertanen on tilastojohtaja Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.
1 Kansantalouden tilinpidon suositus, System of National Accounts, SNA ja sen tuorein painos SNA 2008
2 Euroopan Kansantalouden tilinpitojärjestelmä, European System of Accounts, ESA ja sen tuorein painos ESA 2010
Päivityksellä ei ole vaikutusta julkisyhteisöjen nettoluotonantoon eli alijäämään, eikä julkisyhteisöjen arvonlisäys käypähintaisena muutu.
Tilinpidon aikasarjakorjausten johdosta Suomen bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi. Suomen talouden kokonaiskuva säilyi silti ennallaan.
Kotitalouksien tuoreisiin, juuri julkaistuihin kulutusmenolukuihin tulee suhtautua kriittisesti ja varauksella. Mitä tarkemmalle tasolle mennään, sitä enemmän luvuissa on epävarmuutta.
Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonantorasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.
Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?
Bruttokansantuotteesta kertovien tietojen laadinta on tasapainoilua tietojen tarkkuuden ja nopeuden välillä. Yleiskuva talouden kehityksestä saadaan nopeasti, mutta tarkkoja tietoja joudutaan odottamaan.
Kertaeränä maksettava tuloksellisuuspalkkio kirjataan kansantalouden tilinpidossa jaettuna vuoden 2018 kaikille neljänneksille, koska se perustuu koko vuonna tehdylle tuloksekkaalle työlle.
Kansantalouden tilinpidon uusin tieto vuoden 2017 bkt:n kasvusta tarkentui 2,8 prosenttiin aiemmasta 2,6 prosentin ennakkotiedosta. Rahassa ero tarkoittaa ainoastaan 321 miljoonaa euroa. Onko laskentaan käytetty kymmenien ihmisten työpanos ollut turhaa?
Kommentit